Hyppää pääsisältöön

Pelikasvatus on muutakin kuin rajoituksia

Tommi Tossavainen
Tommi Tossavainen. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE Tommi Tossavainen Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE pelaaminen,miehet,Tommi

- Digitaaliset pelit ovat kehittyneet nopeasti ja siksi vanhempien käsitykset niistä saattavat perustua kahdenkymmenen vuoden takaiseen aikaan. Olisi jo aika nähdä pelikasvatuksen olevan muutakin kuin peliajan rajoittamista, sanoo Tommi Tossavainen.

Tietolaatikko

Pelit voivat olla

  • suosittu ja kehittävä harrastus
  • sosiaalisen vuorovaikutuksen aihe ja alusta
  • intohimon kohde ja identiteetin määrittelyn väline
  • teknologisen kehityksen ja oppimisen katalyyttejä
  • vaikeiden teemojen käsittelyn väline
  • perhettä yhdistävää toimintaa

(Tommi Tossavainen, Educa-messut 2015)

Educa-messuilla digitaalisista peleistä ja pelikasvatuksesta puhunut Tossavainen työskentelee Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa (KAVI) suunnittelijana. Hän on osallistunut mm. Pelikasvattajan käsikirjan kirjoittamiseen.

Ihmiset ovat aina pelanneet ja leikkineet ajanvietteekseen. Pelit vain ovat muuttuneet: ennen leikittiin "ei saa koskea lattiaan" -leikkiä, nyt harrastetaan parkouria. Lauta- ja korttipelit ovat suureksi osaksi korvautuneet digitaalisilla peleillä, jotka nekin ovat kehittyneet ja muuttaneet muotoaan huimasti sitten alkuaikojensa.

Aikuisen ihmisen elämässä ei välttämättä ole tilaa ja aikaa peleille samalla tavalla kuin lasten ja nuorten elämässä. Siksi lasten ja vanhempien pelimaailma eriytyy, kun lapselle kertyy ikää ja kokemusta.

- Vanhemmat eivät enää kelpaakaan peliseuraksi, koska he eivät osaa pelata samalla tasolla kuin lapset, Tossavainen sanoo. 

Samalla myös vanhempien suhtautuminen muuttuu: peleistä tuleekin heille vieras media, johon suhtaudutaan varauksellisestii ja huolestuneesti. 

Tommi Tossavainen kuvailee, kuinka peleihin suhtaudutaan toisin kuin muihin kulttuurituotteisiin, esimerkiksi kirjallisuuteen tai elokuviin.

- Kirjojen ja elokuvien tekijöitä haastatellaan, sisältöä analysoidaan syvällisesti. Peleihin taas suhtaudutaan kauhistellen, otsikot ovat tyyliä "pelien porno yllätti vanhemmat".

1990-luvun Doomin  tyyppiset pelit saavat edelleen eniten tilaa mediassa. Väkivaltapeleistä puhutaan ja niitä kauhistellaan, vaikka ne pääsääntöisesti ovat aikuisviihdettä - eli kiellettyjä alle 18-vuotiailta.

Tossavaisen mielestä pelien pitäisi olla kulttuuri- ja taideteoksia, jotka ovat samanarvoisia elokuvien, musiikin ja kirjallisuuden kanssa. 

Mikä peleissä koukuttaa?

- Pelit ovat vuorovaikutteisia, eli niissä pitää itse tehdä jotain, jotta peli etenee ja tapahtuu jotakin. Siksi ne ovat vetovoimaisia ja koukuttavia. Vanhemmat näkevät vain lapsen, joka ei kuule eikä näe mitään eikä tule syömään vaikka kuinka monta kertaa pyydetään.

- Pelit ovat myös sosiaalisia, niitä pelataan kavereiden kanssa, niistä puhutaan paljon ja niiden kulkua suunnitellaan yhdessä.

Tossavainen toivoisi, että pelien palkitsevuudesta otettaisiin oppia koulutyöhönkin. - Kun saat tehtävän suoritetuksi, pääset pelissä eteenpäin ja se innostaa jatkamaan. 

Mitä ne oikein pelaa?

Väkivaltapelien osuus kaikista peleistä on 5-6 %, mutta niiden markkinaosuus on huomattavasti suurempi.

Silti paljon suurempi peligenre on MOBA-pelit (multiplayer online battle arena), esimerkiksi League of Legends, Counterstrike, Battlefield ja Call of Duty. - Peleissä on ehkä väkivaltaa, mutta  painopiste on joukkuestrategiassa: tiimit tai joukkueet taistelevat yhdessä vihollista vastaan.

- Hyvin suosittu MInecraft taas on esimerkki peleistä, jossa ei oikeastaan ole tavoitteita. Siinä rakennetaan maailmaa eräänlasista palikoista, ideoidaan uusia juttuja kavereiden kanssa ja vietetään aikaa yhdessä, pelin parissa.

Pelien suosio näkyy netissä monin tavoin. - Youtuben suosituin videobloggaaja on Pewdiepie, joka tekee nettiin lähinnä erilaisia pelivideoita. Myös hakukone Googlessa pelaamiseen liittyvät hakusanat ovat kärkisijoilla.

Iloa ja hyötyä pelaamisesta

Tossavainen toivoo, että pelikasvatus voisi vähitellen olla muutakin kuin peliaikojen rajoittamista. - Rajoitusten sijasta voisi keskustella siitä, mikä pelaamisessa tai jossakin tietyssä pelissä kiehtoo.

Pelit eivät ole ratkaisu kaikkeen oppimiseen, mutta ne voivat toimia oppimisen tukena. - Pelien avulla voidaan havainnollistaa yhteiskuntarakenteita, esim. kaupunkien hallintoa.

Digitaaliseen pelaamiseen voi liittää mediakasvatusta monessa muodossa. - Voi esimerkiksi tuoda esille peleihin liittyviä sukupuolirooleja. Tähän materiaalia tarjoaa Mediataitokoulun Seksiä mediassa -paketti, joka perustuu 15-20 -vuotiaiden nuorten kertomuksiin.

- Pelit voivat olla myös tie laajempiin mediataitoihin: joku voi innostua niiden kautta lisäosien tekemisestä ja  ohjelmoinnista.

Toimittaja: Raili Löyttyniemi 

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?