Hyppää pääsisältöön

Mitä jos Romeo ja Julia olisi päättynyt onnellisesti?

Kom-teatterin kiertuenäytelmä Romeo vs. Julia.
Erkki Saarela on Romeo ja Marja-Leena Kouki on Julia. He kohtaavat 25 vuoden tauon jälkeen. Kom-teatterin kiertuenäytelmä Romeo vs. Julia. Kuva: Noora Geagea romeo vs. julia.

Ajatusleikki herättää heti: mitä jos Romeo ja Julia olisikin päättynyt onnellisesti? Mitä jos nuoret olisivat välttäneet traagisen kuoleman ja päässeet pakoon Mantovaan? Millainen elämä heille olisi tullut?

KOM-teatterissa nyt nähtävä kiertuenäytelmä Romeo vs. Julia lähtee liikkeelle tästä sytyttävästä asetelmasta. Lempiväisistä on tullut entisiä rakastavaisia. He ovat jo kypsässä iässä, eivätkä ole nähneet toisiaan vuosikymmeniin. Nyt Romeo ja Julia törmäävät, vahingossa, nyky-ajassa, rautatieasemalla. Junat ovat myöhässä, joten heillä on aikaa jutella yhden haikean, kitkerän hetken verran.

Marja-Leena Kouki on Julia ja Erkki Saarela on Romeo näytelmässä Romeo vs. Julia.
Marja-Leena Kouki on Julia ja Erkki Saarela on Romeo näytelmässä Romeo vs. Julia. Kuva: Noora Geagea romeo vs. julia

Romeo (Erkki Saarela) ja Julia (Marja-Leena Kouki) purkavat auki kuluneita vuosia, puhuvat lapsistaan, rakkauksistaan, nuoruudestaan. Laura Jäntin ohjaus on yksinkertainen. On mies, nainen ja aseman penkki, ja taustalle aika ajoin heijastettavia näyttelijöiden nuoruuden valokuvia. Välillä leikataan mustaan, välillä palataan nuoruuteen, puhutaan Shakespearen sanoin. Konkarinäyttelijät ovat mainioita, kemiat kohtaavat, ja esitys toimii oivallisesti – silloin kun repliikit ja havainnot ovat oivaltavia. Yleisö nauraa niinä hetkinä niin että raikaa. Minäkin nauran, se on ihanaa. Harmaahapsinen mieskatsoja vieressäni hyrähtelee läpi esityksen, ja niin tekee moni muukin. Heihin esitys osuu selvästi paremmin kuin minuun. Toisaalta - seuralaiseni mielestä esitys on vain pitkästyttävä.

Sillä sillä, mutta mutta. Ikävä kyllä iso osa esityksestä on tunnelmaltaan jotenkin kädenlämpöistä, sellaista kesyn viihdyttävää. Suuret tunteet jäävät syttymättä, eikä farssi toisaalta pääse vauhtiin kuin hetkittäin. Lauri Sipari ja Liisa Urpelainen ovat kirjoittaneet Romeolle ja Julialle aika tavallisen elämän. Se on ehkä koko jutun juju? Mutta kenties samalla myös kompastuskivi. Kerrottava tarina on niin arkinen, että se lähestyy jo latteaa. Rakkauden alkuhuumassa syntyy nopeassa tahdissa lapsia. Ja siihen se romantiikka tyssääkin, vaippapyykkiin ja koliikkikarjuntaan. Romeo etsiytyy toisen naisen syliin, ja edessä on avioero. Niin kuin Julia kirpakasti toteaa: tämä rakkaus ei kestänyt myötä- eikä vastamäkiä. Tulee uusia rakkauksia, tulee ylipainoa, eturauhasvaivoja, mitä näitä nyt on.

