Hyppää pääsisältöön

Paula-tyttö opasti suomalaisille kuinka valmistetaan oikein hyvää kahvia

Kansallispukuinen Paula-tyttö on tarjoillut kuparipannustaan kahvia jo vuodesta 1950 ja perinne elää edelleen.

Paula-tyttö esittäytyi suomalaisille jo 1920-luvulla Pauligin kahvipurkeissa ja mainosjulisteissa. Mainosten ruskeahiuksinen tyttö oli pukeutunut sääksmäkeläiseen kansallispukuun. Tarinan mukaan 1800-luvun lopulla Gustav Paulig oli Sääksmäen Visavuoressa tavannut kansallisasuun pukeutuneen talontyttären ja ihastunut asuun.

Vuonna 1950 piirroshahmo muuttui eläväksi, kun Henrik Paulig sai ajatuksen yrityskuvan hengettärestä opintomatkallaan Yhdysvalloissa. Paulan esikuva oli General Mills -yhtiön asiakaspalvelun symboli Betty Crocker, joka esitteli tuotteita, jakoi ruokaohjeita ja neuvoja perheenemännille.

Vuonna 1950 ensimmäistä "elävää" Paula-tyttöä etsittiin lehti-ilmoituksella: "Jos olette esiintymiskykyinen, hyvävartaloinen ja -ryhtinen, jos luulette omistavanne ns. filmikasvot ja radioäänen, ja jos ikänne on 16-30 vuotta, Teillä on mahdollisuudet tulla valituksi Paula-tytöksi."

Sinikka Kekki selvisi tiukoista testeistä voittajana ja oli myös raadin mieleen, jossa istuivat muiden muassa elokuvamoguli Risto Orko ja radiokreivi Creutz. Tuleva Miss Universum Armi Kuusela oli hakijoiden joukossa, mutta oli liian nuori ja karsiutui.

Vuonna 1958 haettiin uutta tyttöä, nyt hakijat pääsivät koekuvattaviksi. Mukana Elävän arkiston näytteessä ovat Kaija Ahtiainen, Ann Bjuström ja Eila Sandell. Television yleisöäänestyksessä kansalaiset valitsivat voittajaksi Eila Sandellin.

Suomen kansa otti Paula-tytöt omakseen erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla ja usein sanottiinkin, että Paula-tyttö oli jopa suositumpi kuin presidentti Urho Kekkonen.

Paulalta vaadittiin elokuvaan ja televisioon soveltuvaa viehättävää ulkonäköä, elintarvike-alan hallintaa, hyvää yleissivistystä ja esiintymiskykyä. Paulaksi valittujen tyttöjen sopimuksessa oli myös kohta, jonka mukaan "Paula-tyttö ei kolmeen vuoteen saa seurustella eikä mennä naimisiin kenenkään ihailijansa kanssa."

Kolmas Paula, Anja Mustamäki, hoiti tehtävää vuosina 1962-69 ja Mervi Salonen vuosina 1969-1973. Tv-mainosten lisäksi tytöt esiintyivät messuilla, toimivat Pauligin mannekiineina, tuote-esittelijöina ja mainoskasvoina eri tiedotusvälineissä.

Kansallispukuinen Paula-tyttö tarjoilee kahvia edelleen, vuonna 2013 valittiin järjestyksessä kahdeksastoista Paula-tyttö.

Teksti: Emilia Kemppi (lähde: Paulig)

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.