Hyppää pääsisältöön

Miten vammaisuutta saa esittää viihteessä?

Tiedemies Stephen Hawking
Stephen Hawking on arvostettu mustien aukkojen tutkija Tiedemies Stephen Hawking stephen hawking

Tiedemies Stephen Hawkingin elämästä tehty Kaiken teoria -elokuva nostaa taas esiin kysymyksen, kuka vammautunutta ihmistä saa esittää viihdeteollisuudessa.

Maailman kuuluisimmasta tiedemiehestä Steven Hawkingista kertovan elokuvan Kaiken teoria ensi-ilta on tänään perjantaina. Se perustuu Hawkingin ensimmäisen vaimon Janen kirjoittamaan kirjaan.
Nyt 73-vuotias Steven Hawking sairastui 21-vuotiaana vaikeaan lihaskudoksia heikentävään sairauteen. Elinaikaa ennustettiin muutama vuosi. Hawking päätti keskittyä kosmologiaan ja hiukkasfysiikkaan siihen asti, kun on aikaa.

Hänestä on tullut sanansaattaja, joka kertoo profeetallisia totuuksia puhesyntetisaattorin avulla

Hän päätyi pyörätuoliin ja menetti myös puhekykynsä. Loppu on historiaa. Hawking on yksi maailman tunnetuimmista tiedemiehistä, josta on tullut myös median ahkerasti lainaama universumin selittäjä. Hänet tunnetaan erityisesti mustien aukkojen tutkijana ja reunattomuuden teoriastaan.

”Häneen liitetään mystifioiva elementti, mikä johtuu siitä, että on vaikeasti vammainen. Hän on kuin sanansaattaja, joka saapuu teoreettisen fysiikan muuten vaikeista sfääreistä kertomaan profeetallisia totuuksia puhesyntetisaattorin avulla”, kosmologian professori Kari Enqvist sanoo.

Stephen Hawking tiedemies
Stephen Hawking Stephen Hawking tiedemies stephen hawking

Kaiken teoria on saanut viisi Oscar-ehdokkuutta, yksi parhaasta miesnäyttelijän roolista. Näyttelijä Eddie Redmayne onnistuu hyvin esittäessään vaikeasti liikkuvaa Hawkingia.

Britanniassa on kuitenkin lehdissä keskusteltu siitä, kuinka elokuvaviihteessä on tavallisesti hyväksyttyä se, että vammaista näyttelee terve ihminen. Viihteeltä halutaan helppoutta, ja katsojalle on helpompi kokemus, kun hän tietää näyttelijän nousevan esityksen jälkeen jaloilleen.
Oikeasti vammaisen tai vammautuneen ihmisen näkeminen elokuvassa voi olla katsojalle rankkaa – ja tätä viihteeltä harvoin halutaan.

Kaiken teorian miesnäyttelijä Eddie Redmayne
Eddie Redmayne tekee roolin Stephen Hawkingina. Kaiken teorian miesnäyttelijä Eddie Redmayne Kuva: Universal kaiken teoria eddie redmayne

Moni muistaa Suomessakin hyvin kohun, kun Miitta Sorvali viitisen vuotta sitten esitti televisiosketsissä cp-vammaista. Liittyykö vammaisuuden esittämiseen elokuvaviihteessä tabuja?

Viihteeltä halutaan helppoutta. Vammautunutta esittävä terve näyttelijä nousee leffan jälkeen jaloilleen

Strada vei näyttelijä Pekka Heikkisen katsomaan Kaiken teoriaa. Hän halvaantui alaraajoista 16 vuotta sitten moottoripyöräonnettomuuden seurauksena.
Heikkinen on esittänyt Näillä mennään –monologia, jossa on paljon heijastuspintaa omiin kokemuksiin. Heikkinen kertoo esimerkiksi tunteista, miten vaikeasti vammautuneen täytyy esittää sitä, että jaksaa.
Marjut Tervola ja näyttelijä Pekka Heikkinen elokuvissa
Marjut Tervola ja Pekka Heikkinen elokuvissa. Marjut Tervola ja näyttelijä Pekka Heikkinen elokuvissa Kuva: Ghadi Boustani / Yle marjut tervola pekka heikkinen

Heikkinen ei näe syytä, miksi vammasta ei voisi tehdä komiikkaa.
”Olen ehkä niin paatunut katsoja ja kaiken nähnyt, etten osaa tästäkään elokuvasta sellaista tragediaa hakea. Se oli kahden ihmisen romanttinen tarina, omassa tyylilajissaan hyvä’”, hän sanoo elokuvan jälkeen.

Vammaiskertomus se ei kuitenkaan ole. Arjen kuvaaminen jää ”kiiltokuvamaiseksi".

Pitkä elokuva vammautuneen yhden päivän elämästä olisi kova kauraa

Kiinnostavaa Heikkisestä on se, aina kuin vammaisuutta esitetään, rakennetaan kaari, jossa ensin kuvataan elämää ennen onnettomuutta, ja loppuaika käsitellään sitä, miten päähenkilö selviää vammautumisen jälkeen.
”Jos tehtäisiin pitkä elokuva siitä, että kuvataan yhden päivän ajan vammautuneen elämää ja käydään läpi kaikki ne tunnetilat ja hetken, saataisiin aika erilainen elokuva. Se olisi kovempaa kauraa”, Heikkinen sanoo.

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.