Hyppää pääsisältöön

Känkkäränkkäpäivä kirkastui Mikko Alatalon ja UMOn konsertissa

Mikko Alatalo ja Uuden Musiikin Orkesteri UMO musisoivat Känkkäränkkä-konsertissa Lasten juhlaviikkoilla Helsingissä 1987. Itäkeskuksen Monitoimitalon lavalla nähtiin myös Timo Taikuri ja laulun Känkkäränkkä-noitakin kujeilemassa.

Tietolaatikko

Poppaloora, puhuva auto
Alatalo, Mikko (1951- ) (sävellys, sovitus, sanoitus). Rinne, Harri (sävellys, sanoitus).

Kissanpentu
Alatalo, Mikko (1951- ) (sävellys, sovitus, sanoitus). Rinne, Harri (sävellys, sanoitus).

Nakke Nakuttaja (Woody Woodpecker)
Tibbles, George (sävellys, alkuperäinen sanoitus). Idriss, Ramez (sävellys, alkuperäinen sanoitus). Alatalo, Mikko (1951- ) (sov, san). Rinne, Harri (sanoitus).

Daybreak Express
Ellington, Duke (piano, johtaja, orkesteri). (Duke Ellington and his orchestra).

Eläinten olympialaiset
Alatalo, Mikko (1951- ) (sävellys, sovitus, sanoitus). Rinne, Harri (sävellys, sanoitus).

Taitaa tulla kesä (Aurinko paistaa ja vettä sattaa -)
Koivumies, Esko /pseud / (sävellys, sanoitus). Sorvali, Urpo 'Upi' (1952-1989) (sovitus). Sivonen, Jori (sovitus).

Känkkäränkkä
Alatalo, Mikko (1951- ) (sävellys, sovitus, sanoitus). Rinne, Harri (sävellys, sanoitus).

Itäkeskuksen Monitoimitalossa Helsingissä taltioidussa konsertissa Uuden Musiikin Orkesteri UMO nähdään satumaisissa tunnelmissa sulkahattuisina ja kruunupäisinä.

Lastenmusiikkikonsertin solistina viihdyttää leppoisalla tyylillään Mikko Alatalo. Lapsiyleisö vanhempinen kuuntelee jännittyneenä laulut Poppaloora, puhuva auto ja Kissanpentu. Nakke Nakuttaja -laulun ha-ha-ha-haa-ha-huudahdusten aikaan pieni hymynkarekin saattaa välähtää katsomossa.

Laulun lomassa lavalle saapuu myös Timo Taikuri. Taikasuola tekee tehtävänsä ja lapset innostuvat äänekkääseen nauruun, huuteluun ja reipas avustajakin saadaan taikurin kaveriksi.

Konserttia kiihdyttää eeenpäin Umon esittämä Daybreak Express, jonka jälkeen kuullaan Mikko Alatalon laulamina Eläinten olympialaiset. Sitten lauletaankin Taitaa tulla kesää neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, viroksi ja englanniksi. Lapsiyleisökin laulaa kuorossa kesää, sommaria, suvea ja summeria.

Ja viimein on Känkkäränkkä-konsertin nimikkolaulun aika. "Kyllä kylässä voi käydä Känkkäränkkä..." ja niinhän siinä käykin, että rusinoita mussuttava ilkikurinen noita saapuu Mikko Alatalon selän taa ilveilemään. Känkkäränkän juostessa pois lavalta kirkastuu yleisössä aurinkoinen hymy.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.