Hyppää pääsisältöön

Mauno Koivistolle Venäjä avautui myös kielen kautta

Lämminhenkisessä, vuonna 1988 valmistuneessa henkilökuvassa Mauno Koivisto nähdään mm. ulkotöissä Inkoon Tähtelässä. Ohjelman pääaiheeksi nousee kuitenkin Koiviston suhde Venäjään ja merkittävä osa haastattelusta myös käydään venäjäksi.

Ohjelman aluksi toimittaja haastattelee ihmisiä Helsingin kauppatorilla. "Moskovan televisiosta päivää – mitä mieltä olette presidentti Koivistosta?" Haastattelija on Moskovan radion ja television, Gosteleradion kirjeenvaihtaja, virolaissyntyinen ja suomea puhuva Enn Anupõld.

Koivistojen kesäpaikassa Inkoon Tähtelässä Koivisto kertoo syistä, miksi paikka on hänelle tärkeä. "Täällä saa käyttää niitä työkaluja, joilla minä olen leipäni ansainnut. Siinä oma persoonallisuus säilyy paljon paremmin, kuin jos olis koko ajan ihmisten kanssa."

Keskustelu kääntyy venäjän kieleen. Koivisto itse vähättelee kielitaitoaan lähinnä passiiviseksi. Kun keskustelu kääntyy kokonaan venäjänkieliseksi, käy ilmi, että myös hänen aktiivinen kielitaitonsa on erinomainen.

Kielen vaihtuessa myös Koiviston elekieli vaihtuu. Vivahteikkaasti elehtivä Koivisto kertoo mm. luonnon, musiikin ja urheilun merkityksestä elämässään sekä siitä, miten korkea virka on vaikuttanut haitallisesti hänen henkilösuhteisiinsa. "Vanhukset alkavat teititellä. Joskus on hyvin vaikeaa löytää uudelleen yhteinen kieli."

Loppuosa haastattelusta on tehty Presidentinlinnassa syksyllä 1988. Puhuessaan Neuvostoliiton "uusista tuulista" Koivisto arvioi, ettei näköpiirissä olisi "mitään poliittisluontoisia muutoksia". Taloudessa sen sijaan elettiin "suurten ratkaisujen aikaa".

Määritellessään Suomen ulkopolitiikan peruslinjat Koivisto toteaa, että Suomen kohdalla ulkopolitiikka on yhtä kuin naapurisuhteiden hoitaminen. Epäsuorasti hän myöntää, että presidentti Kekkosen lohkaisu, jonka mukaan Suomi on "enemmän lääkäri kuin tuomari", pätee edelleen.

Rajanaapurien lisäksi Koivisto korostaa kuitenkin myös Suomen olevan osa Eurooppaa ja Euroopan puolestaan olevan laajempi käsite kuin Länsi-Eurooppa. "Olisi paljon tarvetta vähentää näitä raja-aitoja".

Perestroikasta ja glasnostista Koivisto iloitsee. "Uusi avoimuus on lähentänyt neuvostoihmistä suomalaiseen ihmiseen ennennäkemättömällä tavalla." Uusi linja oli muuttanut henkilösuhteiden merkitystä maan johtajienkin kesken.

Ohjelmassa nähtävät arkisto-otteet ovat mykkiä. Haastattelu: Enn Anupõld; haastattelun suomennos: Anton Nikkilä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto