Sonja Fogelholm
Yle
Venäläisistä terveysturisteista halutaan uutta vientituotetta, mutta estääkö poliittinen jännite sen? Silminnäkijä: Terveyttä Suomesta seurasi vaikeasti sairaiden pietarilaislasten Mašan ja Olegin elämää kotimaassa sekä sairaalakäyntejä Suomessa.
Maša Filina on 11-vuotias pietarilaistyttö. Suomella on hänelle erityinen merkitys. Hän sai täällä uuden selän. Leikkaus oli tytölle kuin taivaan lahja.
”Olen saanut uuden elämän! Siitä hetkestä, kun heräsin nukutuksesta, olen katsonut elämää toisin silmin. En ole enää mikään kyttyräselkäinen hirviö vaan tavallinen ihminen. Sain normaalin elämän, jossa voin tehdä töitä, hankkia perheen ja käydä kaupassa”, sanoo Silminnäkijässä esiintynyt 11-vuotias Maša Filina.
Maša on yksi niistä venäläisistä, jotka käyvät Suomessa saamassa vaativan tason sairaanhoitoa. Venäläisistä terveysturisteista on kaavailtu uutta vientituotetta Suomen kansantaloudelle.
Muutamassa vuodessa potilasmäärät itänaapurista ovat moninkertaistuneet. Esimerkiksi Ortonilla on käynyt tänä vuonna jo 150 venäläistä, eli keskimäärin yksi per arkipäivä.
Edes Ukrainan sodan tuomat talouspakotteet ja poliittisen jännitteen kiristyminen eivät näytä ainakaan toistaiseksi vähentäneen venäläisten haluja tulla Suomeen hoitoon.
Kansainvälissä vertailussa Suomi jää kuitenkin jälkeen Israelista ja Saksasta, jonne Venäjän keskiluokka tyypillisesti matkustaa. Tärkein viestikanava venäläisten tavoittamiseen on internet ja sosiaalinen media, josta venäläiset hakevat suosituksia.
”Valitettavasti suomalaiset eivät ole kovin aktiivisia. Esimerkiksi saksalaiset sairaalat ovat paremmin esillä ja mainostavat itseään enemmän”, kertoo Jevgenija Zabelina Russfond-säätiöstä.
Russfond kustantaa vuosittain tuhansien lasten leikkaukset ulkomailla. Rahat kerätään tekstiviestien avulla tavallisilta venäläisiltä. Suomeen Russfond on kustantanut yhteensä kuusi lasta.
Ulkomaanleikkaukset maksavat jopa satoja tuhansia euroja
Silminnäkijä seuraa myös 13-vuotiaan Oleg Baykovin selkäleikkausta Suomessa.
Oleg sairastaa Duchennen lihasdystrofiaa, joka periytyy X-kromosomin kautta vain pojille. Sairaus aiheuttaa lihasheikkoutta ja vie pyörätuoliin.
Maša puolestaan sairastaa Werdnig-Hoffmanin tautia, joka periytyy geenivirheen kautta. Tauti alkaa vauva-ikäisenä, eivätkä sairastuneet yleensä koskaan opi kävelemään. Skolioosi käyristää selän ja lihakset ovat heikot.
”Leikkaus saattaa parhaassa tapauksessa antaa lisää vuosia. Taudin vaikeusaste vaihtelee, joskus potilaat kuolevat jo lapsina, mutta yleensä 30–40-vuotiaina”, kertoo kummatkin lapset leikannut ylilääkäri Dietrich Schlenzka sairaala Ortonista.
Sekä Mašan että Olegin leikkaukset ovat kalliita.
”Eniten rahaa tarvitaan lapsille, joita hoidetaan ulkomailla. On tehty sydänleikkauksia Saksassa, käyty syöpähoidoissa tai isoissa selkäleikkauksissa Suomessa. Näissä tapauksissa keräyssummat voivat olla satoja tuhansia euroja”, toteaa Jevgenija Zabelina.
Esimerkiksi Mašalle Russfond-säätiö keräsi 70 000 euroa. Sen avulla tyttö sai leikkauksen Suomessa sekä uuden pyörätuolin.
Maša leikattiin Suomessa vuoden 2013 syyskuussa. Leikkauksen jälkeen hengittäminen on helpottunut ja kädet toimivat paremmin. Myös pianonsoitto sujuu nyt paremmin kuin ennen.
Teksti: Satu Miettinen
