Hyppää pääsisältöön

Lähde luolaretkelle kiehtovien tarinoiden maailmaan

Vähä Haukkalammen luolat, Vihti
Vähä Haukkalammen luolat, Vihti Kuva: Tuomo Kesäläinen luola

Luolaretki on seikkailu, jolla aikuinenkin voi kokea olevansa löytöretkeilijä - ihan oikeasti - sillä kaikkia luolia ei ole vielä edes löydetty. Moniin luoliin liittyy myös jännittäviä tarinoita.

Vaikka suomalaiset luolat ovatkin ulkomaisiin verrattuna melko pieniä, luonnon muovaamat onkalot voivat olla todella kauniita retkipaikkoja. Suurin osa Suomen luolista on alle 20 metriä pitkiä, mutta löytyy meiltä yllättävän isojakin luolia. Pisin tutkittavissa oleva luola on Kolilla sijaitseva Repouuron luola, sen pituus on lähes 130 metriä.

Jääkauden jäljissä riittää ihmeteltävää

Vähä Haukkalammen luolat, Vihti
Vähä Haukkalammen luolat, Vihti. Vähä Haukkalammen luolat, Vihti Kuva: Tuomo Kesäläinen luolat,luola

Yleisin luola Suomessa on 5-10 metriä pitkä, 1-2 metriä leveä ja 1-2 metriä korkea lohkareluola, joka on muodostunut mannerjään kuljettamien lohkareiden alle. Toinen yleinen luolatyyppi on rakoluola, joka on syntynyt maanjäristysten tai liikkuvan mannerjään halkoman kallion rakoon.

Katto, lattia ja seinät - sekä sateensuoja vähintään kolmelle.

Mikä sitten oikeastaan on luola? Virallisesti se määritellään Suomessa näin: se on kalliossa tai maaperässä oleva, luonnon muovaama onkalo tai tila, jossa on katto, lattia ja seinät, ja jossa vähintään kolme täyskasvuista ihmistä voi mukavasti oleskella sateensuojassa.

Lisäksi puoli-/avoluoliksi hyväksytään kalliossa olevat lippaluolat, jotka ovat niin suuria, että 10 ihmistä voi leiriytyä niissä. Luoliksi voidaan hyväksyä myös eräitä pienempiä onkaloja, jotka ovat geologiansa, historiansa tai joidenkin muiden syiden takia poikkeuksellisen tärkeitä.

Luolat ovat hienoja myös talvella

Vähä Haukkalammen luolat, Vihti
Nuuksion Vähä Haukkalammen luolan seinämillä oli todella kauniita muodostumia ja jäiden takana valuvat vedet saivat koko luolan ”laulamaan” – tunnelma oli maaginen. Vähä Haukkalammen luolat, Vihti Kuva: Tuomo Kesäläinen luola

Talvi sopii luolaretkeilyyn yhtä hyvin kuin kesä tai muutkin vuodenajat. Toki talviset olosuhteet asettavat omat rajoituksensa. Runsaslumisina talvina kannattaa ottaa huomioon, että esimerkiksi metsäautoteitä ei juurikaan aurata, joten pääsy luolalle voi olla huomattavasti hankalampaa kuin kesällä.

Talvisin myös luolaan jäätyvät valuvedet saattavat muodostaa niin paksuja jäämuodostumia, että luolaan ei mahdu sisälle lainkaan, kertoo varsinaissuomalainen luontomatkailuopas ja Luolamiehen blogia pitävä Tuomo Kesäläinen, joka on tutkinut Suomen luolia kymmenisen vuotta.

Keväisin sulamisvedet voivat saada luolan tulvimaan.

Hän mainitsee esimerkkinä Marttilan Lotikonkellarin luolan, jossa on ollut huhti-toukokuussa vielä niin paljon jäätä, ettei luolaan ole ollut mitään asiaa.

Keväisin taas sulamisvedet voivat saada luolan tulvimaan niin, että luolaan tutustuminen on mahdotonta.

- Esimerkiksi Liljendalin Bombergsgrottan -luolasta iso osa jää keväällä tulvan valtaan niin, että vettä saattaa olla jopa yli kaksi metriä, Kesäläinen kertoo.

Upeita jäämuodostumia ja luolassa talvehtivia eläimiä

Jäätynyt lippaluola Nuuksion kansallispuistossa
Jäätynyt lippaluola Nuuksion kansallispuistossa. Jäätynyt lippaluola Nuuksion kansallispuistossa Kuva: Tuomo Kesäläinen luola

Talvella luolista voi löytää vastaavanlaisia muotoja kuin kalkkikiveen muodostuneissa tippukiviluolissa: katosta roikkuvia jäästalaktiitteja, luolan lattiasta kohoavia stalagmiitteja tai näiden yhteen kasvaessa muodostuneita jääpylväitä.

- Kuivissa luolissa on usein lumetonta ja jäätöntä. Mitä kuivempi luola on kesäisin, sitä vähemmän jäätä siellä on talvisin.

Kesäläisen omat hienoimmat talviset luolakokemukset liittyvät jäämuodostumien lisäksi luolaeläinten kohtaamisiin.

- Olen kolmena talvena peräkkäin kohdannut horrostavan lepakon. Lepakoita näkee erittäin harvoin, joten nämä kohtaamiset ovat jääneet mieleen.

Luolassa talvehtiva pohjanlepakko
Luolassa talvehtiva pohjanlepakko. Luolassa talvehtiva pohjanlepakko Kuva: Tuomo Kesäläinen lepakko

Vaikka ulkona olisi kovempikin pakkanen, suojaisassa luolassa voi kohdata myös seittiä kutovia hämähäkkejä ja lentäviä hyttysiä. Monissa luolissa Kesäläistä on tullut vastaan myös aikuisena talvehtiva neitoperhonen.

- Päiväperhosen kohtaaminen keskellä talvea on aina säväyttävä kokemus.

Luolassa talvehtiva neitoperhonen
Luolassa talvehtiva neitoperhonen. Luolassa talvehtiva neitoperhonen Kuva: Tuomo Kesäläinen luola

Kesäläinen muistuttaa, että talvisessa luolassa retkeillessä pitää kulkea varovasti ja varoa häiritsemästä luolatalvehtijoita.

Tulen tekeminen talvisiin luoliin on horrostaville lepakoille erittäin kohtalokasta.

- Herkimpiä ovat lepakot, ja esimerkiksi tulen tekeminen talvisiin luoliin on horrostaville lepakoille erittäin kohtalokasta. Myös pitkä luolassa oleskelu ja tehokkaat lamput voivat nostaa lämpötilaa niin, että lepakoiden horrostaminen häiriintyy.

Lepakot pitää jättää rauhaan oli sitten kesä tai talvi.

Kuka tahansa voi löytää uuden luolan

Kesäläisen kiinnostus luoliin sai alkunsa jo lapsuuden lomamatkoilla kotimaassa ja ulkomailla, mm. Norjan vuoristossa. Häntä kiinnostaa luolien eksoottisuus.

- Luolat poikkeavat niin vahvasti ympäröivästä luonnosta ja sijaitsevat usein erittäin kauniissa paikoissa korkeiden kukkuloin laella, isojen siirtolohkareiden alla tai suurten jyrkänteiden juurella.

Luolabongaria kiehtoo myös luolien tutkimattomuus. Hän kertoo, että uusia luolia on mahdollista löytää melko helpostikin.

- Maastokarttaa tutkimalla voi etsiä louhikkoisia jyrkänteenalusia tai suuria lohkarekasaumia, tällaisista paikoista saattaa löytää suuriakin luolastoja.

Jos löydät uuden luolan

Kesäläinen on laatinut yhdessä geologi Aimo Kejosen kanssa Suomen luolista pitkän listan, jota he parhaillaan ovat työstämässä kirjaksi. Jos löydät luolan, jota epäilet uudeksi, ota yhteyttä esimerkiksi Kesäläisen ylläpitämän Luolamiehen blogin välityksellä. Uudet kohteet kirjataan listalle odottamaan tarkastusta.

Tällä hetkellä listalla on noin 1200 tarkastettua luolaa ja yli 100 kohdetta, joista on tullut vinkki, mutta joita ei ole vielä ehditty tarkastamaan.

Luoliin liittyy jännittäviä tarinoita

Paikallisten ihmisten jututtaminen on Kesäläisen mukaan hyvin tehokas keino saada tietoa uusista luolakohteista. Luoliin liittyy usein kiehtovia tarinoita ihmisistä, jotka niissä ovat eläneet. Isovihan ja muiden kriisiaikojen pakotarinat ovat yleisin luoliin liittyvä tarina-aihe.

Pakotarinat ovat yleisin luoliin liittyvä tarina-aihe.

Oman hohtonsa luolaseikkailuun tuo, jos näkee luolissa vanhoja kalliomaalauksia. Hyvällä onnella voi löytää jopa kivikautisia esineitä.

Kiinnostavimmat luolat kartalla

Tuomo Kesäläinen listasi viisi suosikkitarinaansa (punaiset kohteet kartalla). Tutustu myös listaan koko Suomen 20 merkittävimmästä luolasta (siniset kohteet).

Näytä kartalla (Google)

Viisi kiehtovaa tarinaa

Ryövärinluola, Kaarina
Suuri luolasto, jossa kerrotaan 1600-luvulla asuneen merirosvoja. He seilasivat kokoontaitettavilla nahkaveneillä. Rosvot jäivät lopulta kiinni ja heidät hirtettiin luolan katolla kasvavien mäntyjen oksille. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Sika-Kyöstin luola, Nousiainen
Sika-Kyösti oli 1800-luvun alkupuolella elänyt suurvaras, jonka vaiheista on paljon tarinoita Varsinais-Suomessa. Sika-Kyöstin luola sijaitsee Kyöstin kotitilan läheisyydessä. Sika-Kyösti piileskeli luolassa pakoillessaan virkavaltaa. Rosvojen piiloluolia löytyy ympäri Suomea, esimerkiksi Savon metsärosvojen päällikön, Pahka-Ruuskasen luola löytyy Nilsiästä. Luolia ovat käyttäneet myös pontikankeittäjät ja pirtutrokarit jne. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Pahojärven piilokirkko, Laitila
Piilokirkko on hyvä esimerkki Isovihan aikaisesta piiloluolasta ja hätäkirkosta. Läheisen Varhokylän väki pakoili venäläisiä luolassa 1700-luvun alkupuolella. Luolassa pidettiin myös hartauksia, kun paikkakunnan kirkkoa ei voitu käyttää. Pakoluolan sijainti selvisi ja koko kylän väki teloitettiin luolassa. Nykyään paikalla kummittelee. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Karhunpesäkivi, Inari
Todella hieno luola on Suomen suurin tafoni (ontoksi rapautunut lohkare). Luola on saanut nimensä onkaloon lumimyrskyä pakoon ryömineestä lappalaisesta, joka aamulla herättyään huomasi nukkuvansa karhun talvipesässä. Karhun talvipesänä toimineita luolia on useampiakin Lapissa sekä muualla Suomessa. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Torsansalon Pirunkirkko, Rautjärvi
Pirunkirkko on todella näyttävä ja erikoinen luola. Se on eräs paikoista, joita 1800-luvun tunnettu kansanparantaja, 1840-luvulla kuollut Matti Hinkkanen eli Pohu-Matti käytti parannustoimessaan. Monet luolat ympäri Suomea ovat toimineet tietäjien ja noitien kirkkoina tai parannuspaikkoina. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Mielenkiintoisia ohjelmia luolista

Yle Areena: Luonto-Suomi: Tuhannen luolan maa
Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen kertovat tarinoita ja jakavat omia kokemuksiaan. Ohjelmasta saa hyviä vinkkejä omille luolaretkille. Luolissa voi sattua myös selittämättömiä asioita. Yksi tällainen luola on kuulemma Rakovuoren lippaluola Anttolassa. Sinne eivät Aimo ja Tuomo kumpikaan onnistuneet menemään ilman kommelluksia. (Kuuntele lähetys kohdasta 1:23:20).

Yle Areena: Luontoretki ja Minna Pyykön maailma
Jarmo Nieminen oli Juha Laaksosen ja Minna Pyykön kanssa tutkimassa erilaisia talvisia luolia ja holvistoja Virolahden maisemissa. He näkivät luolassa talvehtivia lepakoita ja perhosia.

Yle Areena: Ryövärinluola
Turun lähistöllä on kalliohalkeama, josta on kerrottu sen toimineen muinoin merirosvojen piilopaikkana. Itämeren merirosvouteen perehtyneen kirjalija Juha Ruusuvuoren mukaan Ryövärinluolan tapahtumat saattavat jossain määrin olla tosia, sillä meri- ja rantarosvoutta ajatellen paikka olisi ollut harvinaisen hyvä.

Lähteet: Tuomo Kesäläisen haastattelu ja Suomen luolaseuran sivut

Kommentit
  • Puoluejohtajat Yle Luonnon ympäristötentissä – mitä sinä haluaisit heiltä kysyä?

    Mikä on mielestäsi vaalien tärkein ympäristökysymys!

    Ilmastovaalit tulossa? Viime aikoina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta, kaivosasioista, liikenteestä, hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Mihin asiaan sinä haluaisit poliitikoilta selkeän vastauksen? Kerro se meille, me kysymme parhaimmat kysymykset puolueiden puheenjohtajilta. Julkaisemme poliitikkojen haastattelut Ylen verkkosivuilla 28.2.

  • Miksi ahven kellertää ja jää vihertää?

    Luontoillan kuulijoiden kuvalliset kysymykset.

    Miten ahvenesta tuli kultaisen kellertävä? Entä mihin ilmiöön retkiluistelija törmäsi, kun näki Pernajanlahden jäällä kilometreittäin vihreää halkeamaa? Luontoillassa pohditaan tällä kertaa muun muassa kuulijoiden lähettämien kuvien erikoisen värisiä luonnonilmiöitä.

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Puoluejohtajat Yle Luonnon ympäristötentissä – mitä sinä haluaisit heiltä kysyä?

    Mikä on mielestäsi vaalien tärkein ympäristökysymys!

    Ilmastovaalit tulossa? Viime aikoina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta, kaivosasioista, liikenteestä, hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Mihin asiaan sinä haluaisit poliitikoilta selkeän vastauksen? Kerro se meille, me kysymme parhaimmat kysymykset puolueiden puheenjohtajilta. Julkaisemme poliitikkojen haastattelut Ylen verkkosivuilla 28.2.

  • Avara luonto keväällä 2019

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2019. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Näin valitset sukset oikein

    Poimi tästä vinkit suksikaupoille.

    Kunnolliset hiihtovälineet lisäävät hiihtonautintoa tuntuvasti. Poimi tästä vinkit suksikaupoille.