Hyppää pääsisältöön

Suomen 20 kiinnostavinta luolaa kartalla

Perhe retkeilee Turun Pirunpesällä
Luolaretkellä Turun Pirunpesällä Perhe retkeilee Turun Pirunpesällä Kuva: Tuomo Kesäläinen luolat,Luonto-Suomi.

Suomessa on yli tuhat luolaa, ja kaikkia ei ole vielä edes löydetty. Katso löytyykö lähiseudultasi mielenkiintoinen luola, jonne voisit mennä retkelle.

Kohteet eri puolilta Suomea on valinnut luontomatkailuopas ja kymmenisen vuotta Suomen luolia tutkinut Tuomo Kesäläinen, joka yhdessä geologi Aimo Kejosen kanssa pitää yllä listaa Suomen luolista. Tällä hetkellä tarkastettuna on yli 1000 luolaa. Lisäksi tutkimista odottavat sadat kohteet, joista on tullut vinkki.

Jos epäilet löytäneesi uuden luolan, voit ilmoittaa löydöstäsi Kesäläisen ylläpitämän Luolamiehen blogin kautta.

Lue myös Tuomo Kesäläisen vinkit talviseen luolaretkeilyyn ja katso, millaisia kiehtovia tarinoita Tuomon suosikkiluoliin liittyy. Ne on merkitty oheiselle kartalle punaisella värillä.

Kohteet eivät ole paremmuusjärjestyksessä.

Djupviksgrottan, Geta
Djupviksgrottan on Getavuoren suosituin nähtävyys ja Ahvenanmaan tunnetuin turistiluola. Luola on tilava ja avara, huonemaiseksi laajentunut rako saarelle ominaisessa punahehkuisessa rapakivigraniitissa. Luolalle johtaa maastoon merkattu luontopolku. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Löfvingsgrottan, Geta
Djupviksgrottanille johtavan polun varrella oleva, lähes 30 metriä pitkä luolasto, joka on saanut nimensä luolassa Isovihan aikana piileskelleen sissipäällikkö Tapani Löfvingin mukaan. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Trollkyrkan, Jomala
Trollkyrkan on suuri, kaksikerroksinen luolasto luontopolun varrella. Luola on toiminut noitien kokouspaikkana sekä Isovihan aikaisena pakoluolana. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Klockarbergenin luolasto, Nauvo
Lähes 40 metriä pitkä luolasto aivan Nauvon kirkonkylän tuntumassa. Tarkempi kartta.

Luolavuoren luola, Turku
Turun keskustan tuntumassa, Luolavuoren kaupunginosassa sijaitseva 45 metriä pitkä luola, on todella pimeä ja luolamainen. Yksi Suomen parhaita luolakohteita. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Hautvuoren luolat, Laitila
Hautvuori on muinainen linnavuori, alueen luolista on löydetty pronssikautista keramiikkaa. Neljän suuren luolan kokonaisuus, luolien yhteispituus on yli 100 metriä. Suomen monipuolisimpia luola-alueita. Paikalle johtaa luontopolku. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Lyttylän Pirunpesä, Pori
Pirunpesä on suurten siirtolohkareiden ja niiden keskellä olevan, runsaat 10 m korkean kalliotapin rikkoutuessa syntynyt louhikko, jonka alle on muodostunut yli 70 metriä pitkä luolasto. Pirunpesä on Isovihan, Pikkuvihan, Suomen sodan 1808–1809 ja vuoden 1918 sotapakolaisten piilopaikka. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Sikarounikot, Merikarvia
Sikarounikot on graniittikallion suojasivulle, särkyneen kallion laajenneisiin rakoihin syntynyt luolaryhmä, jossa on useita pitkiä luolia ja onkaloita. Tarkempi kartta.

Susiluola, Kristiinankaupunki
Susiluola on Suomen tutkituin ja kiistellyin luola. Luolaa pidetään vanhimpana tunnettuna ihmisten asuinpaikka Pohjois-Euroopassa, luolassa elänyt ihminen olisi todennäköisesti ollut neanderthalinihminen. Luolan pinta-ala on lähes 500 neliömetriä. (Luolan suuaukko on suljettu portilla arkeologisten tutkimusten vuoksi, eikä sinne ole vapaata pääsyä!) Tarkempi kartta ja tietoa Susiluolasta.

Pyhävuoren luolat, Alajärvi
Hyvin erikoinen, 15 metriä pitkä luola muinaisen uhripaikan, Pyhävuoren laella. Luolan viereen rakentamassaan kivimajassa asui kesäisin elämänsä viimeiset vuosikymmenet erakko Jaakko Reipakka (1855-1932), joka käytti luolaa saunanaan. Luolan yläpuolisessa jyrkänteessä on pahasti turmeltunut kalliomaalaus. Luontopolun kohde. Tarkempi kartta.

Torholan luola, Lohja
Torholan luola on Suomen suurin ja tunnetuin kalkkikiviluola. Näin syntyneet luolat ovat Suomessa melko harvinaisia. Luolan pituus on yli 30 metriä, yhteensä käytäviä on lähes 100 metriä. Luolalle johtaa merkattu polku. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Högbergetin luola, Kirkkonummi
Subglasiaalisten jäätikön sulamisvesien muovaama ja väljentämä, 7 metriä pitkä pystyrako graniittikallion suojasivulla. Luola on ainutlaatuinen koko Suomessa. Onkalossa on kauniisti hioutuneet seinät, poikkileikkaukseltaan luola on sipulimainen. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Bombergsgrottan, Loviisa
Todella pimeä, 23 metriä pitkä tunneli, pienen jyrkänteen juurella, talvisin luolassa on runsaasti jäätä ja keväisin se tulvii pahasti. Tarinoiden mukaan luolasta johtaa käytäviä useiden kymmenien metrien, jopa kilometrin päähän suuaukosta. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Ohtolan Pirukallion luola, Kangasala
Kohde on 13 metriä pitkä, huoneita ja käytäviä käsittävä rakoluola. Luolan etuhuoneen lattialla on vajaa 0,5 m Ancylusjärveen kerrostunutta savea. Tarkempi kartta.

Lullinvuoren luola, Jyväskylä
Näyttävä ja kiehtova, noin 32 metriä pitkä rakoluola, joka on syntynyt pystyraon avautuessa. Luolan on suureksi osaksi vain 0,5-1 m korkea, mutta sen keskiosassa on 2-3,5 m korkea ”galleria”. Luolan katossa on paikkoja, joissa selvä romahdusvaara! Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Kommelinluolat, Mikkeli
Massiivisesta suuaukosta ja ahtaammista tunneleista koostuva n. 15 metriä pitkä luola, joka on paikallinen nähtävyys ja retkeilypaikka. Tarinan mukaan luolassa asuu piruja tai haltioita, joista tunnetuin on Kommelin ukko. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Kolin Pirunkirkko ja Repouuron luola, Lieksa
34 metriä pitkä Pirunkirkko, Kolin matkailukeskuksen eteläpuolella, lukeutuu Suomen tunnetuimpiin luoliin. Se on tarinoiden mukaan pirujen asuinpaikka, jossa tietäjät kokoontuivat, ja jonne lienee viety myös uhreja. Pirunkirkon läheisyydessä sijaitseva Repouuron luola on 128 metrin mitallaan Suomen pisin luola. Luolat ovat Kolin kansallispuiston huomattavimpia nähtävyyksiä. Tarkempi kartta.

Halosen uuni, Kuusamo
Halosen uuni poikkeaa monista muista Suomen luolista, se on yhtenäinen, noin 15 metriä pitkä tunneli rapautuneessa kalliossa. Luola sai nimensä siinä asuneen erakon, Ahma-Halosen, mukaan. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Otsavaaran luola, Kemijärvi
Otsavaaran luolaa pidettiin sen löytymisen aikaan Suomen pisimpänä luolana. Se on hyvin haastavassa paikassa sijaitseva tektoninen rakoluola, jolla on pituutta yli 30 metriä. Tietäjä käytti tarinan mukaan luolaa kirkkonaan noin 300–400 vuota sitten. Tarkempi kartta.

Karhunpesäkivi, Inari
Inarin Karhunpesäkivi on Suomen suurin tafoni, eli ontoksi rapautunut lohkare. Kammion kattoa peittää kauttaaltaan tafoneille ominainen, hunajakennomainen pinta, joka tekee siitä yhden Suomen kauneimmista luolista. Onkalo sai nimensä talviunta nukkuneesta karhusta ja lumimyrskyltä suojautuneesta lappalaisesta, jotka viettivät luolassa yön yhdessä. Vanhojen tarinoiden mukaan, luola on myös porovarkaiden käyttämä vuota- ja lihakätkö. Tarkempi kartta ja retkikuvaus.

Testaa tietosi Suomen luolista!

Artikkeli asiatarkastettu ja päivitetty 28.4.2018/Tiina Jensen

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto