Hyppää pääsisältöön

Docpoint -elämäntyöpalkinnon saanut Reijo Nikkilä on sinut neukkumenneisyytensä kanssa

Kylmän sodan aikana ei ollut helppoa olla Moskovan kirjeenvaihtaja. Oli siteerattava Neuvostoliiton virallisia tiedotteita ja pitäydyttävä YYA-henkisessä ystävyysliturgiassa. Päällystakit suojasivat toimittajia joutumasta kosketuksiin tavallisen kansan kurimuksen kanssa ja isoveli valvoi jokaista sanankäännettä. Kaikkea varjosti pelko siitä, että neuvostotankit vyöryisivät myös Suomeen.

Reijo Nikkilä, Joonatan Pitkänen ja suomettumiskala
Apollo-palkittu Reijo Nikkilä, Joonatan Pitkänen ja suomettumiskala Alaston Osman Reijo Nikkilä, Joonatan Pitkänen ja suomettumiskala Kuva: Yle / Jenni Stammeier apollo

Tämän kaiken tiedosti Prahan miehitystä vuonna 1968 todistamassa ollut toimittaja Reijo Nikkilä. Hän toimi Yleisradion Moskovan kirjeenvaihtajana peräti kymmenen vuotta vuosina 1977-1987.

Tarinoita neukkuajalta Nikkilällä riittää aina vodkasta tuttelipulloihin. Juuri äidinmaitokorvike oli Nikkilän mukaan portti arkaluontoisiin tietoihin. Hän oli tutustunut korkea-arvoiseen median edustajaan, jonka tytär ei pystynyt imettämään vastasyntynyttä vauvaansa. Nikkilä osti hänelle tuttelia valuuttakaupasta. Puolen vuoden imettäjä-pestistä seurasi vastapalveluksena mm. tieto Brezhnevin kuolemasta. Nikkilä raportoi Suomen Yleisradiolle siitä ensimmäisenä länsimaissa. Jopa Reuters oli jäänyt jälkeen.

Kekkosen perässähiihtäjistä tuli käsite. Mutta niin olisi pitänyt tulla suomettumiskalastakin. Tämä "alaston osmaani" nyt vain sattui olemaan toimittajien keskinäinen salaisuus.
Kalamiehenä pääsi Kekkonen vuoden 1977 valtiovierailullaan Kirgisiassa kalaan Issyk Kul –järvelle. Tarkoitus oli kalastaa –"alaston osmaani" (älkää vain tehkö googlen kuvahakua naked osman -hakusanoilla!) nimistä kalaa, joka elää vain tässä lähdepitoisessa Issyk Kul -järvessä. Kintereillä seurasi 16 suomalaistoimittajaa kameroineen. Valtiovierailu oli yksityiskohtia myöden tarkoin kuvattu ja raportoitu. Kekkosen kalamatkasta ei kuitenkaan mainittu sanallakaan, sillä hän ei sillä kertaa saanut ainoatakaan kalaa. Epämukava tilanne hyviteltiin Kekkoselle lahjoittamalla hänelle viisisataa kiloa alastonta osmaania, joka tuotiin jäädytettynä Suomeen. Suomessa Kekkonen jakoi kalat mukanaolijoiden kesken. Suomettumisasteesta riippuen toimittajat saivat Kekkoselta yhdestä kolmeen alastonta osmaania.
Nikkilä sai täydet kolme.

Mutta mahtuu tarinoihin järkyttäviäkin kokemuksia. Nikkilä oli mm. Tsekkoslovakiassa 1968 todistamassa neuvostopanssareiden vyörymistä Prahan keskustastaan. Tunnekuohu kuuluu selostuksesta riipaisevalla tavalla.
Kokemastaan järkytyksestä huolimatta kuului Nikkilä kommunistiseen puolueeseen ja oli Neuvostoliitolle uskollinen myöhemmin Moskovan kirjeenvaihtajaksi ryhtyessään.

30-vuotias Yleisradion toimittaja Reijo Nikkilä työpöytänsä ääressä vuonna 1970
30-vuotias Yleisradion toimittaja Reijo Nikkilä työpöytänsä ääressä vuonna 1970 30-vuotias Yleisradion toimittaja Reijo Nikkilä työpöytänsä ääressä vuonna 1970 Kuva: Yle reijo nikkilä

”Emme me kommunistit olleet rähmällään, vaan mehän olimme neuvostoliittolaisten kanssa samassa rintamassa!”

Reijo on yksi niistä harvoista, joka pystyy avoimesti puhumaan menneisyydestään ja se on erittäin kunnioitettavaa

”Rähmällään”, kuten Venäjän tutkija Timo Vihavainen jo 90-luvulla esitti, olivat Nikkilän mielestä lähinnä oikeistopolitiikkaa kannattavat poliitikot, jotka ”löivät kättä päälle neuvostoliittolaisten kanssa ja olivat hyvää pataa, mutta se ei ollut rehellistä se ystävyys, sillä he kannattivat oikeasti aivan toisenlaisia arvoja.”

Nikkilä viittaa YYA-ajan ”kotiryssiin”, joista entinen KGB-murhapomo Vladimir Vladimirov oli kuuluisin.

Viktor Vladimirov ja Kalevi Sorsa ministerineuvos Vladimirovin läksiäisissä Neuvostoliiton suurlähetystössä 1984
Viktor Vladimirov ja Kalevi Sorsa ministerineuvos Vladimirovin läksiäisissä Neuvostoliiton suurlähetystössä 1984 Viktor Vladimirov ja Kalevi Sorsa ministerineuvos Vladimirovin läksiäisissä Neuvostoliiton suurlähetystössä 1984 Kuva: Yle / Kalle Kultala ministerineuvos viktor vladimirovin läksiäiset neuvostoliiton suurlähetystössä. viktor vladimirov ja kalevi sorsa.

Juuri Vladimirov ja kylmän sodan ajan vakoilu on teemana Venäjän asiantuntija Arto Luukkasen satiirisessa trillerissä Suojelusenkeli (Paasilinna, 2014). Luukkanen muistuttaa, että Supo avaa ns. Tiitisen listan tänä vuonna harkinnanvaraisesti tutkijoiden käyttöön, ja Suomen olisi korkein aika tehdä tiliä suomettuneen menneisyytensä kanssa.

”Reijo on yksi niistä harvoista, joka pystyy avoimesti puhumaan menneisyydestään ja se on erittäin kunnioitettavaa.”

Arto Luukkanen: Suojelusenkeli. Paasilinna 2014
Arto Luukkasen Suojelusenkeli on satiirinen trilleri kylmän sodan ajan neukkuvakoojasta Suomessa Arto Luukkanen: Suojelusenkeli. Paasilinna 2014 Kuva: Paasilinna arto luukkanen: suojelusenkeli. paasilinna 2014

Luukkanen painottaa, että historiantutkimuksen tarkoitus ei ole tuomita, vaan kertoa asiat sellaisina kuin ne ovat.

”Olisi todella tärkeää, että Suomessa tapahtuisi terapeuttinen keskustelu siitä, mitä on tapahtunut. Ja sen myötä voisi väyryset ja muut kertoa tarinansa. Historian hallinnan, tulevaisuuden ja koko Suomen kansakunnan kannalta olisi hyvä, että he nousisivat esille ja nostaisivat käden ylös, vähän niin kuin Tauno Palo heinäsuovasta ja sanoisivat: ”Minä se olin. Minä otan vastuun.”

80-luvun puolivälistä alkaen Neuvostoliitossa alkoivat vapaammat ajat. Nikkilä kertoo näihin aikoihin tutustuneensa toisinajattelijoihin ja taiteilijoihin, joiden kautta kuva Neuvostoliitosta sai todellisempia sävyjä.

Glasnot ja perestroika olivat Gorbatshovin vapautumisen politiikan iskusanoja 80-luvun lopulla, kunnes Berliinin muurin murtumisen myötä myös Neuvostoliitto romahti. Nikkilä lähti paikalle ja syntyi dokumentti Elokuun vallankumous.

Itäblokin romahtamisen jälkeen Nikkilä aloitti mittavia tutkivia dokumenttiprojekteja Neuvostoliiton lähimenneisyydestä. Hän otti oman roolinsa kirjeenvaihtajana luupin alle. Lähes kolmetuntisessa dokumenttielokuvassa Moskovan kirjeenvaihtaja hän käy läpi kaikki tuolloin elossa olleet entiset kirjeenvaihtajat 40-luvulta lähtien. Dokumenttia syytettiin aikanaan Ylen kommarimenneisyyden puhtaaksipesemisestä, mutta nykykatsannossa se vaikuttaa liioitellulta syytteeltä. Dokkarissa Nikkilä esimerkiksi muistelee surullisena sitä, miten raportoi Afganistanin sodan aikana sinisilmäisenä ja neuvostotiedotteille uskollisena Kabulista vuonna 1980 väittäen kameralle, että neuvostomiehityksestä ei näy jälkiä. Totuus oli, että Neuvostoliitto kävi Afganistanissa jo tuolloin täyttä sotaa, jossa kuoli kaikkiaan noin miljoona afgaania.

Nikkilä paneutui diktatuurin kauheuksiin ja teki dokumenttielokuvia Stalinismista sekä suomalaisista ja neuvostoliittolaisista sotavangeista. Venäläistä dokumenttielokuvaa hän tuki tuottamalla lukuisia venäläisten dokumenttiohjaajien elokuvia ja tuomalla niitä Suomeen. Yleisradion Itäprojekti esitti 90-luvulla merkittävän määrän dokumentteja itänaapurin kriittisiltä tekijöiltä.

Reijo Nikkilä docpoint -elämäntyöpalkinnon vastaanottotilaisuudessa 28.1.2015
Reijo Nikkilä docpoint -elämäntyöpalkinnon vastaanottotilaisuudessa Reijo Nikkilä docpoint -elämäntyöpalkinnon vastaanottotilaisuudessa 28.1.2015 Kuva: Vitali Gusatinsky apollo-palkinto

Apollo –palkinto elämäntyöstä meni tuskin väärälle miehelle.

Ja niin – ne huhut siitä, että Nikkilä olisi toiminut KGB:n vakoojana? Ne hän kiistää.
”Ne ovat peräisin eräästä väitöskirjasta, joissa on sijoitettu Supon minusta tekemiä faileja, joissa lukee, että ”miehen sanaan ei voi luottaa”, kun olin leikitellyt Supon edustajien kanssa, vuodelta 66 aikaan, jolloin olin Moskovan kirjeenvaihtajana.”

Spekulaatiot ja huhut suomettumisen ajan kätyreistä ja vakoojista jylläävät niin kauan, kun aikakaudesta vain harva uskaltaa puhua rehellisesti.

Kultakuumeen Kai Ristola haastatteli Apollo-palkittua Reijo Nikkilää 28.1.2015

Väite Reijo Nikkilän KGB-kytköksistä sekä lisää Moskovan kirjeenvaihtajien historiasta
Turo Uskalin väitöskirjassa "Älä kirjoita itseäsi ulos"

Katso Reijo Nikkilän dokumentteja ja reportaaseja elävästä arkistosta ja areenasta:

Kommunistisen puoleen jäseneksi 19-vuotiaana liittynyt Nikkilä oli vannoutunut sosialisti ja neuvostokriittinen. Hänen mielestään Neuvostoliitto ei ollut ottanut kommunismin kansainvälisyyttä tarpeeksi huomioon.
Nikkilä teki monia reportaaseja Etelä-Amerikan diktatuurin ikeessä taistelevista sosialistiryhmistä.

Nikkilä oli Suomen ensimmäin matkaopas Bulgarian aurinkorannoilla 60-luvulla.
Kuuntele, miten Reijo Nikkilä muistelee Sotshin matkaa ensimmäisenä "etelänmatkanaan" vuonna 1959.


Lue lisää Reijo Nikkilän dokumenttielokuvasta Elokuun vallankumous / Yle Teemalla 4.2.2015
Kommentit
  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko rivous uusi musta?

    Rivot jutut huvittavat, koska ne ovat tabu.

    Äitini korvat menevät välittömästi lukkoon, jos hän kuulee v-sanan. Hän ei hyväksy kiroilua tai alapääjuttuja lainkaan. Monille muillekin hänen sukupolvensa edustajalle tämä tabu on ehdoton. Hänen mukaansa törkeyksiä ja rivoa kieltä kuulee yhä useammin ja kaikkialla. Toisaalta monet nauttivat tabujen rikkomisesta. Kielletty kiinnostaa, estottomuus ja häpeästä vapautuminen tuottaa mielihyvää.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri