Hyppää pääsisältöön

Helsingin jäähallissa aamunkoitosta yömyöhään

"Ensin tulivat tekojääradat, sitten jäähallit, joita on tällä hetkellä Suomessa kaksi: Helsingissä ja Tampereella." Vuonna 1968 valmistuneessa raportissa seurataan Helsingin jäähallin päivää sen toisella toimintakaudella.

Jäähallin päivä alkaa aamun sarastaessa. Helsingin jäähallin pituudeksi ohjelmassa kerrotaan 104,3 metriä, leveydeksi 95,3 metriä. Tilavuutta hallilla oli kaikkiaan 134 630 kuutiometriä. Halli vastasi 1960-luvulla monen tapahtumajärjestäjän tarpeisiin, mutta ensisijainen toiminta tapahtui kuitenkin sen jäällä. Jää pidettiinkin tarkalleen kolme senttiä paksuna ja se pystyttiin tarpeen vaatiessa jäädyttämään laatukriteerit täyttäväksi vuorokaudessa.

Vuonna 1968 hallissa toimi eri kiekko- ja taitoluisteluseurojen lisäksi myös muun muassa Uudenmaan jääkäripataljoonan varusmiesten jääkiekkojoukkue sekä lasten balettikoulu. Katsojapaikat määräytyivät aina järjestetyn tapahtuman mukaan, mutta esimerkiksi nyrkkeilyottelua varten halliin oli mahdollista päästää jopa 15 000 katsojaa.

Vasta kahden toimintavuoden aikana oli hallissa ehditty jo pelata EM-koripalloa, viettää ammattinyrkkeilyiltoja ja järjestää Helsingin kaupungin itsenäisyyspäivän juhla. Lisäksi hallissa pidettiin säännöllisesti yleisölle varattuja luisteluvuoroja.

Raportin lopussa seurataan jäähallin vahtimestareiden valmistautumista illalla alkavaa Suomi–Norja jääkiekkomaaottelua varten. Mahdollisuus seurata jääkiekko-ottelua sääolosuhteilta suojassa oli yleisön lisäksi myös pelaajille tervetullutta vaihtelua. Hallin puitteet keräävätkin kiitosta maajoukkueesta asti, vaikka hallin pukukoppien ilmastoinnista oli silloin tällöin valitettu.

Jäähallin päivä päättyy vasta yön tuntien jo saapuessa. Yleisön jättämät roskat kun on siivottava ajoissa, jotta halli on heti seuraavana aamuna jälleen valmiina uutteen tapahtumatäytteiseen päivään.

Teksti: Ville Matilainen

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto