Marjo Lundvall
Yle
Rautahammas – kehtaisiko sitä edes hymyillä? Maksanee maltaita? Sekasortoinen hammasrivistö on saattanut harmittaa vuosia, mutta oikomishoidon aloittaminen arveluttaa. Yhä useampi aikuinen rohkaistuu korjauttamaan hampaistonsa virheitä. Kohentuva ulkonäkö houkuttelee hammaslääkärin pakeille.
Nykyajan lapsilla hampaiden oikomishoidot alkavat olla rutiinia. Jo kouluhammaslääkäri näkee mahdolliset tulevat ongelmat ja oikominen päästään aloittamaan hyvissä ajoin. Yleisimmin oikomishoito käynnistetään noin 9 – 12 vuoden iässä.
Sen sijaan monen keski-ikäisen suomalaisen hampaiden virheasennot ovat aikanaan jääneet korjaamatta. Liian myöhäistä purennan ja hampaiston ulkonäön korjaaminen ei aikuisillakaan ole.
Pelkkä kosmeettinen haitta ei oikeuta kunnalliseen hampaiden oikaisuhoitoon.
Aikuiset potilaat hoidetaan suurelta osin yksityispotilaina. Pelkkä kosmeettinen haitta ei oikeuta kunnalliseen hampaiden oikaisuhoitoon. Yksityinen hoito on suhteellisen kallista, joten moni miettii kannattaako pientä virheasentoa lähteä korjauttamaan. Kela-korvausta voi yksityispuolen hoidossa saada vain joissakin tapauksissa, erikoissairaanhoidon puolella tehtävän leikkauksellisen hoidon osalta.
Espoolaisen Jaana Pietilän (52) alahampaiston saksipurentaan ei vuosien varrella puututtu, koska se ei tuntunut aiheuttavan ongelmia. Virhepurenta ei myöskään näkynyt ulospäin.
– Pari vuotta sitten hampaisto alkoi yllättäen oirehtia. Pureminen sattui, tuli niska-, hartia- ja päänsärkyjä, Jaana Pietilä kertoo.
Yleisterveyttä haittaavien oireidensa vuoksi Jaana oli oikeutettu kunnalliseen oikomishoitoon. Kustannuksia ei siis tarvinnut murehtia, mutta muuten parin vuoden kiinteiden hammasrautojen käyttö kyllä arvelutti.
Huumorintajua ja asennetta tämä on vaatinut.
– Ihmiset eivät kysy raudoista, mutta katsovat kyllä pitkään, Jaana Pietilä kertoo.
Hammasrautojen kanssa eläminen on vaatinut Jaanalta kuukausittaisia hammaslääkärikäyntejä, huolellista hampaiden puhdistusta ja laitteiston kiristyspäivien jälkeen ruokavaliorajoituksia. Aina välillä ikenetkin olivat kovilla ja puhuminen hankalaa.
Jos Jaana ei olisi ollut oikeutettu julkisen puolen oikomishoitoon, vastaava hoito yksityisesti olisi maksanut arviolta 4000 – 6000 euroa.
Nyt oikomishoidon lähestyessä loppua, Jaana on tyytyväinen tulokseen.
– Särkyjä ei enää ole. Ja kyllä rautojen kanssa elämiseenkin yllättävän pian tottui, Jaana Pietilä toteaa.
Olisi tärkeää saada oikomishoidot tehdyiksi ajoissa, jo kouluaikana.
Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tuula Ingman hoitaa aikuispotilaita sekä Espoossa terveyskeskuksen hammashoitolassa että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin suu- ja leukasairauksien poliklinikalla.
– Aikuispotilaista useimmat ovat hyvin motivoituneita. Jos parin, kolmen vuoden kiinteän oikomishoidon lisäksi tarvitaan leikkauksellisia leukasiirtoja, silloin kyllä moni miettii, onko valmis prosessiin, erikoishammaslääkäri Tuula Ingman kertoo.
Moni ei myöskään tule ajatelleeksi mitä varsinaisen oikomishoidon päätyttyä tapahtuu. Jotta oikomistulos pysyisi, suositellaan etenkin aikuispotilaille ylläpitävää apuvälineistöä.
– Käytetään esimerkiksi hammasasentoa ylläpitäviä lankoja ja kitalakilevykkeitä. Elimistössämmehän tapahtuu koko ajan liikahduksia, eli on muistettava, että myös huulten, poskien ja kielen muutokset voivat vaikuttaa oikomistuloksen pysymiseen, erikoishammaslääkäri Tuula Ingman huomauttaa.
Julkisen puolen terveydenhuollon määrärahasupistukset huolestuttavat myös hammaslääkäreitä.
– Olisi tärkeää saada oikomishoidot tehdyiksi ajoissa, jo kouluaikana. Aikuisten hoidoissa kustannukset ovat yleensä paljon suuremmat: tarvitaan ehkä leikkauksia, tulee työstä poissaoloja, Tuula Ingman muistuttaa.
Meilläkin jopa nuoret pojat valitsevat erivärisiä kumilenksuja rautoihinsa.
Taakse ovat jäämässä ne ajat, jolloin rautoja ja muita hampaiden oikomisvälineitä peiteltiin ja häpeiltiin.
Oikomistekniikka kehittyy, samoin tarvittavien apuvälineiden ulkonäkö ja käyttömukavuus. Maailmalla julkisuuden henkilöt esittelevät jopa timantein koristeltuja hammasrautojaan.
– Meilläkin jopa nuoret pojat valitsevat erivärisiä kumilenksuja rautoihinsa, erikoishammaslääkäri Tuula Ingman kertoo esitellessään hammashoitolan välinevalikoimaa.
Vaikka oikomislaitteiden ulkonäöllä ei hoitotulokseen vaikutetakaan, voi se olla viime sysäys oikomishoitoon vielä aikuisiällä.
– Moni harmittelee miettineensä kymmenenkin vuotta uskaltaisiko aloittaa oikomishoidon. Aina kannattaa tulla edes kartoittamaan vaihtoehdot, erikoishammaslääkäri Tuula Ingman kannustaa.
Asiantuntija: Tuula Ingman, oikomishoidon erikoishammaslääkäri, dosentti, HLT
HUS / Suu- ja leukasairauksien poliklinikka ja Espoon kaupunki / Leppävaaran hammashoitola
Lisää ohjelmasta
