Hyppää pääsisältöön

Helsingin jäähallissa aamunkoitosta yömyöhään

"Ensin tulivat tekojääradat, sitten jäähallit, joita on tällä hetkellä Suomessa kaksi: Helsingissä ja Tampereella." Vuonna 1968 valmistuneessa raportissa seurataan Helsingin jäähallin päivää sen toisella toimintakaudella.

Jäähallin päivä alkaa aamun sarastaessa. Helsingin jäähallin pituudeksi ohjelmassa kerrotaan 104,3 metriä, leveydeksi 95,3 metriä. Tilavuutta hallilla oli kaikkiaan 134 630 kuutiometriä. Halli vastasi 1960-luvulla monen tapahtumajärjestäjän tarpeisiin, mutta ensisijainen toiminta tapahtui kuitenkin sen jäällä. Jää pidettiinkin tarkalleen kolme senttiä paksuna ja se pystyttiin tarpeen vaatiessa jäädyttämään laatukriteerit täyttäväksi vuorokaudessa.

Vuonna 1968 hallissa toimi eri kiekko- ja taitoluisteluseurojen lisäksi myös muun muassa Uudenmaan jääkäripataljoonan varusmiesten jääkiekkojoukkue sekä lasten balettikoulu. Katsojapaikat määräytyivät aina järjestetyn tapahtuman mukaan, mutta esimerkiksi nyrkkeilyottelua varten halliin oli mahdollista päästää jopa 15 000 katsojaa.

Vasta kahden toimintavuoden aikana oli hallissa ehditty jo pelata EM-koripalloa, viettää ammattinyrkkeilyiltoja ja järjestää Helsingin kaupungin itsenäisyyspäivän juhla. Lisäksi hallissa pidettiin säännöllisesti yleisölle varattuja luisteluvuoroja.

Raportin lopussa seurataan jäähallin vahtimestareiden valmistautumista illalla alkavaa Suomi–Norja jääkiekkomaaottelua varten. Mahdollisuus seurata jääkiekko-ottelua sääolosuhteilta suojassa oli yleisön lisäksi myös pelaajille tervetullutta vaihtelua. Hallin puitteet keräävätkin kiitosta maajoukkueesta asti, vaikka hallin pukukoppien ilmastoinnista oli silloin tällöin valitettu.

Jäähallin päivä päättyy vasta yön tuntien jo saapuessa. Yleisön jättämät roskat kun on siivottava ajoissa, jotta halli on heti seuraavana aamuna jälleen valmiina uutteen tapahtumatäytteiseen päivään.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto