Hyppää pääsisältöön

Pako kirjaan

Helmi Turunen saa voimaa kevättalveen kirjoista.
Helmi Turunen saa voimaa kevättalveen kirjoista. Kuva: Yle/Nita Sankala kirjallisuus

En ole ikinä pitänyt keväästä. Tai oikeammin, pidän kevään viimeisistä viikoista, jolloin ruoho jo kasvaa ja puut vihertää. Mutta Helsingin helmikuu (ja varsinkin maaliskuu) nostattavat minussa joka vuosi valtaisan inhoreaktion. Joka kevät pakenenkin loskaa kirjoihin.

Keväisin luen myös jostain syystä paljon sisustuslehtiä. Ehkä niihin yhdistyy ajatus muutoksesta ja puhtaasta alusta. Olen myös törmännyt kirjoihin, jotka ovat nostaneet minut ylös kevään lannistavasta hitaudesta. Tärkeintä on löytää kirja, joka tempaisee sinut mukaansa täysin erilaiseen ympäristöön ja ajatuksiin. On hyvä, jos kirja on nopealukuinen ja höystetty huumorilla.
Esittelen nyt muutaman all-time-favorite -kirjani, jotka aina saavat minut nauramaan ja nostavat pois harmaasta arjesta.

Maailmankaikkeuden huonoin elokuva -kirja Helmin kädessä.
Maailmankaikkeuden huonoin elokuva -kirja Helmin kädessä. Kuva: Yle/Nita Sankala kirjallisuus

Jesse Andrews: Maailmankaikkeuden huonoin elokuva (2012)
Törmäsin tähän kirjaan etsiessäni luettavaa keväällä 2013. Harhailin Akateemisen kirjakaupan nuortenosastolla, kun kirjan erikoinen kansi kiinnitti huomioni. Maailmankaikkeuden huonoin elokuva kertoo 17-vuotiaasta Gregistä, joka (surkeana ja olosuhteiden [äidin] pakosta) ryhtyy tekemään elokuvaa ystävänsä Earlin kanssa syöpään sairastuneelle Rachelille.
Greg ei halua mitään muuta, kuin olla se ihan ok tyyppi, johon kukaan ei erityisesti kiinnitä huomiota koulussa. Gregin ja Earlin surrealistiset ja huonot elokuvakokeilut ovat olleet poikien kahdenkeskeinen salaisuus, mutta nyt koko koulu saa tietää. Ja Racheliin on pakko tutustua, vaikka se onkin tylsä. Mutta eihän sitä voi sanoa tytölle, joka on kuolemansairas. Eihän?
Kirja on pitkälti elokuvamainen ja repliikit ovat asetettu elokuvakäsikirjoituksen muotoon. Kirja on lennokas ja omituinen, vitsit ovat aivan omaa luokkaansa ja tapahtumat järjettömiä. Kaiken tämän keskellä se onnistuu kertomaan jotain todella oleellista.

Linnunradan käsikirja liftareille.
Linnunradan käsikirja liftareille. Kuva: Yle/Helmi Turunen kirjallisuus

Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille (1979)
Oli kesä, kun aloitin tämän kirjan lukemisen muutama vuosi sitten. Kirja on ensimmäinen osa viisiosaisesta sarjasta, tai kuten kirjailija Adams sanoi: ”Maailman ainoa viisiosainen trilogia.” Kirjasta on tehty myös elokuva ja alun perin se oli radiokuunnelma. Siitä on myös tehty pyyhe (Wikipedian mukaan). Pyyhkeestä vielä sen verran, että se on liftarin tärkein esine ja melkeinpä elinehto hengissä pysymiseen.
Kirja on absurdein kirja, jonka olen ikinä lukenut. En ymmärrä, mistä Adams on vetänyt kaikki juttunsa, mutta teksti on lennokasta alusta loppuun. Itse puuduin lennokkuuteen välillä, mutta toisaalta innostuin juuri siitä. Tämä scifi-parodia on oikea klassikko.
Arthur Dent on aivan tavallinen mies, jonka kodin paikalle ollaan rakentamassa moottoritietä. Tästä lannistuneena hän lähtee baariin ystävänsä Ford Prefectin kanssa, joka varoittaa maailmanlopun olevan käsillä. Ulkoavaruudesta tosiaan hyökkää avaruusolioita, ja ystävykset joutuvat avaruusalukseen ja seikkailu alkaa.
Pidin erityisesti ”korvamadoista”, eli Baabelin kalasta, joka on kalamainen iilimato. Se asetetaan korvakäytävään ja saa ravintonsa ulkoa kuuluvilta ääniltä ja ulostaa energiaa ja… en oikein täysin ymmärtänyt, mutta pointtina on, että Baabelin kalan isäntä kykenee ymmärtämään kaikkia maailmankaikkeuden kieliä. Sellaisen minä haluaisin.
Tiesitkö muuten, että elämän tarkoitus on 42?

Pieni runotyttö -elokuva
Pieni runotyttö -elokuva Kuva: Yle/Helmi Turunen kirjallisuus

L.M. Montgomery: Pieni runotyttö (1923)
Tämä on taas aivan toista maata kuin kumpikaan aiemmista kirjoista. En muista milloin luin tämän ensimmäistä kertaa, mutta olen lukenut sen ainakin neljä tai viisi kertaa. ”Pieni runotyttö” nimenä tuntuu viittaavan lapsellisiin tyttömäisyyksiin, mutta ainoastaan ensimmäiselle voi löytyä todellisia perusteita. ”Tyttökirjamaisuus” on myytti, josta voisin puhua vaikka kuinka paljon, mutta sanon nyt vain lyhyesti, ettei mikään estä ketä tahansa lukemasta tätä kirjaa.
Runotyttö, eli Emilia Star on yksitoista, kun hänen isänsä kuolee ja hän jää orvoksi. Sukulaiset ovat haluttomia ottamaan Emiliaa luokseen, joten he arpovat uuden holhoajan (!). Emilia muuttaa Uuteen Kuuhun Elisabeth- ja Laura-tädin, sekä Jimmy-serkun luo. Elisabeth on paikan todellinen emäntä, tiukka ja suorasukainen. Laura on lempeämpi, mutta pelkää sisartaan. Jimmy kuvataan olevan vähän ”jälkeen jäänyt”, sillä hän putosi lapsena kaivoon ja löi päänsä. Jimmy on kuitenkin ensimmäinen ihminen uudessa kodissa, jonka kanssa Emilia ystävystyy.
Pieni runotyttö aloittaa trilogian, joka kuvaa Emilian kasvua pienestä haaveksijasta kauniiksi ja lahjakkaaksi naiseksi. Kirjasarja saa minut aina iloiseksi ja se tempaa minut täysin Emilian maailmaan. Ah. Syvää rakkautta.

Kirjoittaja: Helmi Turunen
Helmi Turunen on aktiivinen kirjaharrastaja. Hän on myös mukana Kallion lukion KirjaKallio-ryhmässä.

  • SUMMERIN PODCASTSARJASSA KYSYTÄÄN "ONKS KAIKKI OK?"

    17-vuotias Milla selvittää podcastsarjassa tunnetilojaan.

    “Kaikki ok?" -podcastsarjassa 17-vuotias Milla Solaranta pohtii elämänsä suuria tunnetiloja ja päästää kuulijan kurkistamaan tunne-elämänsä syövereihin.

  • Kesä ilman pomoa?!

    Miltä tuntuisi olla yrittäjä ja oma pomosi?

    Oletko unelmoinut oman rantakahvilan pitämisestä parhaan kaverin kanssa? Tai miettinyt, miten saada kaveriporukalla rahat kokoon yhteistä reissua varten?

  • Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume kävi viime kesänä todistetusti oikeissa töissä. Te halusitte nähdä lisää ja saamanne pitää. Toinen kausi Tumen oikeita töitä löytyy nyt Areenasta.

  • Ystäväni hevosen lukijoiden parhaita leirimuistoja

    Unelmien leirillä sattuu ja tapahtuu.

    Ratsastusleireillä aina sattuu ja tapahtuu. Kysyimme lukijoilta Instagramissa, millaisia muistoja heille on kertynyt leirikesien aikana. Mukaan mahtuu hullunkurisia kokemuksia sekä ihania tunnelmia tärkeiden hevosten kanssa. @aanniella Varmaa yks hauskimmista kommelluksista tapahtui vuonna 2016, kun hengailtiin asuinrakennuksessamme.