Hyppää pääsisältöön

Miten vammaisuutta saa esittää viihteessä?

Tiedemies Stephen Hawking
Stephen Hawking on arvostettu mustien aukkojen tutkija Tiedemies Stephen Hawking stephen hawking

Tiedemies Stephen Hawkingin elämästä tehty Kaiken teoria -elokuva nostaa taas esiin kysymyksen, kuka vammautunutta ihmistä saa esittää viihdeteollisuudessa.

Maailman kuuluisimmasta tiedemiehestä Steven Hawkingista kertovan elokuvan Kaiken teoria ensi-ilta on tänään perjantaina. Se perustuu Hawkingin ensimmäisen vaimon Janen kirjoittamaan kirjaan.
Nyt 73-vuotias Steven Hawking sairastui 21-vuotiaana vaikeaan lihaskudoksia heikentävään sairauteen. Elinaikaa ennustettiin muutama vuosi. Hawking päätti keskittyä kosmologiaan ja hiukkasfysiikkaan siihen asti, kun on aikaa.

Hänestä on tullut sanansaattaja, joka kertoo profeetallisia totuuksia puhesyntetisaattorin avulla

Hän päätyi pyörätuoliin ja menetti myös puhekykynsä. Loppu on historiaa. Hawking on yksi maailman tunnetuimmista tiedemiehistä, josta on tullut myös median ahkerasti lainaama universumin selittäjä. Hänet tunnetaan erityisesti mustien aukkojen tutkijana ja reunattomuuden teoriastaan.

”Häneen liitetään mystifioiva elementti, mikä johtuu siitä, että on vaikeasti vammainen. Hän on kuin sanansaattaja, joka saapuu teoreettisen fysiikan muuten vaikeista sfääreistä kertomaan profeetallisia totuuksia puhesyntetisaattorin avulla”, kosmologian professori Kari Enqvist sanoo.

Stephen Hawking tiedemies
Stephen Hawking Stephen Hawking tiedemies stephen hawking

Kaiken teoria on saanut viisi Oscar-ehdokkuutta, yksi parhaasta miesnäyttelijän roolista. Näyttelijä Eddie Redmayne onnistuu hyvin esittäessään vaikeasti liikkuvaa Hawkingia.

Britanniassa on kuitenkin lehdissä keskusteltu siitä, kuinka elokuvaviihteessä on tavallisesti hyväksyttyä se, että vammaista näyttelee terve ihminen. Viihteeltä halutaan helppoutta, ja katsojalle on helpompi kokemus, kun hän tietää näyttelijän nousevan esityksen jälkeen jaloilleen.
Oikeasti vammaisen tai vammautuneen ihmisen näkeminen elokuvassa voi olla katsojalle rankkaa – ja tätä viihteeltä harvoin halutaan.

Kaiken teorian miesnäyttelijä Eddie Redmayne
Eddie Redmayne tekee roolin Stephen Hawkingina. Kaiken teorian miesnäyttelijä Eddie Redmayne Kuva: Universal kaiken teoria eddie redmayne

Moni muistaa Suomessakin hyvin kohun, kun Miitta Sorvali viitisen vuotta sitten esitti televisiosketsissä cp-vammaista. Liittyykö vammaisuuden esittämiseen elokuvaviihteessä tabuja?

Viihteeltä halutaan helppoutta. Vammautunutta esittävä terve näyttelijä nousee leffan jälkeen jaloilleen

Strada vei näyttelijä Pekka Heikkisen katsomaan Kaiken teoriaa. Hän halvaantui alaraajoista 16 vuotta sitten moottoripyöräonnettomuuden seurauksena.
Heikkinen on esittänyt Näillä mennään –monologia, jossa on paljon heijastuspintaa omiin kokemuksiin. Heikkinen kertoo esimerkiksi tunteista, miten vaikeasti vammautuneen täytyy esittää sitä, että jaksaa.
Marjut Tervola ja näyttelijä Pekka Heikkinen elokuvissa
Marjut Tervola ja Pekka Heikkinen elokuvissa. Marjut Tervola ja näyttelijä Pekka Heikkinen elokuvissa Kuva: Ghadi Boustani / Yle marjut tervola pekka heikkinen

Heikkinen ei näe syytä, miksi vammasta ei voisi tehdä komiikkaa.
”Olen ehkä niin paatunut katsoja ja kaiken nähnyt, etten osaa tästäkään elokuvasta sellaista tragediaa hakea. Se oli kahden ihmisen romanttinen tarina, omassa tyylilajissaan hyvä’”, hän sanoo elokuvan jälkeen.

Vammaiskertomus se ei kuitenkaan ole. Arjen kuvaaminen jää ”kiiltokuvamaiseksi".

Pitkä elokuva vammautuneen yhden päivän elämästä olisi kova kauraa

Kiinnostavaa Heikkisestä on se, aina kuin vammaisuutta esitetään, rakennetaan kaari, jossa ensin kuvataan elämää ennen onnettomuutta, ja loppuaika käsitellään sitä, miten päähenkilö selviää vammautumisen jälkeen.
”Jos tehtäisiin pitkä elokuva siitä, että kuvataan yhden päivän ajan vammautuneen elämää ja käydään läpi kaikki ne tunnetilat ja hetken, saataisiin aika erilainen elokuva. Se olisi kovempaa kauraa”, Heikkinen sanoo.

Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri