Hyppää pääsisältöön

Mauno Koivistolle Venäjä avautui myös kielen kautta

Lämminhenkisessä, vuonna 1988 valmistuneessa henkilökuvassa Mauno Koivisto nähdään mm. ulkotöissä Inkoon Tähtelässä. Ohjelman pääaiheeksi nousee kuitenkin Koiviston suhde Venäjään ja merkittävä osa haastattelusta myös käydään venäjäksi.

Ohjelman aluksi toimittaja haastattelee ihmisiä Helsingin kauppatorilla. "Moskovan televisiosta päivää – mitä mieltä olette presidentti Koivistosta?" Haastattelija on Moskovan radion ja television, Gosteleradion kirjeenvaihtaja, virolaissyntyinen ja suomea puhuva Enn Anupõld.

Koivistojen kesäpaikassa Inkoon Tähtelässä Koivisto kertoo syistä, miksi paikka on hänelle tärkeä. "Täällä saa käyttää niitä työkaluja, joilla minä olen leipäni ansainnut. Siinä oma persoonallisuus säilyy paljon paremmin, kuin jos olis koko ajan ihmisten kanssa."

Keskustelu kääntyy venäjän kieleen. Koivisto itse vähättelee kielitaitoaan lähinnä passiiviseksi. Kun keskustelu kääntyy kokonaan venäjänkieliseksi, käy ilmi, että myös hänen aktiivinen kielitaitonsa on erinomainen.

Kielen vaihtuessa myös Koiviston elekieli vaihtuu. Vivahteikkaasti elehtivä Koivisto kertoo mm. luonnon, musiikin ja urheilun merkityksestä elämässään sekä siitä, miten korkea virka on vaikuttanut haitallisesti hänen henkilösuhteisiinsa. "Vanhukset alkavat teititellä. Joskus on hyvin vaikeaa löytää uudelleen yhteinen kieli."

Loppuosa haastattelusta on tehty Presidentinlinnassa syksyllä 1988. Puhuessaan Neuvostoliiton "uusista tuulista" Koivisto arvioi, ettei näköpiirissä olisi "mitään poliittisluontoisia muutoksia". Taloudessa sen sijaan elettiin "suurten ratkaisujen aikaa".

Määritellessään Suomen ulkopolitiikan peruslinjat Koivisto toteaa, että Suomen kohdalla ulkopolitiikka on yhtä kuin naapurisuhteiden hoitaminen. Epäsuorasti hän myöntää, että presidentti Kekkosen lohkaisu, jonka mukaan Suomi on "enemmän lääkäri kuin tuomari", pätee edelleen.

Rajanaapurien lisäksi Koivisto korostaa kuitenkin myös Suomen olevan osa Eurooppaa ja Euroopan puolestaan olevan laajempi käsite kuin Länsi-Eurooppa. "Olisi paljon tarvetta vähentää näitä raja-aitoja".

Perestroikasta ja glasnostista Koivisto iloitsee. "Uusi avoimuus on lähentänyt neuvostoihmistä suomalaiseen ihmiseen ennennäkemättömällä tavalla." Uusi linja oli muuttanut henkilösuhteiden merkitystä maan johtajienkin kesken.

Ohjelmassa nähtävät arkisto-otteet ovat mykkiä. Haastattelu: Enn Anupõld; haastattelun suomennos: Anton Nikkilä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.