Lapsuus alkoholistiperheessä jättää jälkensä, mutta rankastakin lapsuudesta voi selvitä. Lue, millaiset asiat ovat auttaneet alkoholistien aikuisia lapsia tulemaan toimeen menneisyytensä kanssa!
Vastaukset on poimittu kyselystä, jolla selvitetään alkoholistien läheisten kokemuksia. Keräämme selviytymiskeinoja tälle sivulle edelleen.
Nämä asiat ovat auttaneet tulemaan toimeen menneisyyden kanssa:
"Turvallinen, rakastava aviomies, johon olen aina voinut luottaa. Tiedän, että hän tulee aina pitämään minusta ja lapsistamme huolta. Olen aikuisena alkanut puhua menneisyydestäni lähimmille ystävilleni ja yllättäen useammalla ystävällä on ollut samanlaisia kokemuksia."
"Tämä Pulloposti lapsuudesta-ohjelmasarja on myös erittäin hyvää terapiaa! Jo ensimmäisen jakson näkemisen jälkeen minulla oli tosi helpottunut olo: näinhän se juuri oli; en todellakaan ole yksin näiden kokemusten kanssa. Odotan mielenkiinnolla jatkoa."
"En olekaan vielä sujut menneisyyteni kanssa. Olen päättänyt investoida itseeni ja alkaa käymään terapiassa."
"Menneisyyden hyväksyminen, anteeksi antaminen, lapsuuden kokemuksista kirjoittaminen."
"...aikuisena kirjoitin lapsuuteni ja äidin juomisen ylös, annoin siskoni lukea sen ja sain ainakin hetkellisesti lopetettua asioiden veivaamisen mielessä."
"Tämä ei ole vielä menneisyyttä, vaan nykyisyyttä. Toivo paremmasta auttaa jaksamaan."
"Olen huomannut, että kannattaa olla itselleen rehellinen. Tunteet pitää tuntea pois, eikä tukahduttaa. Vain siten oppii tuntemaan itsensä ja käsittelemään vaikeitakin asioita. Otan vastuun valinnoistani, enkä syyttele muita. Olen ylpeä ystävistäni, joiden kanssa pystyn käymään syvällisiä keskusteluja suoraan ja rehellisesti. Annan anteeksi itselleni ja hyväksyn itseni puutteineen kaikkineen."
"Terapia.Eläminen hetkessä.Rakkaus."
"Tiedostaminen ja irti päästäminen. Toisenlaisen nykyisyyden muodostaminen."
"Avoimuus ja huumori. Tiedostaminen. Vaikka lasinen lapsuus on sisältänyt paljon paskaa, pitää kyetä näkemään myös pullon takana ollut ihminen ja hänen hyvät puolensa, joista on saanut eväitä omaan elämään. Alkon kanssa elänyt isä ei ole silmissäni pelkästään surkimus, vaan joissakin asioissa myös sankari, jonka vertaista ei ole. Takaisin en päivääkään lapsuudestani ottaisi, mutta jonkinlaisen harmonian olen sisälläni etäisyyden myötä saavuttanut."
"Olen käynyt 6vuotta psykiatrilla ja palanen kerrallaan käyty traumoja, pahoinpitelyjä ja pelkoja läpi. Sekä kasvatettu uutta itsetuntoa."
"AAL 12 askeleen ohjelma
"Olen käynyt menneisyyteni tarinan läpi tunnetyöskentelyllä, jolloin kielteiset tunnelataukset ovat purkautuneet ja olen vapautunut peloistani sekä häpeästä."
"Se, että olen tietoisesti päättänyt olla salaamatta asiaa, isän alkoholismi ei ole tabu. Se ei myöskään herätä suuria tunteita vaan siihen suhtaudutaan asiana johon ei voinut enempää vaikuttaa mutta jonka ei tarvitse antaa vaikuttaa omaan elämään."
"Tommy Hellstenin kirjat, keskustelut siskon kanssa. Muutama käynti psykoterapeutilla. Keskittyminen oman todellisen itsen löytämiseen ja yleensäkin omaan elämään. Alkoholisti-isäni kuoli noin vuosi sitten. Tietenkin se oli surullista, mutta myös helpottavaa. Vieläkin välillä pitää muistuttaa itseään, että isästä ei tarvitse enää kantaa huolta."
"Olen saanut selville isovanhempieni ja vanhempieni menneisyydestä sekä siellä koetuista asiosita. Kun minulle selvisi millaista lapsuutta he ovat viettäneet, niin olen ymmärtänyt enemmän heidän valintojaan. Ikävä kyllä kukaan heistä ei osannut hakea itselleen apua :-("
"Olen pystynyt vasta 40 jälkeen puhumaan asiasta avoimesti. Sitä ennen häpeä oli niin suuri: ajattelin, etten ensimmäisenä kerro perheestäni kun tutustun uusiin ihmisiin. Sittemmin olen huomannut, että alkoholi on vieraillut lähes joka toisen tuttavan lapsuuden perheessä."
"Nykyään saa niin paljon tietoa näistäkin asioista että on pystynyt käsittelemään ja ymmärtämään omia aivoituksiaan, myös keskustelut hyvien ystävien kanssa ovat kannatelleet huonoina hetkinä."
"Puhuminen TOSI, TOSI hyvien ystävien kaa + ammattiapu."
"Anteeksianto."
"Vertaistuki."
"Rationalisointi, taistelutahto ja ymmärtäminen. Anteeksiantava asenne auttaa suhteessa vanhempiin nykypäivänä, kun juomista ei enää ole. Isovanhempina he ovat olleet aivan fantastisia juuri siksi."
"Pitkä kognitiivis-analyyttinen terapia kipeimpään nuoruuden vaiheeseen. Nykyään käytän ja opiskelen NLP:tä, se on tuonut suuren avun."
"Asioiden painaminen taka-alalle, mikä ei tietysti ole hyvä asia. Anteeksi antaminen, kun olen ymmärtänyt isän olevan sairas/alkoholisti."
"Ystävät ja siskoni. En usko, että välit siskoon olisivat näin läheiset ja lämpimät ilman taustojamme."
"Tajuaminen että jokainen elää omaa elämäänsä. Ei katkeruus auta eikä muuta tapahtuneita."
"Asioista avoimesti puhuminen ja itsensä analysointi. Koittaa muistella myös niitä hyviä aikoja lapsuudesta. Omassa päässä anteeksi anto, vaikkei sitä maksakirroosiin menehtynyt alkoholisti-isä koskaan pyytänytkään."
"Ensin päihteet auttoi. Raitistuttua vertaisryhmät, terapia ja kirjoittaminen."
"Koettamalla aktiivisesti unohtaa kaiken tuon ahdistavan ajan."
"Lapsuudesta puhuminen ystäville, roisi huumori! Kieltäytyminen salailusta siis. Yllättävän monella on ahdistavia kokemuksia vanhempiensa alkoholinkäytöstä."
"Luonto, positiivisuus ja läheiset (äiti ja neljä sisarusta). Usko ja toivo siihen, että joskus on kaikki paremmin. Tällä hetkellä olen tyytyväinen siihen, että olen pystynyt antamaan anteeksi ihan kaiken. Se on helpottanut omaa eloani ja jollain lailla vapauttanut minut. Isäni ei varmaankaan halunnut tulla alkoholistiksi ja aiheuttamaan kärsimystä ja tuskaa perheelleen. Hän oli sairas ja sen ymmärtäminen on auttanut ehkä kaikkein eniten oman menneisyyteni hyväksymisessä."
Alkoholistivanhemman raitistuminen on tärkein asia. Hän on ollut juomatta jo melkein 20 vuotta. Luottamus palaa pikku hiljaa. Sitä oppii myös tunnistamaan omat ahdistuksensa ja tajuaa, että itse asiassa elää pelossa joka ikinen päivä.
"Puhuminen alkoholistivanhemman kanssa asiat halki aikuisena ja hänen anteeksipyyntönsä kuolinvuoteellaan."
"Alkoholistien aikuiset lapset ryhmä (AAL), ryhmästä saadut ystävät ja kummi."
"Olen hakeutunut psykologille siinä vaiheessa, kun aikuisena huomasin, että käsitykseni itsestäni ja siitä, mikä on "normaalia", poikkesi selvästi ystävieni käsityksistä. Edelleen kahden lapsen äitinä ja mieheni vaimona käsittelen lapsuudesta kumpuavia asioita viikottain. Nykyisin kuitenkin minulla on välineitä käsitellä niitä, mutta toki toivoisin, että pääsisin niistä lopulta jotenkin irti."
"Psykologi, 3 vuoden terapia, masennuslääkkeet."
"Olemme sisarusteni ja äidin kanssa käyneet lapsuuden asioita läpi, välillä useastikin. Ikäänkuin terapoineet toinen toistamme. Meillä on todella lämpimät ja läheiset välit. Ilman heitä en olisi näin vahva."
"Terapia, 4-vuotinen, ja asioiden totaalinen läpikäyminen."
Myös pelkkä hiljainen pohdiskelu auttaa, ja mikä parasta, aika auttaa - ja välimatka.
"Puhuminen psykologin kanssa. Tiedostan omat traumani, ja sen mistä ne johtuvat. Olen keskustellut jonkun verran alkoholinkäytöstä vanhempieni kanssa, vaikka se on hankalaa eikä aina kovin hedelmällistä. He eivät ymmärrä, mitä ovat aiheuttaneet minulle ja sisaruksilleni. Olen huomannut, että monella muulla on samanlaisia lapsuusmuistoja. Sisaruksieni kanssa puhuminen on auttanut. Myös pelkkä hiljainen pohdiskelu auttaa, ja mikä parasta, aika auttaa - ja välimatka. Olen hyväksynyt sen, että jäin ilman turvallista lapsuutta, ja nyt haluan turvata omien lapsieni turvallisen ja päihteettömän kodin."
"Kirjoittaminen. Ei päiväkirjaa, vaan tilannekuvauksia, kun niissä on ilmaantunut jokin vahva tunne, esim. pelko, viha, hyökkäys, syyttely, mielistely, masentuminen, ahdistus ilman varsinaista syytä. Ja kohta kohdalta läpikäymällä tunteisiin liittyneet ajatukset, joille on löytynyt samankaltainen sisältöyhteys lapsuuden tilanteiden kanssa. Olen katsonut aikuisena itseäni lapsena. Kognitiivinen lyhytterapia on myös opettanut ymmärtämään tunteen, ajattelun ja käyttäytymisen vaikutuksia toisiinsa. Hetki hetkeltä seisomaan nouseminen, itsensä kohtaaminen ja itsevastuullisuuden kasvu ovat auttaneet."
"Hyvien ystävien kanssa juttelu, ja myös isosiskon kanssa ollaan näistä puhuttu. Hän asui isän kanssa, sielläkin oli alkoholismia."
"Olemme sisarusteni ja äidin kanssa käyneet lapsuuden asioita läpi. Ikäänkuin terapoineet toinen toistamme."
"Aktiivinen unohtaminen, aiheen välttely keskusteluissa. Oman elämän rakentaminen ja hallinta. Vähäiset kontaktit äitiini, joka juo itseään hengiltä. Isä on jo kuollut."
"Hyväksyn itseni ja historiani, olen hyvä juuri tällaisena."
Osallistu 10 kysymystä alkoholistien aikuiselle lapselle -kyselyyn. Saat tietää, millaisia kokemuksia muilla alkoholistien läheisillä on ollut ja mitä asiantuntijalla on aiheeseen sanottavaa.
