Hyppää pääsisältöön

Nauraminen kielletty, Coca-Cola sallittu!

James Cagney Billy Wilderin elokuvassa Yks' kaks' kolme (1961).
James Cagney Billy Wilderin elokuvassa Yks' kaks' kolme (1961). James Cagney Billy Wilderin elokuvassa Yks' kaks' kolme (1961). billy wilder

Billy Wilderin vuonna 1961 valmistunut kylmän sodan Berliiniin sijoittuvan Yks’ kaks’ kolme -komedian päähenkilö on James Cagneyn näyttelemä Coca-Cola -yhtiön johtaja MacNamara. Wilderin elokuvan esittäminen kiellettiin Suomessa aina vuoteen 1987 asti. Miksi Suomessa sai juoda Coca-Colaa, mutta ei nauraa elokuvalle?

”Yks’ kaks’ kolme -elokuvan arvostus on varmaan vuosien mittaan vain noussut maailmalla. Paitsi, että siinä on hyvä juoni ja hyvät tarinat, siinä on aivan uskomattomia käänteitä. Twistejä kuten sanotaan käsikirjoituskielellä. Ne jaksavat pitää yllä kiinnostusta niissäkin, jotka eivät jokaista poliittista yksityiskohtaa nappaa ymmärryksellä sisään, eivät tunne välttämättä näitä henkilöitä tai asioita. Silti elokuvan komediallinen puoli tulee selväksi kaikille katsojille.” – dosentti Jari Sedergren

Yks' kaks' kolme, ohjaus Billy Wilder.
James Cagney elokuvassa Yks' kaks' kolme. Yks' kaks' kolme, ohjaus Billy Wilder. Kuva: Yle Kuvapalvelu billy wilder,Teemalauantai

Yks' kaks' kolme esitetään Teemalla lauantaina 7.2. klo 22.10 osana itäblokin mainosmiehille omistettua Teemalauantaita. Lue lisää teemaillasta.

BILLY WILDER

Billy Wilder syntyi vuonna 1906 Itävalta-Unkarissa nykyisen Puolan alueella, kuoli vuonna 2002 Los Angelesissa, jonka nurkilla oli ansainnut elantonsa jo lähes 70 vuoden ajan. Samuel Wilder eli sittemmin Billy Wilder oli nopea, ilkeä ja suorapuheinen itävaltalainen, josta tuli nopea, ilkeä, selvänäköinen ja huikean hauska elokuvantekijä. Wilder oppi sanankäytön lehtimiehenä 20-luvun berliiniläislehdissä, jolloin tutustui mm. Euroopan kuuluisimpaan reportteriin Egon Erwin Kischiin ja omaksui tämän moton: mikään ei ole yhtä mielikuvituksellista kuin todenmukaisuus”.

James Cagney Billy Wilderin elokuvassa Yks' kaks' kolme (1961).
Yks' kaks' kolme. James Cagney Billy Wilderin elokuvassa Yks' kaks' kolme (1961). Kuva: Yle Kuvapalvelu billy wilder
Wilder halusi kiivaasti mukaan elokuvateollisuuteen ja pääsikin vuosikymmenen lopulla käsikirjoittajaksi UFA-elokuvayhtiöön. Vuonna 1933, kun natsit nousivat valtaan ja oli aika häipyä, Wilder oli jo kokenut tekijä takanaan yli 20 käsikirjoitusta ja esikoisohjaus.

Yhdysvaltoihin tulvi 1930-luvulla luovien alojen emigrantteja, joiden suurimpia työllistäjiä oli Hollywoodin unelmatehdas. Wilderin sopeutuminen vei joitakin vuosia, kielen oppiminen oli ensimmäinen ratkaiseva tekijä, toinen oli yhteistyö käsikirjoittaja Charles Brackettin kanssa. Ensimmäinen yhteinen projekti oli läpimurto, käsikirjoitus paljon varhaisemmin emigrantin Ernst Lubitschin elokuvaan Siniparran kahdeksas vaimo. Kombon seuraava projekti olikin sitten nimeltään Ninotschka.

Lubitschin brändiin liittyi käsite ”Lubitsch touch”, sitä on sanottu yhdistelmäksi kuvitteellista eurooppalaista kuningaskuntaa ja berliiniläistä seksuaalisuutta, jotka on säädetty sopiviksi amerikkalaiseen makuun. Tämä sopi Wilderille. Vuosikymmenien ajan hänen työhuoneensa seinällä roikkui taulu, jossa luki ”how would Lubitsch do that”.

Elokuvaohjaaja Billy Wilder.
Billy Wilder. Elokuvaohjaaja Billy Wilder. Kuva: EPA billy wilder
Vuonna 1942 Wilder ohjasi ensimmäisen Hollywood-elokuvansa ja siitä alkoi ura, joka poikkesi useimpien Hollywoodin kollegojen työnkuvasta siinä, että Wilder myös kirjoitti elokuvansa. Vuoteen 1950 mennessä hän teki Brackettin kanssa sellaiset elokuvat kuin Nainen ilman omaatuntoa, Tuhlattuja päiviä ja Auringonlaskun katu; vuodesta 1956 hänen kumppanikseen tuli I.A.L. Diamond eli Iz, romanialaisemigrantti, jonka kanssa hän kirjoitti 12 elokuvaa, näiden joukossa Piukat paikat, Poikamiesboksi, Irma La Douce, Etusivu uusiks’ ja jaettuun Berliiniin sijoittuva Yks' kaks' kolme.

Wilder oli siitäkin merkittävä tekijä, että hän saavutti sekä menestystä että arvostusta. 21 Oscar-ehdokkuudellaan hän on yhdessä Martin Scorsesen kanssa eniten ehdokkuuksia saanut ohjaaja. Wilder voitti kuusi Oscaria – eikä Piukat paikat edes kuulu tähän joukkoon. Tämä kaikki tekemällä kitkeriä komedioita ja moraalisia draamoja, joissa kirjataan seksuaalisia katastrofeja. Periaatteena Wilderilla oli, että jos on iloinen, pitää tehdä draamaa, jos on onneton, pitää tehdä komediaa.

-JP Pulkkinen -

Billy Wilderin työt

Wilderin kuvatessa vuonna 1961 kesällä Berliinissä, Suomen Turussa....

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri