Hyppää pääsisältöön

Suomalaistaiteilijat Tukholmassa

Matti Hirvonen, Anu Komsi ja Aaarne Pelkonen
Matti Hirvonen, Anu Komsi ja Aaarne Pelkonen Kuva: Anja Lankinen aarne pelkonen

Terveiset Tukholmasta, missä turisti ei voi olla törmäämättä mainoksissa suomalaistaiteilijoihin. Kaupungissa johtavat näinä päivinä kapellimestarit Sakari Oramo, Susanna Mälkki, Esa-Pekka Salonen ja Eva Ollikainen ja laulavat Anu Komsi ja Aarne Pelkonen. Anja Lankinen piipahti Tukholmassa ja kertoo kuulemastaan.

Mainos Tukholmassa
Suomalaistaiteilijat näkyvät Tukholman katukuvassa. Mainos Tukholmassa Kuva: Anja Lankinen mainos tukholmassa

Tällä kertaa tuon terveiset Tukholmasta, jossa vierailin tammikuun kolmannella viikolla. Siitä on vuosia, kun olen ollut kunnolla Tukholmassa. Kyllä se on mukava kaupunki ja niin erilainen kuin Berliini. Tukholmassa kaikki ihmiset, joita kohtasin, olivat äärettömän ystävällisiä eikä kukaan ruvennut puhumaan minulle englantia, vaikka havaitsivat puutteellisen kielitaitoni. Berliinissä, kun huomataan, että olen vieras, niin helposti tarjotaan englantia. Yleensä vastaan siihen englanniksi, etten ymmärrä englantia.

Nyt matkan pääkohde oli Konserthuset ja siellä kaksi konserttia. Sopraano Anu Komsi, baritoni Aarne Pelkonen ja pianisti Matti Hirvonen antoivat siellä lied-illan ja tilaisuus oli otsikoitu Mitt hjärtas sång finskt nordiskt skimmer. Säveltäjänimet olivat Sibelius, Saariaho ja Rautavaara. Kielinä kuultiin suomea, ruotsia ja englantia.

Yhä tuntematon Sibelius

Baritoni Aarne Pelkonen avasi illan Sibeliuksen laulusarjalla Runebergin teksteihin. Vaikka olen luullut tuntavani hyvin Sibeliuksen laulutuotannon, niin nyt huomasin, että tiesin monet vain nimeltä. Seitsemästä varhaisesta laulusta tunsin oikeastaan vain yhden, Våren flyktar hastigt. Muut opuksen 13 laulut Jägergossen, Till Frigga, Hjärtats morgon, Drömmen, Kyssens hopp ja Under strandens granar olivat kuin uusia tuttavuuksia.

Anu Komsin aloitusnumero oli Kaija Saariahon laulut Eino Leinon teksteihin. Ne ovat vuodelta 2007 ja Komsi on itse tilannut ne säveltäjältä. Kuulin laulut ensimmäisen kerran ja heti tuli mieleen, että sävel ja sana ovat täydellisesti tavoittaneet toisensa, ja säveltäjä on täydellisesti tuntenut laulajan huikeat äänivarat. Se oli kuulijalle upea hetki.

Hillevi Martinpelto ja Anu Komsi
Sopraano Hillevi Martinpelto tuli onnittelemaan sopraano Anu Komsia konsertin jälkeen. Hillevi Martinpelto ja Anu Komsi Kuva: Anja Lankinen hillevi martinpelto

Väliajan jälkeen kuulimme vielä Komsin esittämänä Saariahon laulun Pentti Saarikosken tekstiin Luonnon kasvot ja Sibeliuksen En slända Oscar Levertinin tekstiin. Nämä molemmat laulut olivat mielestäni sukua toisilleen, vaikka sävellyksillä oli ikäeroa 110 vuotta. Molemmissa oli sudenkorennon siipien havinaa ja vahvaa luonnon kuvausta. Kuulimme laulajattaren esittämänä vielä kolme Sibeliuksen laulua, Jubal, Norden ja Höstkväll.

Baritonimme lauloi meille sykähdyttävästi Sydämeni laulun Einojuhani Rautavaaran oopperasta Aleksis Kivi. Sitten tuli taas ihan uutta allekirjoittaneelle, nimittäin neljä duettoa Rautavaaralta otsikolla Almanakka kahdelle op. 74. Se koostui neljän runoilijan teksteistä neljällä eri kielellä. Mielenkiintoista! Tekstien takana olivat Olof von Dalin, Aaro Hellaakoski, Rainer Maria Rilke ja William Shakespeare. Ylimääräisenä taiteilijat tarjosivat vielä Sibeliuksen dueton Tanken ja Pelkonen lauloi Sibeliuksen laulun Vilse ja Komsi Yrjö Kilpisen Illalla.