Marja-Leena Kouki on Julia ja Erkki Saarela on Romeo näytelmässä Romeo vs. Julia.
Marja-Leena Kouki on Julia ja Erkki Saarela on Romeo näytelmässä Romeo vs. Julia. Kuva: Noora Geagea romeo vs. julia

Luulen, että oma teatterikokemukseni jäi arkipäiväiseksi, koska en saanut emotionaalisesti kiinni Romeon ja Julian nuoruuden vimmaisesta lemmestä. Myöskään rakkauden päättyminen ei siten tuntunut missään: onneton liitto, hyvä kun erosivat! Sekä gigolo-Romeo että selviytyjä-Julia pitävät liki koko kohtaamisen ajan fasadia yllä, esittävät sitkeästi että hyvin menee, eivätkä päästä katsojaa lähelleen. Lopussa kuori alkaa rakoilla, valheet paljastua, ja tunnelma tihenee.

Parasta, satuttavinta ja hauskinta esityksessä oli minusta se, miten Kouki ja Saarela tulkitsevat riitaisasti eronneen pariskunnan kinkkistä kommunikaatiota. Romeo ja Julia tuntevat toisensa läpikotaisin – mutta toisaalta he ovat vieraita toisilleen. Vanha läheisyys, vanhat kipupisteet ja riidanaiheet tunkevat pintaan. Keskustelu meinaa jatkuvasti ylittää sopivaisuuden rajat, kun kumpikin sanoo asioita, joita ei vieraalle sopisi sanoa. Hykerryttäviä ovat myös Julian piikikkäät kommentit Romeon exästä, Rosalinasta, jota mies lempi ennen kuin tapasi Julian. Voi kun uuden teoksen suhde alkutekstiin olisikin koko ajan ollut yhtä nokkela!

Lämpimien loppukiitosten aikana Erkki Saarela naurattaa ja liikuttaa yleisöä tanssahtelemalla, ojentamalla kiitosruusunsa Marja-Leena Koukille, jonka 50-vuotistaiteilijajuhlaesitys Romeo vs. Julia on. Miksei itse esityksessä nähty moista irrottelevaa, hurmaavaa huumoria?

Romeo vs. Julia KOM-teatterissa. Teksti William Shakespeare, Lauri Sipari ja Liisa Urpelainen. Ohjaus Laura Jäntti, musiikki Eero Ojanen, lavastus ja puvut Sari Salmela, valot Jukka Kuuranne. Rooleissa Marja-Leena Kouki ja Erkki Saarela. Kantaesitys oli Vaasan kaupunginteatterissa 22.10.2014.

Laura Jäntin haastattelu
Helsingin Sanomien arvostelu

Penkkitaiteilija

  • Avaruusromua: Nuori mies alkaa tehdä musiikkia

    Hänellä on kasettinauhuri ja syntesoija.

    Eletään vuotta 1981. Music Television eli MTV aloittaa lähetyksensä. Yhdysvalloissa esitellään videopeli nimeltä Pac-Man. IBM julkistaa PC-kotitietokoneensa sekä MS-DOS -käyttöjärjestelmänsä. Suomen eniten katsotut elokuvat ovat Kadonneen aarteen metsästäjät, 007 - Erittäin salainen sekä Uuno Turhapuron aviokriisi. Japanilainen Nintendo julkaisee Donkey Kong -nimisen videopelin. Ranskassa eräs nuori mies intoilee Pink Floydista, Genesiksestä, Emerson Lake and Palmerista ja Klaus Schulzesta. Hänellä on kasettinauhuri ja hän alkaa tehdä musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nimesi on juhlan arvoinen

    Nimipäivien juhliminen on katoavaa kansanperinnettä.

    Haluaisitko herätä nimipäiväsi aamuna torvisoittoon ja lauluun? Naamiaisasuihin pukeutuneet ystäväsi heittäisivät sinut korkealle ilmaan hurraa-huutojen säestyksellä. Vastavuoroisesti sinulta odotettaisiin päivällä runsasta kestitystä, tai muuten olisi uhkana tulla heitetyksi sikolättiin. Nimipäiväjuhlien piirileikit ja tanssit jatkuisivat pelimannin säestyksellä seuraavaan aamuun asti.

