Joka keskiviikko Musiikkitalon yleisölämpiössä Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 28. tammikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Kimmo Hakola.
Sibelius loi Finlandian, josta myöhemmin tuli itsenäisen Suomen ikoni.
Erkki Melartin, Lauri Ikonen ja Leevi Madetoja perustivat 1928 tekijänoikeusjärjestö Teoston, joka siitä lähtien on kerännyt musiikin käytöstä korvauksia oikeudenomistajille.
Seppo Nummi uhrasi suuren osan elämästään suomalaisen musiikkijuhlainstituution jalostamiselle; hänen ideoinnistaan syntyi Suomeen musiikkikirjastolaitos.
Akateemikko Joonas Kokkonen oli keskeinen vaikuttaja kun Suomeen rakennettiin 1960-luvulla Valtion kulttuuritukijärjestelmä. Mikko Heiniö antoi pitkään keskeisen osan ajastaan suomalaisen säveltaiteen rakenteiden vahvistamiselle.
Säveltäjät eivät siis ole istuneet pelkästään norsunluuntorneissaan hiomassa mestariteoksiaan. Kulttuurielämän rakenteiden muutospaineiden keskellä taiteilijoiden työskentelyedellytysten turvaaminen on vaatinut pitkäjänteistä edunvalvontatyötä.
Säveltäjä onkin usein moniosaaja: muusikko, kapellimestari, kirjoittaja, opettaja, festivaalijohtaja, hallintoammattilainen, kulttuuriyrittäjä. Säveltäjillä on luovan ajattelun ammattilaisina kyky hahmottaa ja jäsentää ympäröiviä asioita monitasoisesti: nähdä puut metsältä ja metsä puilta. Multitasking, moniajo ei tyhmennä säveltäjää, päinvastoin: paljon asiantuntijana säveltäjät ovat parhaimmillaan.
Itse olen viime vuosina keskittynyt luottamustoimissani luovan työn tekijöiden ja yrittäjien edunvalvontaan ja vaikuttajaviestintään. Se tarkoittaa arjessa poliitikkojen, virkamiesten ja taustavaikuttajien tapaamisia, alan tavoitteiden kirkastamista ja lainsäädäntötyöhön vaikuttamista, aina EU-valmistelua myöten.
Puolueet työskentelevät juuri nyt aktiivisesti hallitusohjelmatavoitteidensa kanssa. Tähän valmisteluun kaikki edunvalvontatahot haluavat kuumeisesti vaikuttaa – vaikka vaalit ovat vielä käymättä. Poliitikkojen ohje kulttuurityöläisille kuuluu: toiveet menevät parhaiten perille, jos kenttä kykenee löytämään tiiviin, ymmärrettävän viestin, joka yhdistää kaikkia taustajärjestöjä.
Jos minulta säveltäjänä kysyttäisiin vain yhtä toivomusta seuraavan tehokkuutta uhkuvan hallituksen toiminnan valmisteluun, olisi viestini, hätähuutoni: Suomi tarvitsee ja ansaitsee täysitehoisen kulttuuriministerin. Suomen tulevaisuus on luovassa energiassa.
Kimmo Hakola
#sibelius150 #ajassasoi
