Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Kimmo Hakolan puheenvuoro

Säveltäjä Kimmo Hakola.
Säveltäjä Kimmo Hakola. Kuva: Yle/Laila Kangas kimmo hakola

Joka keskiviikko Musiikkitalon yleisölämpiössä Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 28. tammikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Kimmo Hakola.

Sibelius loi Finlandian, josta myöhemmin tuli itsenäisen Suomen ikoni.

Erkki Melartin, Lauri Ikonen ja Leevi Madetoja perustivat 1928 tekijänoikeusjärjestö Teoston, joka siitä lähtien on kerännyt musiikin käytöstä korvauksia oikeudenomistajille.

Seppo Nummi uhrasi suuren osan elämästään suomalaisen musiikkijuhlainstituution jalostamiselle; hänen ideoinnistaan syntyi Suomeen musiikkikirjastolaitos.

Akateemikko Joonas Kokkonen oli keskeinen vaikuttaja kun Suomeen rakennettiin 1960-luvulla Valtion kulttuuritukijärjestelmä. Mikko Heiniö antoi pitkään keskeisen osan ajastaan suomalaisen säveltaiteen rakenteiden vahvistamiselle.

Säveltäjät eivät siis ole istuneet pelkästään norsunluuntorneissaan hiomassa mestariteoksiaan. Kulttuurielämän rakenteiden muutospaineiden keskellä taiteilijoiden työskentelyedellytysten turvaaminen on vaatinut pitkäjänteistä edunvalvontatyötä.

Säveltäjä onkin usein moniosaaja: muusikko, kapellimestari, kirjoittaja, opettaja, festivaalijohtaja, hallintoammattilainen, kulttuuriyrittäjä. Säveltäjillä on luovan ajattelun ammattilaisina kyky hahmottaa ja jäsentää ympäröiviä asioita monitasoisesti: nähdä puut metsältä ja metsä puilta. Multitasking, moniajo ei tyhmennä säveltäjää, päinvastoin: paljon asiantuntijana säveltäjät ovat parhaimmillaan.

Itse olen viime vuosina keskittynyt luottamustoimissani luovan työn tekijöiden ja yrittäjien edunvalvontaan ja vaikuttajaviestintään. Se tarkoittaa arjessa poliitikkojen, virkamiesten ja taustavaikuttajien tapaamisia, alan tavoitteiden kirkastamista ja lainsäädäntötyöhön vaikuttamista, aina EU-valmistelua myöten.

Puolueet työskentelevät juuri nyt aktiivisesti hallitusohjelmatavoitteidensa kanssa. Tähän valmisteluun kaikki edunvalvontatahot haluavat kuumeisesti vaikuttaa – vaikka vaalit ovat vielä käymättä. Poliitikkojen ohje kulttuurityöläisille kuuluu: toiveet menevät parhaiten perille, jos kenttä kykenee löytämään tiiviin, ymmärrettävän viestin, joka yhdistää kaikkia taustajärjestöjä.

Jos minulta säveltäjänä kysyttäisiin vain yhtä toivomusta seuraavan tehokkuutta uhkuvan hallituksen toiminnan valmisteluun, olisi viestini, hätähuutoni: Suomi tarvitsee ja ansaitsee täysitehoisen kulttuuriministerin. Suomen tulevaisuus on luovassa energiassa.

Kimmo Hakola

Kimmo Hakolan puheenvuoro Kantapöydässä 28.1.2015
Säveltäjä Kimmo Hakolan puheenvuoro Kantapöydässä 28.1.2015. Kimmo Hakolan puheenvuoro Kantapöydässä 28.1.2015 Kuva: Yle/Laila Kangas kantapöytä

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua