Hyppää pääsisältöön

Mitä jos Romeo ja Julia olisi päättynyt onnellisesti?

Kom-teatterin kiertuenäytelmä Romeo vs. Julia.
Erkki Saarela on Romeo ja Marja-Leena Kouki on Julia. He kohtaavat 25 vuoden tauon jälkeen. Kom-teatterin kiertuenäytelmä Romeo vs. Julia. Kuva: Noora Geagea romeo vs. julia.

Ajatusleikki herättää heti: mitä jos Romeo ja Julia olisikin päättynyt onnellisesti? Mitä jos nuoret olisivat välttäneet traagisen kuoleman ja päässeet pakoon Mantovaan? Millainen elämä heille olisi tullut?

KOM-teatterissa nyt nähtävä kiertuenäytelmä Romeo vs. Julia lähtee liikkeelle tästä sytyttävästä asetelmasta. Lempiväisistä on tullut entisiä rakastavaisia. He ovat jo kypsässä iässä, eivätkä ole nähneet toisiaan vuosikymmeniin. Nyt Romeo ja Julia törmäävät, vahingossa, nyky-ajassa, rautatieasemalla. Junat ovat myöhässä, joten heillä on aikaa jutella yhden haikean, kitkerän hetken verran.

Marja-Leena Kouki on Julia ja Erkki Saarela on Romeo näytelmässä Romeo vs. Julia.
Marja-Leena Kouki on Julia ja Erkki Saarela on Romeo näytelmässä Romeo vs. Julia. Kuva: Noora Geagea romeo vs. julia

Romeo (Erkki Saarela) ja Julia (Marja-Leena Kouki) purkavat auki kuluneita vuosia, puhuvat lapsistaan, rakkauksistaan, nuoruudestaan. Laura Jäntin ohjaus on yksinkertainen. On mies, nainen ja aseman penkki, ja taustalle aika ajoin heijastettavia näyttelijöiden nuoruuden valokuvia. Välillä leikataan mustaan, välillä palataan nuoruuteen, puhutaan Shakespearen sanoin. Konkarinäyttelijät ovat mainioita, kemiat kohtaavat, ja esitys toimii oivallisesti – silloin kun repliikit ja havainnot ovat oivaltavia. Yleisö nauraa niinä hetkinä niin että raikaa. Minäkin nauran, se on ihanaa. Harmaahapsinen mieskatsoja vieressäni hyrähtelee läpi esityksen, ja niin tekee moni muukin. Heihin esitys osuu selvästi paremmin kuin minuun. Toisaalta - seuralaiseni mielestä esitys on vain pitkästyttävä.

Sillä sillä, mutta mutta. Ikävä kyllä iso osa esityksestä on tunnelmaltaan jotenkin kädenlämpöistä, sellaista kesyn viihdyttävää. Suuret tunteet jäävät syttymättä, eikä farssi toisaalta pääse vauhtiin kuin hetkittäin. Lauri Sipari ja Liisa Urpelainen ovat kirjoittaneet Romeolle ja Julialle aika tavallisen elämän. Se on ehkä koko jutun juju? Mutta kenties samalla myös kompastuskivi. Kerrottava tarina on niin arkinen, että se lähestyy jo latteaa. Rakkauden alkuhuumassa syntyy nopeassa tahdissa lapsia. Ja siihen se romantiikka tyssääkin, vaippapyykkiin ja koliikkikarjuntaan. Romeo etsiytyy toisen naisen syliin, ja edessä on avioero. Niin kuin Julia kirpakasti toteaa: tämä rakkaus ei kestänyt myötä- eikä vastamäkiä. Tulee uusia rakkauksia, tulee ylipainoa, eturauhasvaivoja, mitä näitä nyt on.

Marja-Leena Kouki on Julia ja Erkki Saarela on Romeo näytelmässä Romeo vs. Julia.
Marja-Leena Kouki on Julia ja Erkki Saarela on Romeo näytelmässä Romeo vs. Julia. Kuva: Noora Geagea romeo vs. julia

Luulen, että oma teatterikokemukseni jäi arkipäiväiseksi, koska en saanut emotionaalisesti kiinni Romeon ja Julian nuoruuden vimmaisesta lemmestä. Myöskään rakkauden päättyminen ei siten tuntunut missään: onneton liitto, hyvä kun erosivat! Sekä gigolo-Romeo että selviytyjä-Julia pitävät liki koko kohtaamisen ajan fasadia yllä, esittävät sitkeästi että hyvin menee, eivätkä päästä katsojaa lähelleen. Lopussa kuori alkaa rakoilla, valheet paljastua, ja tunnelma tihenee.

Parasta, satuttavinta ja hauskinta esityksessä oli minusta se, miten Kouki ja Saarela tulkitsevat riitaisasti eronneen pariskunnan kinkkistä kommunikaatiota. Romeo ja Julia tuntevat toisensa läpikotaisin – mutta toisaalta he ovat vieraita toisilleen. Vanha läheisyys, vanhat kipupisteet ja riidanaiheet tunkevat pintaan. Keskustelu meinaa jatkuvasti ylittää sopivaisuuden rajat, kun kumpikin sanoo asioita, joita ei vieraalle sopisi sanoa. Hykerryttäviä ovat myös Julian piikikkäät kommentit Romeon exästä, Rosalinasta, jota mies lempi ennen kuin tapasi Julian. Voi kun uuden teoksen suhde alkutekstiin olisikin koko ajan ollut yhtä nokkela!

Lämpimien loppukiitosten aikana Erkki Saarela naurattaa ja liikuttaa yleisöä tanssahtelemalla, ojentamalla kiitosruusunsa Marja-Leena Koukille, jonka 50-vuotistaiteilijajuhlaesitys Romeo vs. Julia on. Miksei itse esityksessä nähty moista irrottelevaa, hurmaavaa huumoria?

Romeo vs. Julia KOM-teatterissa. Teksti William Shakespeare, Lauri Sipari ja Liisa Urpelainen. Ohjaus Laura Jäntti, musiikki Eero Ojanen, lavastus ja puvut Sari Salmela, valot Jukka Kuuranne. Rooleissa Marja-Leena Kouki ja Erkki Saarela. Kantaesitys oli Vaasan kaupunginteatterissa 22.10.2014.

Laura Jäntin haastattelu
Helsingin Sanomien arvostelu

Penkkitaiteilija

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.