Anu Komsi ja Aarne Pelkonen
Laulajat Anu Komsi ja Aarne Pelkonen rentoutuvat konsertin jälkeen hyvän ruuan parissa. Anu Komsi ja Aarne Pelkonen Kuva: Anja Lankinen aarne pelkonen

Matti Hirvonen istui pianon ääressä koko illan, mitä nyt välillä kohottautui tuoliltaan näppäilläkseen flyygelin kieliä sisäpuolelta Kaija Saariahon teoksessa. Aivan upea säestäjä tämä nykyjään Norjan Musiikkikorkeakoulun professorina toimiva pianisti! Sali oli Konserthusetin pienempi Grünewaldsalen. Se on todella upea sali laulumusiikille. Konsertti näytti loppuunmyydyltä, ja yleisö oli kiitollinen kuulemastaan.

Strauss ennakoi mitä on kuolema

Seuraavana iltana oli vuorossa Kungliga Filharmonikerna kapellimestarina Sakari Oramo. Ohjelmassa oli Maurice Ravelin Le tombeau de Couperin sekä Richard Straussin Tod und Verklärung ja Don Quixote. Strauss oli vasta 25-vuotias säveltäessään sävelrunonsa Tod und Verklärung, ja siinä ovat jo kaikki straussmaiset elementit läsnä. Oli kuultavissa samoja asioita kuin 25 vuotta myöhemmin Ruusuritarissa ja Neljässä viimeisessä laulussa. Kuolinvuoteellaan, 60 vuotta myöhemmin Strauss totesi miniälleen: ”Hassua Alice, mutta kuolema on juuri sellaista, kuten sen sävelsin Tod und Verklärungissa”.

Tukholman konserttitalo
Tukholman konserttitalo. Tukholman konserttitalo Kuva: Anja Lankinen tukholman konserttitalo

Don Quixote on sävellys sellolle, alttoviululle ja orkesterille. Teos kestää noin 40 minuuttia ja sillä on tarkka ohjelma, mikä helpottaa kuulijaa. Sellosolisti edustaa tässä päähenkilöä Don Quixote’a ja sellon osuus on niin määräävä, että oikeastaan tätä voisi nimittää sellokonsertoksi. Upea sellisti oli orkesterin oma soolosellisti, suomalainen Johannes Rostamo. Alttoviulistin osuus jäi minulta vähän huomaamattomaksi, kun seurasin niin intensiivisesti Don Quixoten tempauksia. Alttoviulisti oli niin ikään orkesterin omista riveistä, sveitsiläinen Pascal Siffert. Teos päättyy Don Quixotin kuolemaan, joten kuolema oli läsnä kaikissa illan kappaleissa. Oliko se sattuma ohjelmaa laadittaessa?

Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri
Sakari Oramo kukitettuna konsertin jälkeen. Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri Kuva: Anja Lankinen tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri

Kyllä muuten on hieno orkesteri tämä Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri, ja että heillä on vielä tällainen ylikapellimestari kuin Sakari Oramo, niin ovat kyllä onnenpoikia ja tyttöjä!

Konserthusetin iso sali on myös erinomainen akustiikaltaan. Se on tätä vanhaa mainiota kenkälaatikkomallia, josta tykkään. Istuin sivuparvella ja siellä oli tuolit käännetty hiukan vinoon kohti lavaa, mikä helpotti huomattavasti kuulijan näköyhteyttä esiintyjiin. Kun viimeksi istuin Berliinin Konzerthausin sivuparvella kuuntelemassa Cecilia Bartolia, niin oli pakko muuttaa sieltä permannolle väliajalla, kun niskat menivät ihan jumiin. Tuolit olivat suoraan, niin että parvekkeella istujat saivat katsella toisiaan silmästä silmään.

Tukholman musiikkielämä on nykyään kovin suomalaisvoittoista. Susanna Mälkki johtaa tällä viikolla Kuninkaalisia ja Eva Ollikainen johti menneellä viikolla Oopperassa baletin ensi-illan. Esa-Pekka Salonenkin taisi olla Tukholmassa…

Kaksi iltaa ja kolme päivää Tukholmassa, kaksi konserttia ja ystävien tapaamisia. Kyllä näillä eväillä taas pärjää pitkälle. Musiikki ja ystävät ovat valtava energian lähde. Ich habe Dank!

Terveisin
Anja

Lähetä terveiset musiikkimatkaltasi! Missä päin maailmaa tai koto-Suomea matkustit? Mitä innostavaa näit tai kuulit? Jaa elämyksesi muiden klassisen fanien kanssa. Lähetä meille yhteystietosi eli sähköpostisoitteesi tai puhelinnumerosi palautelomakkeen kautta, niin otamme yhteyttä.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.