  • Avaruusromua: Musiikki on kuin tutkimusmatka

    RMI uskoo asiaansa ja on valmis ottamaan riskejä.

    Minä uskon siihen, että jos antautuu soittamaan useiden kymmenien minuuttien minuutin mittaisia esityksiä, se osoittaa, että uskoo asiaansa ja on valmis ottamaan riskejä. Näin sanoo Radio Massacre International -yhtyeen kosketinsoittaja Steve Dinsdale. Hän ja hänen yhtyetoverinsa ovat aina uskoneet improvisaatioon. He ovat sitä mieltä, että tällä tavoin syntynyt musiikki on kuin tutkimusmatka. Musiikki antaa mahdollisuuden löytää ääniä, joita ei ehkä enää koskaan löydä uudelleen. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Nuori mies alkaa tehdä musiikkia

    Hänellä on kasettinauhuri ja syntesoija.

    Eletään vuotta 1981. Music Television eli MTV aloittaa lähetyksensä. Yhdysvalloissa esitellään videopeli nimeltä Pac-Man. IBM julkistaa PC-kotitietokoneensa sekä MS-DOS -käyttöjärjestelmänsä. Suomen eniten katsotut elokuvat ovat Kadonneen aarteen metsästäjät, 007 - Erittäin salainen sekä Uuno Turhapuron aviokriisi. Japanilainen Nintendo julkaisee Donkey Kong -nimisen videopelin. Ranskassa eräs nuori mies intoilee Pink Floydista, Genesiksestä, Emerson Lake and Palmerista ja Klaus Schulzesta. Hänellä on kasettinauhuri ja hän alkaa tehdä musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nimesi on juhlan arvoinen

    Nimipäivien juhliminen on katoavaa kansanperinnettä.

    Haluaisitko herätä nimipäiväsi aamuna torvisoittoon ja lauluun? Naamiaisasuihin pukeutuneet ystäväsi heittäisivät sinut korkealle ilmaan hurraa-huutojen säestyksellä. Vastavuoroisesti sinulta odotettaisiin päivällä runsasta kestitystä, tai muuten olisi uhkana tulla heitetyksi sikolättiin. Nimipäiväjuhlien piirileikit ja tanssit jatkuisivat pelimannin säestyksellä seuraavaan aamuun asti.

  • Avaruusromua: Musiikki on kuin tutkimusmatka

    RMI uskoo asiaansa ja on valmis ottamaan riskejä.

    Minä uskon siihen, että jos antautuu soittamaan useiden kymmenien minuuttien minuutin mittaisia esityksiä, se osoittaa, että uskoo asiaansa ja on valmis ottamaan riskejä. Näin sanoo Radio Massacre International -yhtyeen kosketinsoittaja Steve Dinsdale. Hän ja hänen yhtyetoverinsa ovat aina uskoneet improvisaatioon. He ovat sitä mieltä, että tällä tavoin syntynyt musiikki on kuin tutkimusmatka. Musiikki antaa mahdollisuuden löytää ääniä, joita ei ehkä enää koskaan löydä uudelleen. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Mua edelleen itkettää joskus, kun kaivan avaimet laukusta ja avaan kotioven" – Hima & Stradan kaupunkikierrokset lisäävät ymmärrystä asunnottomuudesta

    Oppaat kertovat tarinoita pääkaupungin kaduilta.

    Hima & Stradan asunnottomuutta kokeneet katuoppaat kertovat, mitä kaikkea Helsingin kaduilla tapahtuu ja mitä kaikkea kiireiseltä kulkijalta jää ehkä huomaamatta. Toisenlainen kaupunkikierros avaa uuden näkökulman tuttuunkin ympäristöön. Tässä Poitsun ja Paulan kierroksilla kuultua.

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.