Mikä hammaslääkärissä haisee?

Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Kyösti Oikarinen valottaa, miten voivat suomalaiset suut. Samalla hän paljastaa, pitäisikö hampaat pestä ennen vai jälkeen aamupalan. Entä kuinka taltutetaan pahanhajuinen hengitys, ja mikä hammaslääkärissä haisee?

Mitä kaikkea hammaslääkäri voi kertoa ihmisestä, kun hän kurkistaa suuhun?
Aika paljon. Tietenkin kokonaan sen hampaiden hoitohistorian, ja sen miten ahkerasti on käyty hammashoidossa. Osittain jopa sen, missä maassa on käyty hammashoidossa. Ja paljon yleisterveyden asioita, syljen eritykseen vaikuttavien lääkkeiden käytöstä. Refluksitauti näkyy kiillepinnan kulumisena, tupakointi, nuuska, päihteet, alkoholi mukaan luettuna, limakalvolta näkyy monen yleissairaudenmerkkejä, aika paljon.

Kuinka paljon perimällä on vaikutusta hampaiden kuntoon? Joidenkin hampaat reikiintyvät, vaikka kuinka harjaisi, joidenkin taas säilyvät moitteettomana vanhallekin iälle melkeinpä pelkän hammastikun avulla.
Arvioidaan, että noin kolmasosalla hampaiden ja suun sairauksista on geneettinen tausta. Tähän liittyvät syljen komponentit, syljenerityksen taso, hampaiden asento, sekä hammaskiilteen ja hammasluun kovuus. Tämä on puhdasta genetiikkaa, mutta myös käyttäytyminen periytyy: ruokailutottumukset, suunhoitotavat, ja hampaiden harjaaminenhan opitaan vanhemmilta.

Jos maitohampaat ovat päässeet reikiintymään, onko rautahampailla sama kohtalo tai ainakin lisääntynyt vaara reikiintymiseen? Vai saako pysyvien hampaiden puhjetessa tavallaan uuden mahdollisuuden?
Lähtökohtaisesti uusi hammas on terve, ja sylki sitä vielä suojaa. Ihan puhtaalta pöydältä ei valitettavasti päästä kuitenkaan aloittamaan, sillä hampaat vaihtuvat vähän päällekkäin, suussa kun on samaan aikaan sekä pysyviä että maitohampaita. Karies on infektiotauti, ja jos sitä on maitohampaissa, se kyllä leviää myös uusiin, pysyviin hampaisiin. Ja jos maitohampaiden reikiintymisen taustalla on suuhygienia ja ruokailutottumukset, eivätkä ne muutu, niin totta kai sama kehitys jatkuu myös pysyvissä hampaissa.

hammaslangan käyttöä Kuva: Yle, Akuutti hammaslangan käyttöä

Mitkä olisivat hyviä keinoja halitoosin hoitamiseksi?
Halitoosi eli pahanhajuinen hengitys liittyy ruokavalioon, suuhygieniaan, sekä hampaiden ja suun terveyteen, mutta syy voi löytyä myös syvemmältä, ruoansulatuskanavasta. Ensin pitääkin selvittää, mistä ongelma johtuu. Alkajaisiksi kannattaa hakeutua oikein kunnolliseen hampaiden puhdistukseen ja opetella itsekin hyvät puhdistusmenetelmät. Itsehoitomenetelmiin kuuluu muuten myös kielen yläpinnan puhdistaminen, karhea kielen pinta on tyypillinen bakteerien pesimispaikka. On olemassa myös hyviä purskuttelu- ja tablettivalmisteita, jotka pitävät pahanhajuisia komponentteja pois suusta. Jos hajuhaitta ei näillä lähde, löytyy syy todennäköisesti jostakin syvemmältä, ja asiaa pitää selvitellä yleislääkärin ja ehkä sisätautilääkärin vastaanotolla.

Koska kannattaa alkaa epäillä, että syy jatkuvaan päänsärkyyn voisi löytyä suusta tai purennasta?
Niskan jäykkyys, päänsärky ja ohimosärky ovat sellaisia, jotka usein liittyvät purentaan, ja purenta kannattaa kyllä aina tarkistaa. Helposti käy niin, että päänsärkypotilas kiertää pitkän kierroksen eri spesialisteja, ennen kuin lopulta päätyy hammaslääkäriin, jossa kohtalaisen pienillä toimenpiteillä pystytään ainakin toteamaan, että syy onkin purennassa. Ehdottomasti pitkittyneessä päänsäryssä kannattaa siis käydä hammaslääkärin tarkastuksessa, ja jos pääsee vielä purentaan erikoistuneen hammaslääkärin vastaanotolle, niin aina parempi.

Kuuluuko hampaat pestä ennen vai jälkeen aamupalan?
Tästä on tosiaan vähän kahta leiriä olemassa. Tärkeintähän tietenkin on, että hampaat pestään, joko ennen tai jälkeen. Pesemistä ennen aamiaista puolustaa se, että tällöin hampaiden pinnassa ei ole bakteereja, jotka hyödyntäisivät aamiaiseen sisältyvää sokeria. Hampaiden mekaanisella harjaamisella myös aktivoidaan syljen eritys, joka yön jäljiltä on alhainen. Lisäksi voi käydä niin, että jos aamiaisella nauttii paljon jotakin kovin hapanta, voimakas harjaaminen saattaa kuluttaa hampaan pintaa. Näin ollen voi sanoa, että hyvä tapa on pestä hampaat heti heräämisen jälkeen, ennen aamupalaa. Mutta tärkeintä on, että pesee hampaat!

Kuinka tavatonta on, että suussa muhii piilevä ongelma?
Aika monella muhii piilevä hammasinfektio. Parodontiitti-infektio, on erittäin yleinen. Suomessa lasketaan vuosittain, että 5-10 kuolemantapausta on hammasperäisen tulehduksen aiheuttamaa, ja 200 hoitojaksoa sairaalassa samasta syystä. Mutta piilevänä infektiona, joka vaikuttaa ja johtaa sitten sydänterveyteen ja aivoinfarktiin, niin sen suoranaista syy-seurauslukua on vaikea tutkia.

hammaslääkärissä Kuva: Yle, Akuutti hammaslääkärissä

Mitä muita seurauksia tällaisilla piilevillä hammassairauksilla tai huonosti hoidetulla suuhygienialla voi yleisterveyteen olla?
Tämä infektio on tietenkin se iso riski. Kaikille niille potilaille, joilla on yleisterveydessä vastustuskyvyn alenema - joko se sairaus on aiheuttanut tai lääkitys on aiheuttanut - niin heillä yleisterveys saattaa huomattavasti heikentyä tällaisen infektion takia. Ja sitten tietenkin hampaiden kunto, menetetyt hampaat, purentakyky, niin se tietenkin vaikuttaa ihmisen mahdollisuuteen käyttää monipuolista ruokaa ja kaikilla ikäihmisillä tämä on hyvin keskeinen osa hyvinvointia, että voitaisiin jatkaa hyvillä hampailla monipuolista ruokaa ihan sinne korkeaan ikään saakka.

Miksi suusta ja hampaista pidetään monesti huonompaa huolta kuin muista kehon osista?
Varmaankin siitä syystä, että osa niistä ongelmista on piilossa, eikä ne aiheuta välittömästi hoitoon hakeutumisen tarvetta. Mutta kyllä varmaan tämä hoidon kalleus ja saatavuuden ongelmat tässä maassa, vaikka se on parantunut. Hoito on edelleen Suomessa kallista, hyvin paljon kalliimpaa kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Minkälaisessa kunnossa suomalaisten hampaat ovat?
On paljon kansalaisia, joilla on erinomaisessa kunnossa hampaat, nuoria ja ikäihmisiä. Ja sitten on huolestuttavasti kasvava joukko niitä, joilla on erittäin paljon suu- ja hammasongelmia ja hoidon tarvetta – hyvin polarisoitunutta, kaksijakoista. 2002 poistui ikäraja kunnallisessa hammashoidossa ja vuonna 2000 perustuslain muutoksella määriteltiin, saako kehon osia laittaa eri arvoon, mutta miten tämä on toteutunut, niin se on sitten ihan toinen asia.

Akuutti, yle tv1 akuutti

Monella paikkakunnalla on tälläkin hetkellä puolen vuoden jonot hammaslääkärille. Aikaa ei tahdo saada, jos kyseessä ei ole akuutti vaiva. Mistä johtuu, että tilanne on näin surkea?
Varmaan se johtuu tästä vuoden 2002 sinänsä hyvästä päätöksestä, että ikärajat poistettiin kunnalliseen hammashoitoon. Samalla se toi nämä jonot, ja samaan aikaan varsinkin isoissa kaupungeissa ei lisätty kapasiteettia riittävässä määrin. Että kyllä tämä tietenkin on kysynnän ja tarjonnan epäsuhta etenkin julkisella puolella. Yksityisellä puolella kapasiteettia olisi, mutta siellä ne asiakasmaksut ovat suurempia. Ero julkisen ja yksityisen puolen välillä, paljonko asiakas maksaa sitten itse, niin se on Suomessa poikkeuksellisen suuri.

Mikä on Kela-korvauksen suuruus, jos käyttää yksityisiä palveluita?
Sehän pieneni tämän vuoden alusta ensinnäkin, oli osa tätä kestävyysvajepakettia, osa kestävyysvajetaistelua. Taitaa olla niin, että siitä todellisesta hinnasta korvaustaso on reilusti alle kolmekymmentä prosenttia ja edelleen esimerkiksi hammasprotetiikka on korvauksen ulkopuolella, paitsi erityisryhmässä veteraanit. Kyllä kai viimeisimmät tilastot osoittavat, että yksityiset hammaslääkärit hoitavat aikuispotilaista puolet. Lapsipotilaista ei puolta läheskään, mutta siinäkin kasvava joukko, muutama kymmenen prosenttia. Mutta ei niin paljon kuin aikuisväestössä.

Millaisia eroja hoitokäytännöissä on – ovatko yksityiset hammaslääkärit esimerkiksi innokkaampia hampaiden paikkaajia tai röntgenkuvien ottajia?
Yksityisellä puolella on varmaan vieläkin voimakkaammin tämä järjestelmällinen hammaslääkäriin kutsuminen voimassa ja tämä henkilökohtainen hoitosuhde, joka ei aina julkisella puolella toteudu. Luulen, että hoitopäätöksen tekeminen on aina hammaslääkärikohtainen, mutta se on jossain määrin myös ikäpolvikohtainen. Minun opiskeluaikana opetettiin, että kaikki pienetkin reiät paikataan, ainakin ne jotka menevät sinne hammasluuhun saakka. Tämän päivän kariologit, paikkauksen erikoishammaslääkärit, sanovat että ei, niitä seurataan ja laitetaan profylaksia kuntoon ja hygienia kuntoon ja ruokavalio kuntoon ja huomioidaan myös ruokailutiheys, niin sillä voidaan hyvin saada tällaisia alkavia reikiä korjattua.

hampaan valkaisu Kuva: Yle, Akuutti hampaan valkaisu

Oikomishoitoja tehdään sekä terveydellisistä että esteettisistä syistä. Kuinka hoitoon päädytään?
Ehdottomasti kyllä kaikissa oikomishoidoissa on molempia komponentteja. Lähtökohtaisesti kun purenta korjataan, niin se johtaa harmonisempaan ja esteettisempään lopputulokseen, se on monesti mukava lisä. Mutta kieltämättä hoitoon hakeutumisessa ja hoitoa hakiessa tämä estetiikka saattaa olla päällimmäisiä huolia, mutta se ei tietenkään koskaan ole se tärkein tekijä, jolla julkinen toimija - oli se sitten kunta taikka sairaala - lähtisi hoitopäätöstä tekemään.

Entä sitten puolestaan valkaiseminen, onko se turhamaisuutta vai ihan tätä päivää?
Se on tätä päivää. Onko se turhamaisuutta, pitää jokaisen itse arvioida, mutta se on ehdottomasti tätä päivää. Ja se on sinänsä ihan turvallista turvallisissa käsissä ja oikeassa hoitopaikassa.

Mistä tyypillinen hammaslääkärin vastaanoton tuoksu tulee?
Vanhastaan se tuli ehkä kahdesta lääkeaineesta, eugenolista, joka on tämmöinen neilikkauuteaine, ja Chlumskyn liuoksesta , jota ei enää kyllä käytetä. Mutta molemmat antoivat sellaisen tyypillisen hammaslääkärin vastaanottohajun. Se on meillä kaikilla muistissa, jotka suomalainen terveydenhuolto on vienyt sinne hammaslääkäriin. Hajumuistihan on ihmisellä muuten tosi hyvä. Vaikka hajuaisti ei ole niin hyvä, mutta se hajumuisti on kyllä hyvä.

Asiantuntija: KYÖSTI OIKARINEN, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri, professori, Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos