Hyppää pääsisältöön

Bakteeripommi broilerissa: käsikirjoitus

Helena Harjunmaa, ESBL-potilas:
"Juoksin monta sairaalaa lävitte ja mulle kokeiltiin niin montaa antibioottia ja sit sanottiin, et mä oon saanut antibioottimyrkytyksen."

Helena Harjunmaa on saanut niin sanotun sairaalabakteerin. Me tutkimme miten tavallisia nämä resistentit bakteerit ovat.

Tanskassa sairaalabakteeri MRSA on levinnyt sioista ihmisiin. Myös suomalaisessa sianlihassa on MRSA -bakteereja.

MOT kertoo tänään resistenteistä ESBL-suolistobakteereista. Ne tarttuvat MRSA-bakteereja helpommin ja leviävät nopeasti sairaaloissa ja yhteiskunnassa. ESBL-suolistobakteerin voi saada broilerista, Jos saamme sen, useimmat antibiootiti menettävät tehonsa.

Jan Kluytmans:
"It's a killer which gets not a lot of attention because it's going very slowly. It's like the normal traffic accidents happening every day, get not so much attention; if a plane goes down everybody is alarmed because there are many deaths on the same day."

MOT-tunnus.

Tehomaatalouden vaikutuksesta eläimiä on yhä enemmän yhä suuremmissa halleissa. Mitä enemmän eläimiä keskitetään yhteen paikkaan, sitä useammin ne sairastuvat. Sairastunutta eläintä lääkitään antibiooteilla.
Tämän seurauksena osa bakteereista kehittää antibiootille vastustuskyvyn eli resistenssin.

Resistenttejä ESBL-kolibakteereita löydettiin ensin siipikarjasta ulkomailla - nyt niitä on myös suomalaisessa broilerissa. Yhä useampi meistä on näiden bakteerien kantaja.Tämä aiheuttaa ongelmia, jos me tarvitsemme sairaalahoitoa.
Suolistobakteerin ESBL-ominaisuus aiheuttaa usein virtsatieinfektioita, mutta myös munuaistulehduksia ja verenmyrkytyksiä.

Asko Järvinen, ylilääkäri, infektioklinikka, HUS:
"Monia ESBL-kantoja vastaan on ehkä yksi tai kaksi antibioottia, joita voidaan käyttää tavallisiin virtsatietulehduksiin. Niitä ei voi käyttää jos tulehdus on levinnyt ylemmäs virtsateitä munuaisaltaaseen."

Helena Harjunmaalla on keuhkoahtauma. Nyt hänellä on myös lonkkanivelen tulehdus, johon antibiootit eivät tahdo auttaa.

Helena Harjunmaa, ESBL-potilas:
"Mulle kokeiltiin viime vuonna kolmea lääkettä ja se päätty tohon antibioottimyrkytykseen. Tänä vuonna sitten taas kun mä aina viikottain kävin kontrollissa, niin ne soitti että, jos mä voisin tulla sinne muutamaks päiväks kun taas mulla noi tulehduarvot nousi niin korkeelle."

ESBL on oikeastaan entsyymi, jota resistentit suolistobakteerit tuottavat. Nämä bakteerit myös siirtävät taitavasti antibioottiresistenssinsä muihin bakteereihin. Moni saa ESBL-bakteerin ulkomailta, mutta voimme saada bakteerin myös omassa keittiössämme valmistaessamme broileria.

Asko Järvinen, ylilääkäri, infektioklinikka, HUS:
"Jos taustalla on tällainen resistenssi bakteeri, kestää pitkään ennen kuin löytyy tehoava antibiootti."

Pohjanmaan Nurmossa Petri Yli-Soini saa uudet untuvikot. 30 000 vastakuoriutunutta kananpoikaa muuttaa yhteen Yli-Soinin isoista halleista.

Yli-Soini on paitsi kasvattaja, myös terveydenhuoltoeläinlääkäri lihatuottaja Atrialla.

MOT:
"Suomalaisesta broilerista on nyt löytynyt tämmöstä e-koli resistenssiä. Mitä ajattelet siitä?"

Petri Yli-Soini, broilerinkasvattaja, terveydenhuoltoeläinlääkäri, Atria.
"Eihän se mitenkään mukava uutinen tietenkään ollut, että ensimmäisenä kyllä löi vähän tyhjää, että mitenkä tämä nyt on mahdollista että meillä, merillä tällasia on koska meillähän antibiootteja broilerituotannossa käytetä. Mutta kertonee siitä, että broilerituotanto on ketju kaikissa vaihessa ja mitä ketjun eri osissa tapahtuu niin sillä on mahdollisuus edetä ketjussa seuraaviin vaiheisiin. Se mikä suojelee on se, että kukaan ei sitä kanaa oikeasti raakana syö ihan ainoasta yhdestä syystä. se maistuu ihan hirveältä!"

Evira alkoi ensimmäisenä tutkia suomalaista broileria. Sinikka Pelkonen johti tutkimusryhmää.

Sinikka Pelkonen, eläintautibakteriologian professori, Evira:
"Meille tuodaan tämmöisiä isovanhempaispolven jalostuslintuja. Sieltä alkaen löysimme sitten tämmöstä ESBL-resistenssiä. Ja tietysti tää oli hyvin suuri yllätys ja seurasimme sitten läpi tämän ketjun eli kävimme läpi nämä jalostuspolven ja emopolven ja nämä itse lihankasvatusparvet missä liha tuotetaan ja lisäksi näitä lihatuotteita joita myydään ja kaikissa tasoissa löytyi tämmöisiä ESBL:tä tuottavia e-kolibakteereita."

Sinikka Pelkonen ei odottanut Eviran tutkimusryhmän löytävän resistenttejä kolibakteereja, koska suomalainen broileri ei yleensä saa antibiootteja.

Vuonna 2012 Evira kuitenkin löysi ESBL-resistenssiä joka viidennestä suomalaisesta broileripakkauksesta. Seuraavana vuonna, vuonna 2013, osuus oli pienempi, resistenssiä löytyi joka seitsemännestä paketista.

Resistenssiä oli sekä siitoskanoissa että broilereissa, broilerinkasvatuksen kaikissa kolmessa sukupolvessa: isovanhemmissa, vanhemmissa ja niissä broilereissa, joita me syömme.

Sinikka Pelkonen, eläintautibakteriologian professori, Evira:
"Ainahan kananlihaa pitää käsitellä sillä tavalla, että siinä voi olla joku tautia aiheuttava vaikka siis kotimainen liha on varsin turvallista mut että just semmonen ristisaastuminen siellä keittiössä et kyllä aina kanattaa niinkö erillisenä käsitellä se siipikarjan liha. Ja kyllä mä tän ESBL:n yhtenä tämmösenä haittana, riskinä näen."

Ne broilerit, joita syömme Suomessa, saavat tuskin antibiootteja. Vanhempaissukupolvet saavat kuitenkin toisinaan infektioita, jolloin antibiootteja annetaan juomavedessä samanaikaisesti tuhansille eläimille.

Petri Yli-Soini, broilerinkasvattaja, terveydenhuoltoeläinlääkäri, Atria:
"Jokaisesta emosta pitäisi syntyä paljon jälkeläisiä niin riskit on suuremmat, siksi siellä puuttumiskynnys, hoitokynnys on vähän matalampi."

Suomessa tuotetaan sata miljoonaa kiloa broileria vuodessa. Maahan myös tuodaan yhä enemmän broilerinlihaa. Kaikkein eniten raakaa kananlihaa tuodaan Hollannista.

Alankomaat on pieni maa, jossa on tehokas eläintuotanto. Broileria kasvatetaan lähes 900 miljoonaa kiloa vuodessa, ja eläimille on annettu antibiootteja hyvin laajamittaisesti.

Saksalainen resistenssitutkija Alexander Friedrich on mikrobiologian professori Groningenin yliopistossa.

Alexander Friedrich, mikrobiologian professori, Groningenin yliopisto, Hollanti:
"Tuotantoeläimissä on MRSA-bakteereja, mutta myös ESBL:ää. Alankomaissa ESBL:ää esityy yhä laajemmin. Alankomaissa 10 prosenttia sairaalaan tulevista potilaista on ESBL-bakteerin, lähinnä kolibakteerin kantajia. ja kysymys kuuluu miten tämäon mahdollista?
Meillä on hyvin vanhaa näyttöä siitä, että kyseessä on altistuminen eläintilojen tuotteille. Tuotantoeläimet saavat erittäin paljon antibiootteja. Etenkin ESBL-kolibakteeri levisi räjähdysmäisesti vuoden 2006-2012 välillä. Ihmiset altistuivat silee ja tulevat sitten sairaaloihin."

Professori Jan Kluytmans löysi ensimmäisenä hollantilaisesta broilerinlihasta ESBL-bakteereja. Hän puhuu resistenssiongelmasta Groningenissa järjestettävässä konferenssissa.

Jan Kluytmans, mikrobiologian professori, Utrechtin yliopisto, Hollanti:
"Siipikarjasta sitä löytyi vuoden 2005 tienoilla. resistenssiongelmaa hoitaneet eläinlääkärit eivät tajunneet ongelmaa todelliseksi. Sitä ei huomioitu uutena ja erityisenä asiana. Eläimissä oli niin paljon resistenssiä antibiooteille että tätä uutta resistenssiä ei otettu vakavasti. Vasta vuonna 2008 kun tutkimme laboratoriossani vähittäismyynnin lihaa ja kun ilmeni, että noin 90%:ssa broilerista on ESBL:ää vasta silloin hälytyskellot soivat. Siipikarjassa oli paljon ESBL:ää. Bakteeri oli hyvin samankaltainen kuin ihmisissä oleva."

MOT:
"Miten todennäköistä on saada tämä bakteeri raa´asta lihasta?"

Jan Kluytmans, mikrobiologian professori, Utrechtin yliopisto, Hollanti:
"Ei se ole todennäköistä. Se on varmaa. Kysymys on siitä, kuinka usein sitä esiintyy. Siihen tarvitaan vastaus."

Paul Grefte, broilerinkasvattaja, Hollanti:
"Ensireaktioni oli, että hemmetti sentään, taas meillä on ongelmia ruoassa, ja tälläkin kertaa konna on siipikarjatuotanto. Taistelime kymmenen vuotta salmonellaa vastaan, ja vasta nyt voi vähitellen sanoa, että ongelma on ratkaistu. ja nyt saimme sitten uuden bakteereihin liittyvän ongelman. se oli kylmä suihku."

Paul Grefte kertoo olleensa aina varovainen sen suhteen, miten paljon antaa broilereilleen antibioottia. Greftellä on yhteensä 450 000 broileria ja antibioottikuuri niille maksaa tuhansia euroja.
Grefte pyrkii kaikin tavoin luomaan isoihin halleihin terveellisen ilmaston. Tässä upouudessa hallissa on ikkunat, jotta broilerit saisivat päivänvaloa. Seinissä on lämpöputkia, joiden tarkoitus on suojella eläimiä kylmettymiseltä.

Paul Grefte, broilerinkasvattaja, Hollanti:
"Joissakin tilanteissa on välttämätöntä käyttää antibiootteja. Sellaisia tilanteita yritän välttää, mutta aina se ei onnistu."

MOT:
"Tiedätkö onko broilereissasi ESBL?"

Paul Grefte, broilerinkasvattaja, Hollanti:
"En."

MOT:
"Tahtoisitko tietää?"

Paul Grefte, broilerinkasvattaja, Hollanti:
"Toki. Mutta jos 80%:lla maamme siipikarjasta on ESBL-tartunta, olisi kummallista jos määrä meidän tilallamme olisi 0 tai 100%. Tilamme lienee muiden kaltainen, mutta toivon, että osuus on pienempi."

Peter Hilderink on eläinlääkäri. Hän hoitaa Greften broilereita. Hän ei usko ESBL-tartuntojen lisääntyvän niin nopeasti kuin tutkijat väittävät.

Peter Hilderink, eläinlääkäri, Hollanti:
"Jos ei etsi, olemassaolosta ei tiedä. Mitä enemmän etsii, sitä enemmän löytää. ESBL-tapausten määrä näyttää olevan jyrkässä kasvussa, mutta koska etsitään, sitä löydetäänkin useammin. Suunnilleen 80%:ssa kokeista on ilmeiseti löytynyt ESBL:ää.
Mutta on erittäin epäselvää, kuinka paljon bakteereja tarvitaan tartuttamaan joku. ESBL -löytö ei välttämättä merkitse vaaraa. ESBL:ää on löytynyt myös vihanneksista ja monista muista elintarvikkeista joten se ei koske vain kanoja tai muuta lihaa."

On totta, että tietyissä hollantilaisissa vihanneksissa on ESBL-bakteereja. Resistenssin epäillään olevan peräisin peltojen sianlannasta. Naudan- ja sianlihan bakteerit eivät kuitenkaan muistuta ihmisen ESBL-bakteereja, toisin kuin broilerin.

MOT:
"Suomalaistutkijoiden mukaan suomalaisessa broilerissa on vähän ESBL:ää verrattuna Hollannin korkeisiin ESBL-pitoisuuksiin. Onko tällä merkitystä?"

Jan Kluytmans, mikrobiologian professori, Utrechtin yliopisto, Hollanti:
"Uskon, että määrä on tärkeä. Mutta minä en halua ruokaani lainkaan ESBL:ää. Minusta pieniä määriä ei pidä vähätellä pienenä riskinä. Nolla merkitsee riskittömyyttä. Jos sitä on ruoassa, on riskialtis ja mitä enemmän sitä on, sitä suurempi riski. Minä en haluaisi lihaani lainkaan ESBL:ää. Huomaamattamme se on tullut yhteiskuntaamme suuressa määrin. Tälä hetkellä 10% väestöstä on kantajia. Vuosituhannen vaihteessa luku oli nolla. Se tapahtui yhdessä yösä ilman oikea-aikaista varoitusta. Varhainen varoittaminen epäonnistui. Kun huomasimme sen, emme voineet enää ratkaista sitä. Tämä on meille uutta. Aiemmin olemme aina pystyneet kontrolloimaan resistenssiä. Tässä epäonnistuimme."

Sen jälkeen kun ESBL:n voimakas lisääntyminen oli huomattu, myös Hollannin viranomaiset heräsivät. Maan hallitus päätti, että antibiootin käyttöä eläintuotannossa tulee voimakkaasti vähentää.
Samalla eläinlääkäreiden ja kasvattajien valvontaa tiukennettiin. Eläinlääketieteen professori Dik Mevius oli mukana rakentamassa antibioottien käytön valvontaa
.

Dik Mevius, professori, eläinlääketieteen keskus, Hollanti:
"Kun kasvunedistajät kiellettiin, ne korvattiin terapeuttisilla antibiooteilla. Se ei siis ollut mikään parannus. Antibiootteja annettiin ennaltaehkäisevästi ja ne olivat taloudellinen ase kasvattajille. Lisäksi untuvikot saivat aina heti kuurin.

Kun kasvunedistajät kiellettiin kasvattajat siirtyivät laajakirjoiseen antibioottiin, kolmannen sukupolven kefalosporiineihin. Kefalosporiinit ovat antibiootteja, jotka aiheuttavat suoraan ESBL-resistenssiä.

Kefalosporiinia suihkutettiin rutiininomaisesti untuvikkojen päälle, mutta käytännön selvittyä Meviukselle ja hänen kollegoilleen, he estivät toiminnan jatkamisen.
Nykyään Hollanti ylpeilee sillä, että maa on saanut antibioottien käytön puolitettua. Kun eläimille annetaan vähemmän antibiootteja, resistenttien bakteerien määrä lihassa vähenee. Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti.

Dik Mevius, professori, eläinlääketieteen keskus, Hollanti:
"Tärkein toimenpide on tehdä käytöstä läpinäkyvää. Olemme parin vuoden ajan keränneet tietoa siitä, kuinka paljon antibiootteja kasvattajat käyttävät ja ketkä eläinlääkärit määräävät antibiootteja useimmin. Se on tärkeää. Näin voimme suunnata toimet suurkäyttäjiin."

Mutta vaikka broileri on täynnä ESBL:ää, sitä saa myydä Hollannissa ja viedä Suomeen. Broilerinlihan kulutus jatkaa kasvuaan molemmissa maissa.

Siitä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka monella meistä suomalaisesta on ESBL-resistenssi. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL arvioi määrän olevan kahdesta kahdeksaan prosenttia.

Sairaaloissa ESBL-potilaat pitäisi oikeastaan eristää, jotta tartunta ei leviäisi muihin potilaisiin.

Helena Harjunmaa, ESBL-potilas:
"Silloin mä sit jouduin eristykseen mut sillonkin ihan niinkun mua kohdeltiin ihan ok. En mä ollut mikään hylkiö. Et sit taas kun mä olin toisessa sairaalassa niin siellähän heti kun mä menin, mulla oli noi veriarvot tippunu, niin että ne anto mulle verihiutaleita, niin siellä oli heti kun tuli seuraava sinne perään niin "heihei, täällä on kantaja". Ja näytti, että pois pois. Niin siellä mää en, kun mää en liikkunu mihinkään, mä olin siellä verhojen sisällä sit sen ajan kun mä olin. Se oli vähän huono.

Asko Järvinen, ylilääkäri, infektioklinikka, HUS:
"ESBL eristetään vähemmän, koska se on niin yleistä. Emme pysty eristämään kaikkia ESBL-potilaita. sairaaloissa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi yhden hengen huoneita."

Sairaanhoidossa ESBL-infektioiden määrä on lisääntynyt nopeasti. Vihreä käyrä kuvaa sitä, kuinka ESBL:ää alkoi esiintyä vuoden 2007 tienoilla ja kuinka se on sittemmin lisääntynyt jyrkästi lähes viiteentuhanteen infektioon vuodessa.
MRSA-infektioiden määrä ei ole viime vuosina lisääntynyt.
(grafiikkaa)

Asko Järvinen, ylilääkäri, infektioklinikka, HUS:
"Se nousee koko ajan jyrkästi, ja eräs muutos siinä on tapahtunut. Aluksi sitä esiintyi sairaaloissa ja hoitokodeissa vahuksilla, joilla oli paljon virtsainfektioita. Mutta nyt ESBL-bakteereja löytyy yhä enemmän nuremmilta ihmisltä ja jopa lapsilta."

Sekä Englannin että Ruotsin sairaaloissa ESBL-tartunnat ovat aiheuttaneet vastasyntyneiden kuolemia.

Annamari Heikinheimo ja Minna Päivärinta Helsingin yliopistosta tekevät laajaa tutkimusta ESBL-bakteereista lihassa. Tähän mennessä he ovat löytäneet bakteereja kahdeksasta prosentista teurastettavaksi viedystä broilerista.

Kaupoissa ESBL-bakteereja sisältävän lihan osuus saattaa olla suurempi, koska ESBL-bakteerit voivat levitä teurastuksen aikana. Sekä tutkijat että kasvattajat uskovat ESBL-bakteerien tulleen maahan Suomeen tuodun isovanhempaispolven mukana.

Annamari Heikinheimo, eläinlääketieteen tutkija, Helsingin yliopisto:
"Suomalaisbroilerit, niin niillä on vanhemmat ja niin sanottu isovanhempaispolvi joka tulee ulkomailta ja siellä tuotantopyramidin huipulla käytettään mikrobilääkkeitä ja ne tulee niin kun perintönä näille untuvikoille sitten sieltä vanhempais- ja isovanhempaispolvesta. Että luulen, että jos Suomessa mikrobilääkkeitä käytettäis broilereilla niin tää esiintyvyys olis huomattavasti korkeampi myös meidän broilereilla. Tää sama luku mikä meillä on nyt, 8%, on Norjassa ja Ruotsissa vaihdellen 30-44%:iin.

Suomessa broilerinkasvatus toimii siten, että broilerit eivät koskaan kohtaa vanhempiaan.

Petri Yli-Soini, broilerinkasvattaja, terveydenhuoltoeläinlääkäri, Atria.
"Osa emon suoliston mikrobia päätyy munan sisällä olevaan ilmatilaan ja se on luonnon tapa tarjota emon hyviä bakteereja jälkeläisille jo kuoriutuessaan."

MOT:
"Mutta sen mukana voi sitten seurata myös.."

Petri Yli-Soini, broilerinkasvattaja, terveydenhuoltoeläinlääkäri, Atria:
"Se mukana voi tulla myös muutakin."

MOT:
"Miten te olette lähteneet torjumaan näitä bakteereja?"

Petri Yli-Soini, broilerinkasvattaja, terveydenhuoltoeläinlääkäri, Atria:
"Suora vastaus: ei mitenkään. Näiden tutkiminen on vaikeaa ja se on kallista. Ja että vois olla torjuntamenetelmä, pitäis perustua rutiininäytteenottoon ja se ei ikävä kyllä ole mahdollista. Mutta mitä me ollaan tehty toisin ja tullaantekemään toisin on se, että nykyään Atria tuo itse maahan nämä broilereiden vanhempaispolven. Meillä on sillälailla hiukan ketju muuttunut ja näis tämän vuoden kartotustutkimuksissa, kun joka erä tutkitaan, maahantuotava erä, niin niissä ei ole löytynyt yhtään näitä ESBL-entsyymeitä sisältäviä kantoja.

Suomen Broiler oli pitkään lähes ainut yritys, joka toi maahan siitoskananpoikia. Linnut tulivat kansainvälisestä Aviagen-yhtiöstä Skotlannista. Nykyään broilerinkasvattajat tuovat itse siitospolven untuvikot Ruotsista, Ranskasta ja Tanskasta.

MOT:
"Onko löytynyt resistenssiä maahantuoduista untuvikoista?"

Anna-Liisa Myllyniemi, elintarvikemikrobiologian professori, Evira:
"Ee, on löytynyt."

Evira on löytänyt ESBL-bakteereja kaikkiaan kahdestatoista tuontiparvesta viime ja tänä vuonna. Vuonna 2013 yli puolet parvista oli resistenttejä, vuonna 2014 viidennes.
ESBL-bakteereja on löytynyt useasta maahantuontiyrityksestä sekä vuonna 2014 että vuonna 2013. Evira ei halua kertoa, mistä yrityksistä on kyse.

Anna-Liisa Myllyniemi, elintarvikemikrobiologian professori, Evira:
"No se on se tieto mitä me ei voida antaa kun nä on niinkun eräänlaisia tilaustutkimuksia ja yritysten omavalvontaa et Evira voi kyllä kertoa just nää tilastot niinku tilastolliset määrät mitä on löytynyt mutta ei niinku nimetä niitä yksittäisiä maahantuojia. Et se on niinku sit heidän, heidän käsissään."

MOT:
"Onko Eviran mielestä tuottajien etu tärkeämpi kuin kuluttajien etu?"

Anna-Liisa Myllyniemi, elintarvikemikrobiologian professori, Evira:
"Ei mutta ei tässäkään, minun mielestä tässäkään se ei varmaankaan niin kun kuluttajaa kauheesti hyödyttäis vaikka me kerrottais ne niin kun julkisuuteen ne kenen tuojan niin kun erissä on ollut, todettu näitä ESBL tai MC-kantoja."

Anna-Liisa Myllyniemi Evirasta painottaa, että vain pienestä osasta kaupassa myytävästä broilerinlihasta on löytynyt ESBL-bakteereita. Vuoden 2014 osuutta ei ole tarkistettu ja vuonna 2013 osuus oli kolmetoista prosenttia.

Otan yhteyttä kaikkiin viiteen yritykseen, jotka ovat tuoneet untuvikkoja maahan.

Vuonna 2014 Evira löysi ESBL-resistenssiä kolmen yrityksen tuontiuntuvikoista. Vain kaksi yrityksistä myöntää saaneensa resistenttejä kananpoikia. Yritykset ovat HKScan ja Suomen Broiler.

Ainakin yksi yritys siis salaa meiltä totuuden.

On todennäköistä, että resistentit parvet ovat jatkaneet tuotantoon.

Yrittäessäni selvittää tätä, saan yrityksiltä vain epämääräisiä vastauksia. Kaikki jututtamamme lääkärit suhtautuvat tulevaisuuteen huolestuneesti. Antibioottiresistenssi laajenee ja syntyy yhä pahempia bakteereja
kuten CPE-bakteerit, jotka ovat resistenttejä myös viimeiselle nyt tehokkaalle antibiootille. Juuri ESBL-bakteerit petaavat tälle kehitykselle.

Alexander Friedrich, mikrobiologian professori, Groningenin yliopisto, Hollanti:
"Lääkärit löytävät resistenttejä bakteereja haavoista ja verestä ja antavat potilaalle viimesijaisia antibiootteja. Tässä on riski. Sillä jos jatkamme viimesijaisten antibioottien antoa, ja maamme ulkopuolelta tulee niille resistenttii bakteeri, niihin kohdistuu karbapeneeminen selektiivinen paine. Niinpä niiden on helppo levitä maan sisällä. Joka kerta kun eläimelle tai ihmiselle määrätän antibioottia ilman tarvetta pelastaa eläimen tai ihmisen henkeä, aiheuttaa vahinkoa sekä eläimille että ihmisille."