Hyppää pääsisältöön

Itävaltalainen erakko ja Lappi kuuluivat yhteen

Vuonna 1967 kuvatussa henkilötarinassa esitellään Innsbruckista Suomen Lappiin kotiutunut Anton Neumeier. Hän oli tuolloin elänyt erakkona Lapin erämaissa 36 vuotta. Mikä sai itävaltalaisen jämähtämään Euroopan huipulle?

Nunnasen saamelaiskylä Enontekiössä oli 1960-luvulla Lapin autotien päätepiste. Jos kylästä lähti patikoimaan ylöspäin, saapui lopulta Anton Neumeierin valtakuntaan Naltijärvelle, Pöyrisjärven erämaahan ja lähelle Norjan rajaa.

Vaikka Anton asui yksin omassa valtakunnassaan, ei hän ollut piintynyt erakkoluonne. Päinvastoin. Itävaltalainen poromies oli varsin puhelias keskustelukumppani, vaikka hänen suomenkieltään onkin hieman vaikea ymmärtää.

Erakko kertoo, että Pohjoinen oli kiehtonut häntä jo lapsena. Lapsuudenhaaveesta tuli lopulta totta, kun Anton asettui Lappiin vuonna 1931. Hän oli tuolloin 21-vuotias.

Vaimoa Antonilla ei ollut, mutta eipä ollut hänellä huolta sukkien parsimisestakaan. Lappia mies kuvailee paratiisiksi, josta puuttuivat vain Aatami ja Eeva. Hän kuitenkin myöntää vanhetessaan palaavansa muistoissaan yhä useammin takaisin Innsbruckiin ja lapsuudenmaisemiinsa.

Poroerotuksen aikana erakko teki yhteistyötä Nunnasen poromiesten kanssa, jotka olivat hyväksyneet itävaltalaisen joukkoonsa. Kesät Anton vietti tuntureilla merkitsemässä sinne nousseita poronvasoja. Uskollisena kumppanina Antonilla oli Zirkki-koira.

Antonin kodassa vanha Lappi eli vielä voimakkaana, uskomuksineen kaikkineen. Hänen kotansa olikin alueen ainoa ympärivuotisesti käytetty asumus. Seudun alkuperäisasukkaatkin vetäytyivät talviksi hirsimökkeihinsä Maalikylkeen.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto