Hyppää pääsisältöön

Poen Korppi oopperassa

katso tästä Bergrothin ja Räisäsen haastattelu Kantapöydässä .Täysin lintuihin perehtymätön saattaa määrittää lintukirjaa tutkimalla heinäsorsan tundrakurmitsaksi tai tylliksi. Miten partituurin lukemista osaamaton pystyy ohjaamaan oopperaa?
Kulttuuritoimittaja Janne Koskinen lukee lintukirjaa kuin elokuvaohjaaja Zaida Bergroth partituuria.

Kuvaaja seuraa sorsien syöttämistä Töölönlahden rannalla.
Pullaa sorsille. Kuvaaja seuraa sorsien syöttämistä Töölönlahden rannalla. Kuva: Olli Laine/Yle thomas hagström

Musica nova Helsinki on maamme merkittävin uuden taidemusiikin festivaali. Tapahtumassa esittäytyy elokuvistaan tuttu Zaida Bergroth ensimmäistä kertaa oopperaohjaajana. Hän on tarttunut japanilaisen Toshio Hosokawan kamarioopperaan The Raven ”Korppi”.

Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth epäröi aluksi otti vastaan ohjaustyön Musica nova –festivaalille. Hänellä on kokemusta kahden pitkän elokuvan ohjaamisesta ( Skavabölen pojat, 2009 ja Hyvä poika, 2011 ). Teatteria saati oopperaa hän ei ole ohjannut koskaan. Oopperataidetta hän on ihaillut etäältä. Partituuria hän ei osaa lukea.

Alkuepäröinnin jälkeen Zaida Bergroth tarttui Toshio Hosokawan säveltämään The Raven kamarioopperaan. Teksti on Edgar Allan Poen runo The Raven – Korppi.

Amerikkalaisen Edgar Allan Poen 1830- ja 40-luvuilla syntyneet tekstit ovat innoittaneet paljon muiden alojen taiteilijoita. Yliluonnollista tunnelmaa tihkuva The Raven kertoo puhuvasta korpista, joka ilmaantuu rakkaushuolien painaman nuoren miehen luo. Korppi vastaa kaikkiin kysymyksiin ”Nevermore”, ”Ei koskaan”.

Hosokawan teos yhdistää japanilaisen No-teatterin perinnettä Edgar Allan Poen Korppi-runoelmaan. Sen ainoana solistina esiintyy kansainvälistä uraa tekevä mezzosopraano Virpi Räisänen.

Elokuvaohjaajan kanssa työskentely on ollut seikkailu myös mezzosopraano Virpi Räisäselle. Zaida Bergrothin työskentelytapa on hänelle uutta. Nyt on lähdetty teksti edellä, musiikki on ollut alkuun toissijaina. Tässä tuotannossa Virpi Räisänen on joutunut riisumaan kaikki oopperalaulajan maneerinsa. Ohjaaja käyttää paljon laulajaa seuraavaa kameraa. Hän on esityksen aikana runsaasti erittäin intiimeissä lähikuvissa.
Korppi on seurannut harjoitusvaiheessa Virpi Räisästä uniin. Hän tunnustaa tappaneensa niitä joukoittain unissaan.

Korppi -kamariooppera Musica nova Helsinki -festivaaleilla 10. ja 13.2.2015.

Katso Zaida Bergrothin ja Virpi Väisäsen haastattelu Kantapöydässä.

Sorsille pullaa Töölönlahden rannalla. Syöttäjinä Virpi Räisänen, Janne Koskinen ja Zaida Bergroth
Sorsille pullaa Töölönlahden rannalla. Syöttäjinä Virpi Räisänen, Janne Koskinen ja Zaida Bergroth Kuva: Olli Laine/Yle zaida bergroth
  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri