Hyppää pääsisältöön

Itävaltalainen erakko ja Lappi kuuluivat yhteen

Vuonna 1967 kuvatussa henkilötarinassa esitellään Innsbruckista Suomen Lappiin kotiutunut Anton Neumeier. Hän oli tuolloin elänyt erakkona Lapin erämaissa 36 vuotta. Mikä sai itävaltalaisen jämähtämään Euroopan huipulle?

Nunnasen saamelaiskylä Enontekiössä oli 1960-luvulla Lapin autotien päätepiste. Jos kylästä lähti patikoimaan ylöspäin, saapui lopulta Anton Neumeierin valtakuntaan Naltijärvelle, Pöyrisjärven erämaahan ja lähelle Norjan rajaa.

Vaikka Anton asui yksin omassa valtakunnassaan, ei hän ollut piintynyt erakkoluonne. Päinvastoin. Itävaltalainen poromies oli varsin puhelias keskustelukumppani, vaikka hänen suomenkieltään onkin hieman vaikea ymmärtää.

Erakko kertoo, että Pohjoinen oli kiehtonut häntä jo lapsena. Lapsuudenhaaveesta tuli lopulta totta, kun Anton asettui Lappiin vuonna 1931. Hän oli tuolloin 21-vuotias.

Vaimoa Antonilla ei ollut, mutta eipä ollut hänellä huolta sukkien parsimisestakaan. Lappia mies kuvailee paratiisiksi, josta puuttuivat vain Aatami ja Eeva. Hän kuitenkin myöntää vanhetessaan palaavansa muistoissaan yhä useammin takaisin Innsbruckiin ja lapsuudenmaisemiinsa.

Poroerotuksen aikana erakko teki yhteistyötä Nunnasen poromiesten kanssa, jotka olivat hyväksyneet itävaltalaisen joukkoonsa. Kesät Anton vietti tuntureilla merkitsemässä sinne nousseita poronvasoja. Uskollisena kumppanina Antonilla oli Zirkki-koira.

Antonin kodassa vanha Lappi eli vielä voimakkaana, uskomuksineen kaikkineen. Hänen kotansa olikin alueen ainoa ympärivuotisesti käytetty asumus. Seudun alkuperäisasukkaatkin vetäytyivät talviksi hirsimökkeihinsä Maalikylkeen.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto