Kaisa Pulakka
Yle
Oletko kyllästynyt työpaikkasi ruokalan iänikuiseen vetiseen kukkakaaligratiiniin? Onko tuttu ruoka-aine jo liiankin tuttu? Kukkakaalin kulttuurihistoria tarjoaa mahdollisuuden kokea kukkakaali uudessa valossa. Kokeile vaikka maailman vanhinta keittokirjaa, 1700-luvun kuvataidetta tai Dan Brownin Da Vinci-koodia.
Gratiini, kesäkeitto ja dippivihannekset – siinä suomalaisten tavat käyttää kukkakaalia. Virkistystä reseptivihkoon voi hakea antiikin Roomasta ja Apiciuksen reseptikokoelmista. Käsikirjoitukset on laitettu roomalaisen herkkusuun Marcus Gavius Apiciuksen nimiin, mutta todennäköisesti kirjoittajia on useampia.
1. Delfiinipullia ja strutsinkieltä
Apicius tunnettiin suurien pitojen järjestäjänä. Hänen keittiössään tuoksuivat mm. delfiinilihapullat, keitetty papukaija ja sian kohtu. Apicius kokoelmasta selviää myös, että flamingon kielessä on varsin hienostunut maku. Vaikka jotkut Apiciuksen ruokaohjeista kuulostavat meidän korvaamme oudoilta, on opuksen ohjeissa paljon yhteistä tämän päivän italialaisen keittiön kanssa.
Apiciuksen kukkakaaliresepti on itse asiassa aivan käyttökelpoinen. Kukkakaali tarjoillaan keitetyn speltin, pinjansiementen ja rusinoiden kera, maustettuna pippurilla.
2. Kukkakaali oikeassa valossa
Ruoanlaitto on mielikuvilla leikkimistä. Jos mielikuva kukkakaalista on turhan arkinen, kannattaa katsoa 1700-luvun kuvataidetta.
Luis Melendezin paastoajan lihatonta ateriaa kuvaava asetelma on vuodelta 1770. Asetelmassa on kuvattuna kori, kaloja, munia ja purjosipuleita, mutta keskiössä komeilee suuri kukkakaali, kuin valkoinen poutapilvi.
Luis Meléndez: Still Life with Cauliflower and Basket of Fish, Eggs and Leeks n.1770, öljymaalaus
Melendez on vanginnut maalaukseensa kukkakaalin upeimmillaan. Se on muhkea ja valkoinen. Äärimmäisen tarkkaan kuvatut kukinnot kertovat rapeudesta ja samalla mehukkuudesta.
3. Täydellisen esteettinen vihannes
Teidätkö mikä yhdistää Dan Brownin menestysromaania Da Vinci –koodi, renessanssiajan maalauksia ja kukkakaalia? Niissä kaikissa esiintyy fibonaccin-lukusarja, jossa kaksi edellistä lukua yhteen laskemalla saadaan aina seuraavan luvun arvo.
Da Vinci-koodissa mystinen isoisä antoi vihjeitä Graalin maljan olemassaolosta käyttäen fibonaccin lukua. Renessanssiajan maalauksissa keskeistä oli kultaisen leikkauksen käyttäminen. Siinä toteutuu sama suhdeluku, jota fibonaccin lukujonon kahden peräkkäisen luvun suhde lähenee sarjan edetessä.
Da Vinci-koodin lukeneet ovat oppineet, että kultainen leikkaus esiintyy myös luonnossa: kierrekotiloiden kotiloiden kierteissä, auringonkukan kukkapohjuksen siemenien muodostelmassa ja myös kukkakaalissa! Kukkakaalista jalostetun vihreän romanescu-kaalin kukinto muodostuu säännöllisistä fraktaalikehistä, joissa toistuu kultaisen leikkauksen suhdeluvut.
4. Kukkakaali 2.0
Jos mikään edellä kerrottu ei saa innostumaan kukkakaalista, kannattaa kokeilla kokki Santeri Vuosaran reseptiä Kukkakaali 2.0. Voin luvata, että viimeistään kuusenhavujen päällä savustetun kukkakaalin tuoksu saa unohtamaan kaikki tunkkaiset kukkakaalimielikuvat!
5. Kukkakaalikorvat
Jos ongelmasi kukkakaalin suhteen ei olekaan arkisuus tai kyllästyminen, vaan liiallinen kukkakaalin himo, löytyy senkin hillitsemiseen helppo ratkaisu. Kannattaa googlata kuvia painijoiden kukkakaalikorvista!
Kukkakaalikorva eli korvahematooma syntyy siten, että iskun saaneeseen korvaan syntyy verenpurkaumia. Hoitamattomat verenpurkaumat ihon ja ruston välissä alkavat rustottua. Korva muuttuu paksuksi ja möykkyiseksi, vähän niin kuin kukkakaali, vaikkakin huomattavasti vähemmän ruokahalua herättäväksi!
Kesäkeiton syvin olemus: Santeri Vuosaran resepti Kukkakaali 2.0
Kesäkeiton syvin olemus: Kukkakaali ma 11.07.2016 Yle Radio 1 klo 17.40
Yle Areena: Kesäkeiton syvin olemus
Lähteet:
Toussaint-Samat Maguelonne: The History of Food. Wiley-Blackwell 2008.
Standage Tom: Ihmiskunnan syötävä historia. Suom. Leena Teirioja. Into 2013.
http://www.gutenberg.org/files/29728/29728-h/29728-h.htm
Knuuttila Maarit: Kynä ja kauha. Keittokirjojen kulttuurihistoriaa. SKS 2010.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fibonaccin_lukujono
Brown Dan: Da Vinci-koodi. Suom. Pirkko Biström. WSOY 2004.
