Hyppää pääsisältöön

Ohjaajan sanat elokuvaan Karsinasta kauppaan

Maalaismaisema
Maalaismaisema Kuva: napafilms oy karsinasta kauppaan

Juureni ovat Pohjois-Savossa Kiuruvedellä, joka on Suomen toiseksi suurin maitopitäjä. Lapsuuteeni kuului keskeisenä osana sukulaisten maatiloilla vierailu. Ruoasta kiinnostuin jo varhain teini-iässä ja sen seurauksena ryhdyin kasvissyöjäksi, mitä kesti 15 vuotta.

Noin viisi vuotta sitten aloin vähitellen syömään taas lihaa. Asia ei kuitenkaan ollut niin yksinkertainen, vaan halusin tietää miten liha on tuotettu. Samoihin aikoihin Elina Lappalainen julkaisi kirjan Syötäväksi kasvatetut. Kirja tarjosi vastauksia, mutta myös hämmensi, koska tajusin, miten vähän olin tiennyt nykyisestä lihan-, kananmunan- ja maidontuotannosta, enkä selvästikään ollut ainoa. Havahduin siihen, miten kauas nykyinen maatalous on viety tavallisesta kuluttajasta.

Maatalouden rakennemuutoksen myötä ruoantuotanto on teollistunut ja maatilat ovat vähentyneet. Samalla eläintuotanto on mennyt pois kuluttajan silmistä ja samalla mielestä. Tämä on sopinut ruoantuottajille oikein hyvin, koska mitä vähemmän kuluttaja ajattelee valintaansa kaupassa sitä helpompaa ruoan tuottaminen on.

Mainoksissa näkyvä maalaisromantiikka on kaukana nykyisestä massatuotannosta.

Kuluttajan etääntyminen normaaleista ruoantuotantotavoista on noussut myös ongelmaksi tuotantoketjun osapuolille. Jopa esille tulevat kuvat normaalista ruoantuotannosta aiheuttavat vahvoja reaktioita katsojissa. Tilanne on suurelta osin markkinoijien itsensä aiheuttama. Mainoksissa näkyvä maalaisromantiikka on kaukana nykyisestä massatuotannosta. Dokumentaristina ja kuluttajana koin, että minulla on oikeus nähdä miten liha ja kananmuna, jota kaupassa myydään, on tuotettu ja kertoa siitä myös muille.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnista keskusteleminen ei saa olla pelkästään eläinoikeusjärjestöjen yksinoikeus. En väheksy heidän työtään, mutta keskustelu on usein turhan polarisoitunutta ja syyllistävää, mihin sekasyöjä-kuluttajan on vaikeaa ottaa kantaa. Elokuvalla haluan tarjota jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden ottaa osaa keskusteluun. Elokuva ei anna valmiita vastauksia vaan kehottaa pohtimaan: miten haluamme, että ruoka jota syömme, elämänsä elää. Vaikuttaminen tapahtuu lopulta kauppareissulla.

Karsinasta kauppaan -elokuvassa näkökulma on tuotantoeläimen. Lähestymme tuotannon eri vaiheita elämän näkökulmasta. Halusin näyttää mahdollisimman objektiivisesti ilman romantisointia ja dramatisointia, miten tämän päivän Suomessa kananmunia ja sianlihaa tuotetaan. Jokainen työryhmän jäsen sitoutui samoihin periaatteisiin ja kerrontatavasta puhuttiin läpi tuotannon: mihin kamera laitetaan, miten nämä kuvat leikataan, mitä teksteissä kerrotaan ja millainen äänimaailma luodaan, jotta se olisi mahdollisimman lähellä todellisuutta.

Huolimatta siitä, että lähestymistapamme oli toteava ei kuvauslupien saaminen ollut helppoa. Kävi selväksi, että suomalainen ruoantuotanto on suljettu paksujen ovien taakse, mihin kameran kanssa ei ole kovin helposti asiaa. Tämä huolestuttaa minua ja tulee väistämättä mieleen kysymys: mitä salattavaa siellä on?

Marika Väisänen / ohjaaja

Marika Väisänen
Marika Väisänen Kuva: napafilms oy karsinasta kauppaan

Marika Väisänen on ohjannut kansainvälisesti palkitut dokumenttielokuvat Alppikatu 25 ja Sylistä syliin. Lisäksi hän on ollut ohjaamassa ja toimittamassa lukuisia tv-sarjoja. Kahden pienen lapsen äiti on innokas sekaruoanlaittaja ja peräänkuuluttaa tutkimaan kauppareissulla muutakin kuin hintalappua.
Kommentit
  • Sukupuolivalistus voitti dox@netin klikkaussodan

    Klikkaussodan voitti sukupuolivalistus.

    Kuukauden kestänyt dox@net-lyhytdokumenttien KLIKkaussota on päättynyt. Voittajadokumentti Pillua aloittelijoille sai yli 189 000 katsojaa, ja se herätti kiinnostusta myös ulkomailla. Elokuvassa kerrotaan kiertelemättä sukupuolielinten toiminnasta seksin aikana.

  • Mannerheim 2/5

    Tämäkään ei ole fiktiota. Ratsastajapatsaan suunnitteluun osallistui koko Suomi. Kansallissankarin kuvaaminen on nostanut tunteet pintaan jo 65 vuotta.

  • Ohjaaja: uusia näkökulmia kansallissankariin

    Ohjaaja Katja Lautamatti kertoo: "Mannerheimit-sarjan valmistuttua päällimmäinen kokemukseni on ihmetys siitä, miten laajaa ja kirjavaa aineistoa kansallissankarista löytyy. Jouduin jättämään monta hyvää tarinaa viiden dokumenttielokuvan kokonaisuudesta pois, ja Suomesta löytyisi aineksia vielä vaikka kuinka moneen Mannerheim-lyhytelokuvaan."

Lue myös - yle.fi:stä poimittua