Hyppää pääsisältöön

E-urheilijoiden liitto: Emme havittele tietokonepelaajia armeijan Urheilukouluun

Puolustusvoimat toivottaisi tietokonepelaajat tervetulleeksi jääkiekkoilijoiden rinnalle varusmiesten Urheilukouluun. E-urheilijoiden liittoa tarjous ei kiinnosta.

Elektronisen urheilun turnauksissa liikkuu miljoonien eurojen palkintopotit. // Kuva: EPA / Jim Hollander

Jos elektroninen urheilija eli tietokone- ja konsolipelaamisen kilpapelaaja on tarpeeksi taitava, hän voi saada armeijasta treenivapaata, linjasi Puolustusvoimien Urheilukoulun johtaja, everstiluutnantti Eero Svanberg YleX:n haastattelussa viime perjantaina.

Svanberg piti myös mahdollisena, että e-urheilijat voisivat suorittaa koko asepalveuksensa Urheilukoulussa. Puolustusvoimien Urheilukoulu on nuorten huippu-urheilijoiden valmennuskeskus, jossa armeija suoritetaan oman lajin harjoittelun lomassa.

Jotta e-urheilu hyväksyttäisiin Urheilukoulun virallisten lajien listalle, lajiliiton tai muun vastaavan tahon pitäisi sitoutua valmentamaan e-urheilijoita armeija-aikana.

- Emme ole olleet tästä mahdollisuudesta yhteydessä Urheilukouluun. Emmekä todennäköisesti tule olemaankaan, koska emme näe sitä toimintamme kannalta oleellisena, Suomen elektronisen urheilun liiton puheenjohtaja Erkka Jouste kertoo.

Liitto on suunnitellut e-urheilun valmennustoiminnan tukemista, mutta liiton resurssit eivät Jousteen mukaan toistaiseksi riitä siihen, että lajia ryhdyttäisiin ajamaan Urheilukoulun hyväksymäksi.

- Emme olleet ajatelleet koko asiaa ennen viime viikon uutisointia, Jouste sanoo viitaten YleX:n uutiseen.

Parhaat pelivuodet vasta armeijan jälkeen

Jousteen mukaan pelaajat nousevat huipputasolle yleensä noin 20 vuoden iässä. Parhaimmillaan pelaajat ovat noin 22–23-vuotiaina, osa hieman vanhempana. Tällöin armeija on yleensä jo takana.

- Suomessa on maailmanluokan pelaajia, mutta näyttää siltä, että osa heistä on jo jäämässä peliuraltaan eläkkeelle, Jouste kertoo.

Jousteen mukaan suomalaiset kilpapelaajat jäävät eläkkeelle yleensä noin 25–26-vuotiana.

- Pitkäjänteisyys puuttuu. Suomessa ei ole tarjota vakaata kilpailukenttää, jossa järjestettäisiin kilpailuja tasaisin väliajoin.

Olympialajiksi?

Parhaimmat e-urheilijat tienaavat huimia summia pelaamalla videopelejä. E-sports earnings -verkkosivun mukaan vuonna 2014 heinäkuussa Yhdysvalloissa järjestetyssä Dota 2 -pelin joukkueturnauksessa jaettiin palkintorahoja lähes 11 miljoonan dollarin eli noin 9,7 miljoonan euron arvosta. Kaksi viikkoa kestäneen turnauksen voittanut kiinalaisjoukkue pokkasi noin 4,5 miljoonan euron palkintoshekin.

Rahakkaiden turnausten lisäksi e-urheilussa kilpaillaan MM-tasolla. Kuudennet e-urheilun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin marraskuussa 2014 Azerbaidžanin Bakussa.

Korean Olympiakomitea nosti e-urheilun kakkostason olympialajiksi tammikuussa 2015. Samalla tasolla ovat muun muassa shakki ja cheerleading. Nosto kakkostason olympialajiksi menee Kansainvälisen Olympiakomitean vahvistettavaksi. Jos Kansainvälinen Olympiakomitea vahvistaa Korea Olympiakomitean päätöksen, voidaan e-urheilua ehdottaa olympialajiksi.

- Me toivomme, että laji siellä joku päivä olisi. Se on tavoitteidemme mukaista. Toki on muistettava, että laji on Koreassa suurempi kuin Euroopassa, Jouste sanoo.

Lue myös:

Puolustusvoimien Urheilukoulu: Tietokonepelaamiseen voi saada vapaata armeijasta