Hyppää pääsisältöön

Elinkautisvangit kirjoittivat kokemuksistaan näytelmää

Vanki Eikka Lehtosaari ja ohjaaja Tuija Minkkinen
Vanki Eikka Lehtosaari ja ohjaaja Tuija Minkkinen Vanki Eikka Lehtosaari ja ohjaaja Tuija Minkkinen Kuva: Eero Poskela / Yle eikka lehtosaari ja ohjaaja tuija minkkinen

Vangit kertoivat dokmenttiteatteriesityksessään ulkoiluista käsiraudoissa sukkasillaan talvipakkasessa ja sellissä lemmikkinä pitämistään rotista. Strada kävi seuraamassa harvinaisen esityksen Kylmäkosken vankilassa.

Kun elinkautisvangit Toni Heikkilä ja Eikka Lehtosaari kuulivat, että Kylmäkosken vankilassa alkaisi pyöriä teatterityöpaja, reaktio oli sen mukainen.
"Minä että mikä vitun teatteri, hevonpaskaa. Lähdin mukaan, jotta pääsin ulos sellistä", Heikkilä sanoo.
Monta kuukautta vangit olivat varmoja, että lavalle he eivät ainakaan nouse. Ohjaajat Tuija Minkkinen ja Jyrki Koskelo saivat kuitenkin syksyn kestävän työpajan aikana käännytettyä päät. Vangit esittivät lopulta Kylmäkosken vankilan kappelissa kolme eri näytöstä tammikuussa.
Esitys vei mukanaan.
"Aluksi jännitti niin, sydän pomppi täysillä. Kun ihmiset katsoivat ja kuuntelivat, alkoi rentoutua", Heikkilä kertoo innostuneesti Stradalle esityksen jälkeen.

Kylmäkosken vankeja Vapauden kauhu
Kylmäkosken vankeja esityksessä Vapauden kauhu. Kylmäkosken vankeja Vapauden kauhu Kuva: Eero Poskela / Yle kylmäkoski vankila vanki
Tuli kerrottuu tosi diipejäkin juttuja. Esitys vei mukanaan.

Kansallisteatterin ja Kiasma-teatterin Vapauden kauhu -projektissa on mukana neljä vankienhoitopaikkaa, joista Kylmäkoski on yksi. Teatteriprojektin tarkoitus on tutkia vapautumiseen liittyviä tunteita. Siksi teatteri halusi mukaan pitkään lusineita vankeja. Kaikki mukana olleet vangit eivät kuitenkaan istu elinkautista.
"Olen paljon käynyt esiintymässä vankiloissa ja huomannut, että toisin kuin luulisin itse, vapautuminen herättää vangeissa pelkoa. Vangin elinkaari menee niin, että ensin pitää oppia lusimaan, sitten laitostuu ja sitten tulee vapauden kauhu", suunnittelija Jussi Lehtonen sanoo.
Vangit ovat työstäneet tekstejä itse. Osa kirjoitti hyvin henkilökohtaisia tarinoita, "tosi diipejäkin juttuja". Itse näytelmässä kuullut kohtaukset pitivät sisällään muun muassa kuvauksia vankilapäivistä ja lapsuudesta. Koskettavat tarinat käsittelivät muun muassa sitä, kuinka lapsi löysi äitinsä vessasta tyhjä pilleripurkki vierellään, tai kuinka seinänaapuri veti huumeita huoneessaan lastenkodissa. Materiaaleista työstetään oikeiden näyttelijöiden esittämä näytelmä Kiasma-teatteriin syksyksi 2015.

Minä että mikä vitun teatteri, hevonpaskaa. Lähdin mukaan koska halusin ulos sellistä

"Rundi oli kellarikerroksessa, sellissä oli ulko-ovi ja kalteriovi. Se oli aivan helvetin karu paikka."
"Ainoa toiminta oli ulkoilu kymmenen sumpussa, jonne putoili katolta päänkokoisia jääkimpaleita. Kädet oli tietysti raudoissa, ja mä en saanut kenkiä jalkaan, ulkoilin sukkasiltani tunnin päivässä marraskuusta joulukuuhun."

Marjut Tervola ja Eikka Lehtosaari
Marjut Tervola ja Eikka Lehtosaari Marjut Tervola ja Eikka Lehtosaari Kuva: Eero Poskela / Yle marjut tervola eikka lehtosaari

"Kirjoitin omat tekstit vikana iltana. Se oli helppoa. Ajattelin, että tuli ihan paska kirje, mutta ne pomppi kattoon ja sano, että mageeta tekstiä", Eikka Lehtosaari sanoo.
Kumpikaan ei myönnä, että vapautuminen pelottaisi, vaikkakin siellä pärjääminen mietityttää.
" Helvetin epärealistisia ajatuksia se herättää, varsinkin niillä jotka eivät ole käyneet lomilla. Kun yksin olet sellissä, asiat tuppaavat päässä muuttumaan, Lehtosaari sanoo.

Ajattelin että paskaa tekstiä, mutta ne pomppi kattoon ja sano että mageeta!

"Mä olin istumassa paskalla sängyn alla kun huomasin, että sängyn alla on eläviä rottia. Ne jumalauta oli isoja. Aloin heitteleen niille ruokaa, ja rotat kävi niitä nappaamassa. [..] Saatoin maata punkassa tuntikausia, ja kattella niiden touhuja. Se oli tosi hyvää ajanvietettä. Päivät tuntuivat loppuvan kesken."

Vapauden kauhu -esityksen vankiryhmä
Vapauden kauhu -esityksen näyttelijät Vapauden kauhu -esityksen vankiryhmä Kuva: Eero Poskela / Yle kylmäkoski vankila vapauden kauhu

Heikkilä kertoo viettäneensä pitkään eristyksessä 2000-luvun puolivälissä Kakolassa.
"Olin pikkuisessa koiranhäkissä ja ulkoilin käsiraudoissa. Kaksi vartijaa tuli venaamaan. Vuoden jälkeen sain oikeuden käydä puoli tuntia kuntosalilla, mutta aikaan sisältyi suihku.En suostunut ottaan lääkkeitä, kun ajattelin, että missä kunnossa olen liki 20 vuoden jälkeen, jos alan nyt vetämään lääkkeitä", Heikkilä sanoo.
Esityksessä kuvattiin myös, kuinka yksi vangeista tuhopuuskassa rakensi sellissä omatekoisen patovesiputkijärjestelmän, jolla lattia saatiin lainehtimaan ja vankilan tietokonejärjestelmä sekaisin.
Ohjaaja Tuija Minkkinen
Ohjaaja Tuija Minkkinen Ohjaaja Tuija Minkkinen Kuva: Eero Poskela / Yle tuija minkkinen

"Mies päätti tuhota koppinsa, ja minä tuhosin oman koppini lojaalisuudesta Tonia kohtaan. Tuhottiin koppia, tuhottiin järjestelmää, tuhottiin itseämme. Pelin ainut voittaja oli rosiksessa meidän puolesta paskaa jauhaneet umpikierot asianajajat."

Aloin heittää niille ruokaa, ja rotat kävi nappaamassa. Se oli tosi hyvää ajanvietettä.

Lehtosaaren mukaan vankila ei anna eväitä vapautumiseen. Hän toistaa esityksessäkin olleen ajatuksen, että vankila vankienhoitopaikkana pitäisi lakkauttaa, ja keksiä tilalle jotain muuta.
"Silti odotetaan yhteiskuntakelpoisuutta. Mitä helvettiä siellä (siviilissä) sitten tekee? Kyllä mä nää rosvohommat osaan. Miten ihminen muka muuttuu paremmaksi, kun se eristetään koppiin. Mun mielestä se vieraannuttaa", hän sanoo.
Heikkilä arvelee, että hänen suurin työnsä tulee olemaan eroon pääsy katkeruudesta. Näytelmässä mukana ollut Tero Salo ei ole vielä ajatellut vapautumista.
"Vasta 2023 saa hakea armahdusta. Tässä ehditään toinenkin teatteri tekemään", hän tuumii.

Vasta 2023 voi hakea armahdusta. Ehditään toinenkin teatteri tehdä

Ohjaaja Tuija Minkkinen kehuu työpajansa näyttelijöitä. Taitelijana prosessiin mukaan lähteminen ei ollut kuitenkaan ollut helppo ja nopea tie. Projektissa mukana olleet teatterilaiset ovat saaneet rankkojen ihmistarinoiden kohtaamisiin työnohjausta ammattilaisilta. Elinkautinen tarkoittaa usein henkirikosta.
"Jossain kohtaa täytyy unohtaa rikos, että pystyy toiminaan. Kohdata se ihmisen terve puoli", Minkkinen sanoo.
Vanki Martti Grönstrand päärollissa esityksessä Vapauden kauhu
Martti Grönstrand esittää pääroolin. Vanki Martti Grönstrand päärollissa esityksessä Vapauden kauhu Kuva: Eero Poskela / Yle martti grönstrand kylmäkoski vankila

Jussi Lehtosen mukaan vankilateatterista on hyviä kokemuksia ympäri maailman. Suomessa se on melko uutta, mutta nyt teatteri halutaan pysyväksi osaksi vankien kuntoutusta.
"Teatteri voimaannuttaa. Se on erityisen hyvä keino käsitellä itseä ja tunteita paikoissa, joissa laitoustuu", Lehtonen sanoo.

Myös Kylmäkosken vankilan johtaja Harri Rämö on tyytyväinen teatterityöpajaan, vaikka se sitoo henkilökuntaa.
"Vankilassa kaikki ovet on aina lukittuna. Yksi ihminen on käytännössä joutunut olemaan tässä koko ajan. Uskon kuitenkin, että tällä kaikella on positiivinen vaikutus vankien itsetuntoon ja sitä kautta rikoksettomaan elämään",Rämö sanoo.
Vankien teatteri-innostus ei ole jäänyt vain teatterin tekemiseen. Porukka on käynyt myös katsomassa Kansallisteatterin Metsäjätti-esityksen. Rämö oli mukana.
"Joillekin se oli ensi kerta teatterissa. Reissu meni kaikin puolin hyvin ja täytti myös vankienhoidolliset tavoitteet," Rämö sanoo.

Kursiivilla olevat tekstit ovat otteita näytelmästä.

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.