Hyppää pääsisältöön

Miksi näytät valokuvissa aina niin hirveältä?

nainen ottaa selfietä, kasvot sensuroitu
nainen ottaa selfietä, kasvot sensuroitu Kuva: Yle / Tiede prisma studio

Kaverin Facebook-seinälle on alkanut ilmestyä kuvia viime viikonlopulta. Kauhistut, sillä ethän sinä oikeasti tuolta näytä! Ennen kuin ryntäät vaatimaan kuvien poistamista, lue tästä, miksi oma naama näyttää paremmalta peilissä kuin valokuvassa. Sinun mielestäsi.

Jo vuonna 1977 tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että ihmisiä miellyttää enemmän valokuva, joka muistuttaa heidän peilikuvaansa, kuin valokuva, jossa he näkevät itsensä samalla tavalla kuin muut heidät näkevät.

Totumme näkemään itsemme peilin kautta

Peilejä on nykyisin ympärillämme niin paljon, että emme enää kiinnitä huomiota niiden olemassaoloon, mutta totumme näkemään itsemme niiden kautta.

Ja tottumuksella on tässä iso merkitys. Ihmisen alitajunta nimittäin luokittelee kaiken näkemänsä joko tutuksi tai vieraaksi ja mitä tutumpi asia on, sitä positiivisempana se koetaan. Toistuva altistaminen (engl. mere-exposure) pätee paitsi kasvoihin, myös esimerkiksi merkityksettömiin sanoihin.

Parin yhdysvaltalaisen opiskelijalehden etusivulle laitettiin tutkimustarkoituksissa mainos, jossa esiintyi outoja, turkinkielisiä sanoja: kadirga, saricik, biwojni, nansoma tai iktitaf. Sanojen esiintymistiheyttä vaihdeltiin eri lehtien välillä. ”Mainoskampanjansa” lopuksi tutkijat lähettivät yliopistojen opiskelijoille kyselyn, jossa heitä pyydettiin arvioimaan sanoja. Tulokset olivat häkellyttäviä: mitä useammin koehenkilö oli nähnyt sanan, sitä myönteisempänä hän sitä piti. Siis tuntematta sanan merkitystä.

Peilikuvassa oikea ja vasen ovat vaihtaneet paikkaa ja tähän kuvaan itsestämme me totumme. Kun sitten näemme valokuvassa vasemman ja oikean toisinpäin – siis oikeasti oikeinpäin – kuva näyttää meistä vieraalta ja vähemmän viehättävältä.

Luulemme itsestämme liikoja

Muutama vuosi sitten tutkijat tulivat siihen tulokseen, että me yleisesti luulemme ulkonäöstämme liikoja. Amerikkalaistutkijat muokkasivat koehenkilöiden valokuvia sekä viehättävämpään että vähemmän viehättävään suuntaan ja sekoittivat kuvat pinoihin, joista koehenkilön piti tunnistaa itsensä alkuperäisessä muokkaamattomassa kuvassa. Koehenkilöt valitsivat useimmin kuvan, jota oli muokattu viehättävämmäksi. Sen sijaan muiden ihmisten kuvista koehenkilöt osasivat valita oikean, alkuperäisen, muokkaamattoman version.

Kun koehenkilöiden muokattuja kuvia sekoitettiin pinoihin, joissa oli valokuvia muista ihmisistä, koehenkilöt löysivät pinoista nopeammin oman kuvansa, jos sitä oli muokattu viehättävämpään suuntaan.

Tästä kaikesta voisi vetää sen johtopäätöksen, että olemme tyytymättömiä valokuviin itsestämme siksi(kin), että ne eivät vastaa liiallisia luuloja omasta ulkonäöstämme.

Kumpi puhuu totta, peili vai kamera?

Palataan alussa mainittuun tutkimukseen. Sen mukaan ihmisiä miellyttää eniten valokuva, joka muistuttaa heidän peilikuvaansa. Tämänkö takia peilin kautta otetut selfiet ovat niin suosittuja? Onko ratkaisu onnistuneisiin kuviin siis #teinipeili?

Hold your horses! Samaisen tutkimuksen toisessa osassa tutkijat osoittivat, että tulos on täsmälleen päinvastainen, kun kuvia näytettiin koehenkilön sijaan hänen ystävilleen. Jos valokuva oli peilikuva koehenkilöstä, se näytti ystävien mielestä oudolta.

Groningenin yliopiston tutkijat laittoivat muutama vuosi sitten 70 pariskuntaa arvioimaan valokuvista puolisonsa ulkonäköä. Kokeessa huomattiin, että kauneus on katsojan silmässä. Ihmiset arvioivat puolisoidensa ulkonäköä paremmaksi kuin se objektiivisesti arvioituna on.

Siis mitä tehdä niille kuville kaverin Facebook-seinällä? Anna olla. Se, että rakkaus on sokea, on tieteellinen fakta.

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede