Hyppää pääsisältöön

Hanko oli muutakin kuin kesäkaupunki

Filmisepon vuonna 1959 valmistamassa lyhytelokuvassa tutustumme Hankoon ja näemme, miten Suomenlahden tärkeästä satamakaupungista ja lomanviettopaikasta oli tullut myös vireä teollisuuskaupunki.

Satama on merkinnyt tärkeää henkireikää ja elinkeinon antajaa Hangolle jo muinaisista ajoista lähtien. Se on ollut ankkuripaikka kauppa- ja kalastuslaivoille, sota-aluksille ja purjeveneille. Ankarina pakkastalvina Suomen eteläisimmän sataman merkitys kasvoi muiden satamien lopettaessa toimintansa jäätymisen vuoksi.

Meren ympäröimä Hanko tunnettiin jo vuonna 1959 vilkkaana kesäkaupunkina. Upeat hiekkarannat, raikkaat merituulet, kaupungin idylliset puistot huviloineen, kasinoineen ja vanhoine puurakennuksineen luovat erinomaiset puitteet ja vertaansa vailla olevan nautinnon lomailijoille.

Hanko oli myös vilkas teollisuuskaupunki. Kaupunki oli varannut raskaalle, koneita ja laitteita valmistavalle teollisuudelle oman tonttinsa. Hankolaisen puuteollisuuden tuotteista erityisesti suksien tuotanto ja vienti ulkomaille oli merkittävää. Huonekaluja markkinoitiin puolestaan kotimaan kouluille, sairaaloille ja muille julkisille laitoksille. Oma erikoisuutensa oli liikennemerkkien valmistaminen Hangossa. Unohtaa ei voi myöskään perinteistä kalanjalostusteollisuutta ja Porkkalasta jatkosodan jälkeen evakuoitua säilyketehdasta.

Filmissä kerrotaan Hangon kaupunkikuvan muuttumisesta ja uudistumisesta. Nykyaikaiset talot, koulut ja julkiset rakennukset valtaavat alaa. Luonnonkauniilla paikalla sijaitseva kudeneuletehdas edustaa arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan uudenaikaista linjaa. Tehtaan edessä oleva Arvi Tynyksen veistämä patsas symbolisoi uuden ajan tuloa.

Teksti: Teuvo Niiranen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto