Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Lauri Supposen puheenvuoro

Kantapöytä 4.2.2015
Kantapöytä 4.2.2015 Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kantapöytä 4.2.2015

Joka keskiviikko Musiikkitalon yleisölämpiössä Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 4. helmikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Lauri Supponen.

Oletko koskaan ihmetellyt, miten säveltäjä pystyy ajattelemaan, organisoimaan, kuulemaan ja lopulta kirjoittamaan laajan orkesteriteoksen yksin?

Väitän, ettei hän pystykään.

Säveltäjä tarvitsee kaiken sen tuen, armottoman kritiikin ja vahvan rakkauden mitä hän saa kaikista eläintarhoista, kahviloista, uimahalleista, mustikoista, ystäviltä, puolisoilta ja perheeltä, jotta hän voi tehdä työtään.

Olen väkevästi sitä mieltä, että sävellys on yhteisöllinen ponnistus. Se ei välttämättä ala säveltäjästä, eikä varsinkaan pääty säveltäjään. Musiikki tulee säveltäjälle maailmasta ja se saa muotonsa vasta esitystilanteessa – esiintyjän soittamana ja kuulijan vastaanottamana. Tämän vuoksi se, että elää mahdollisimman täyttä elämää musiikin ulkopuolella on erinomaisen tärkeätä itse musiikin elinvoimaisuudelle. Se on musiikin henkiinjäämisen ehto.

Säveltäjä Lauri Supponen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 4.2.2015.
Kantapöydän suora lähetys 4.2.2015. Säveltäjä Lauri Supponen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä 4.2.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri supponen

Ellei ole rohkeutta elää vahvaa ja yhteisöllisesti aktiivista elämää, ei ole mitään sanottavaa.

Saappaat
Millaisiin saappaisiin astuu suomalainen säveltäjä? Tässä Lauri Supposen saappaat. Saappaat Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen saappaat

Säveltäjä ei ole koskaan ollut säveltäjänä Suomessa, vaan vähintään Euroopassa ja nykyään on selviö, että työkenttä kattaa koko maailman. Taiteen olemassaolo vaatii jokaiselta taidetta tekevältä tiivistä yhteydenpitoa ja osallistumista koko maailman taidekentällä ja globaalissa yhteiskunnassa. Tähän on myös taloudellisia syitä: yhden valtion sisäinen taidekenttä on liian suppea takaamaan töitä kaikille taiteen ammattilaisilleen. Mene siis rohkeasti radanvarsilta etsimään töitä.

Suomen ei tule koskaan seurata Sveitsiä, joka on tehnyt kulttuurielimiensä toiminnan mahdottomaksi rajoittamalla EU-kansalaisten maahanmuuttoa. Kuorot supistuvat kvarteteiksi ja orkesteri soolobasistiksi. Tämä on hulluutta.

Monikansallisuus on totta ja kaunista, niin taidekentällä kuin yhteiskunnassakin. Ole aktiivisesti osa yhteiskuntaa, koska teet töitä toisia varten. Älä ole yksin.

Lauri Supponen

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua