Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Lelujen turvallisuuden viimeinen vartija on aina lapsen vanhempi

Lelujen turvallisuusvaatimukset ovat tiukat. Silti kukaan ei takaa, että jokainen kaupasta löytyvä lelu on turvallinen. Viranomaiset tekevät pistokokeita, mutta yksittäisen lelun turvallisuudesta vastaa aina valmistaja ja maahantuoja. Leluissakin hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä. Lelujen turvallisuuden viimeinen vartija on aina lapsen vanhempi, joka päättää millä leluilla kotona leikitään.

CE-merkki ei ole turvallisuusmerkki

Leluissa vaadittava CE-merkintä on valmistajan oma ilmoitus siitä, että lelu täyttää sille EU:ssa asetetut vaatimukset. CE-merkintä ei ole kaiken kattava turvallisuuden tae kuluttajille. Lelun valmistaja saa CE-merkinnällä tuotteelleen vapaan liikkuvuuden Euroopan talousalueella.

Viranomainen testaa leluista vain murto-osan

Suomeen tuotiin vuonna 2014 yli 6,5 miljoonaa kiloa leluja, joista valtaosa EU:n ulkopuolelta, useimmiten Kiinasta. Valvontaviranomaiset testaavat maahan tuotavista leluista vain murto-osan.

Valvontaviranomaisten testiin päätyy leluista vain murto_osa.
Lelun testausta Tullilaboratoriossa. Valvontaviranomaisten testiin päätyy leluista vain murto_osa. Kuva: Yle testaus

- Vastuu lelujen kuten muidenkin tuotteiden laadusta on yrityksillä, joiden tulee myös kantaa se vastuu ja tehdä testausta. Viranomaistarkastus kattaa mitättömän pienen murto-osan markkinoilla olevasta massasta, muistuttaa ylitarkastaja Janne Niemelä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.

Tukes valvoo jo markkinoilla olevia leluja. Sen huomion kohteena on monena vuonna ollut mm. joululelujen turvallisuus. Myös lelujen kemikaalipitoisuuksia valvotaan pistokokein.

Vastuu lelujen kuten muidenkin tuotteiden laadusta on yrityksillä, joiden tulee myös kantaa se vastuu― Janne Niemelä, Tukes

Maahantuotavia leluja valvoo Tullilaboratorio. Sen testaus perustuu riskianalyysiin, johon vaikuttaa mm. lelun valmistajan tai maahantuojan aiempi valvontahistoria. Uudet toimijat ovat tiukemmassa syynissä kuin pidempään alalla olleet.

Viime vuonna (2014) Tullilaboratorion testiin päätyi n. 800 lelua, joista vähän yli 100 hylättiin määräysten vastaisina. Eniten puutteita oli lelun mekaanisissa ominaisuuksissa, kuten tukehtumisvaaraa aiheuttavissa pienissä irtoavissa osissa, sekä varoitusmerkinnöissä. Kiellettyjä ftalaatteja löytyi 21 muovilelusta.

Hinta ja laatu kohtaavat myös leluissa

Lelujen turvallisuutta valvovat viranomaiset kehottavat maalaisjärjen käyttöön leluostoksilla. Lelun mekaanisia ominaisuuksia kannattaa itsekin kokeilla, voimakas kemikaalin tuoksu ei leluun kuulu. Hinta voi antaa osviittaa myös lelun kemiallisesta turvallisuudesta.

Tullilaboratorion jaostopäällikkö Arja Meriläinen.
Arja Meriläinen, Tullilaboratorio. Tullilaboratorion jaostopäällikkö Arja Meriläinen. Kuva: Yle turvallisuus

- Yleensä ne ovat halvempia leluja, joista kiellettyjä ftalaatteja saattaa löytyä, mutta sitä on kyllä tosiaan vaikea arvioida, toteaa Tullilaboratorion jaostopäällikkö Arja Meriläinen.

Meriläisen mukaan tunnettu ja iso tuotemerkki on todennäköisesti tae määräysten noudattamisesta.

- Suuret ja tunnetut valmistajat tietävät tarkkaan vaatimukset, joita leluille on olemassa. Heille on tietysti tärkeää, että heidän leluistaan ei löydy määräysten vastaisia tuotteita.

Tukesin kemikaalituotevalvonnan johtaja Esa Nikunen on samoilla linjoilla.

- Yleensä tunnetut valmistajat pyrkivät pitämään maineestaan huolta ja välttämään muita tarkemmin haitallisia aineita. Hinta voi antaa viitteitä siitä, onko tuote laadukas vai ei. Täyttä vamuutta ei tietysti saa muuta kuin tekemällä kemiallisia testuksia, Nikunen toteaa.

Valvontatiedot löytyvät verkosta

Euroopan tuoteturvallisuusrekisteriin RAPEXiin tehtiin 2300 ilmoitusta vaarallisista tuotteista vuonna 2013. Eniten niitä tehtiin leluista, vaatteista, tekstiileistä ja muotituotteista. Suomesta ilmoituksia tehtiin 89. Niistä suurin osa koski sähkölaitteita ja leluja.

Tuotteet, joissa Suomessa on todettu turvallisuuspuutteita löytyvät Tukesin Markkinavalvontarekisteristä

Tukes myös vastaanottaa kuluttajien ilmoituksia vaaralliseksi epäillyistä leluista.

EU-maissa todetut vaaralliset tuotteet löytyvät RAPEX-järjestelmästä.

Lue myös:
Lelut ovat kemikaalien salakuljettajia - tarkista kuinka turvallisesti teillä leikitään

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.