Hyppää pääsisältöön

Sibelius kuuli värit

Jean Sibeliuksella oli synesteettisiä kykyjä. Hän kuuli eri värit: C-duuri oli punainen, F-duuri vihreä ja D-duuri keltainen. Säveltäjän mieliväri oli vaaleanvihreä, mieluimmin hieman kellertävä kuin sinertävä. "Se on jossain d:n ja es:in välillä", säveltäjä selitti sihteerilleen.

Teemu Mäki ja Antti Auvinen Ateneumin Sibelius-näyttelyssä. (Etsi kuvasta kulttuuritoimittaja.)
Teemu Mäki ja Antti Auvinen Ateneumin Sibelius-näyttelyssä. (Etsi kuvasta kulttuuritoimittaja.) Teemu Mäki ja Antti Auvinen Ateneumin Sibelius-näyttelyssä. (Etsi kuvasta kulttuuritoimittaja.) Kuva: Yle / Jenni Stammeier teemu mäki

Niin sanotun kultakauden taiteilijoita kiehtoi henkisyys ja he ihailivat Sibeliuksen aistiherkkyyttä mystisenä ja maagisena. Se oli merkki todellisesta taiteilijuudesta. Sibeliusta puhuteltiin mestarina ja näkijänä. Miten tämä mahtaa päteä tämän päivän taiteilijoihin?

Omituista todella, ettei mikään koko maailmassa, ei taiteessa, kirjallisuudessa eikä musiikissa vaikuta minuun yhtä lailla kuin nämä joutsenet + kurjet + metsähanhet. Niiden äänet ja olemus. - Sibelius

Teemu Mäki on Suomen nimekkäimpiä nykytaiteilijoita. Hän ohjaa Antti Auvisen säveltämän ja Harry Salmenniemen sanoittaman kamarioopperan Autuus, joka saa ensi-iltansa kesällä 2015.

Teemu Mäki: Maalarin silmin (pakko ei oo ku kualla), Into kustannus 2014
Teemu Mäki: Maalarin silmin (Pakko ei oo ku kualla), Into kustannus 2014 Teemu Mäki: Maalarin silmin (pakko ei oo ku kualla), Into kustannus 2014 Kuva: Into kustannus into kustannus 2014

Kiinnostavaa on, että Mäen ja Auvisen kamarioopperassa on teemana selittämätön veljen murha - pappi surmaa veljensä jumalan käskystä. Tunnetusti kalevalainen myyttinen veljessota ja Kullervon kirous kiehtoi vuosisadan vaihteen taiteilijoita. Mutta kuinka läheisiä kultakauden taiteilijat sitten ovat nykytaiteilijoille?

Ateneumin näyttely muistuttaa, että Sibelius muuttui vasta vanhemmiten melankoliseksi kansallisikoniksi ja että tämä oli nuoruudessaan uutta kokeileva ja seikkaileva luonnonlapsi. Mutta millaisen vaikutuksen Sibelius on nykytaiteilijoihin tehnyt?
Sibelius muistetaan kenties melankolisesta synkkyydestään, mutta suosituimmaksi ja levytetyimmäksi nousi sittenkin optimistinen 2. sinfonia D-duurissa – eli keltainen sinfonia!

Ateneumin Sibelius ja taiteen maailma -näyttely vielä 22.3.2015 asti: http://www.ateneum.fi/fi/sibelius-ja-taiteen-maailma

Kommentit
  • Avaruusromua: Koneilla, prosesseilla, härveleillä ja softalla!

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano?

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano? Tai laitteesta nimeltä Organelle? Miltä kuulostaa melupöytä eli noise table tai no-input mixing setup? Tai itse kehitelty generatiivinen musiikkikone? Tuntuu siltä, että kun on kyse soittimista, niiden keksimisestä ja rakentelusta, rajana ei suinkaan ole ihmisen mielikuvitus, vaan pikemminkin tämä aineellinen maailma ja sen asettamat rajoitukset. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 7.12. klo 19!

    Kalevalassa taotaan kultainen nainen sekä onnea ja varallisuutta tuottava ihmeellinen Sampo. Eepoksessa on kyse siitä, mihin ihminen ja ihmisen teknologia pystyvät. Toisaalta se on myös magian ja shamanismin kuvausta. Ehkä juuri näistä syistä Kalevala on villinnyt metallimuusikoita ja J. R. R. Tolkienia. Kalevalaa on tulkittu monin eri tavoin.

  • Avaruusromua: Nuo kahdeksanjalkaiset ystävämme!

    Uskokaa, että ne ovat outoja otuksia.

    Hän väitti olevansa maailman paras ja taidokkain kutoja. Hänen nimensä oli Arakhne ja hän eli muinaisessa Kreikassa. Mutta miten hän muuttui hämähäkiksi? Ja miksi italialainen Jarguna tahtoo tänään kutoa verkkoa erilaisten muusikoiden välille? Kutoa symbolista verkkoa, johon hän sitten pyydystää mitä erilaisimpia muusikoita, kuten hän itse asian ilmaisee. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri