Hyppää pääsisältöön

Strada etsii satiirin syvintä olemusta

Pariisin järkyttävät tapahtumat herättivät alkuvuodesta valtavasti keskustelua sananvapauden rajoista. Mitä satiiri on? Miksi se tuntuu joskus loukkaavalta? Mihin sitä tarvitaan? Strada selvitti asiaa haastattelemalla Tohtori Raimo -radiosatiirin käsikirjoittaja-ohjaaja Miira Karhulaa ja Helsingin Sanomien entistä pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfieldiä.

Moni kokee satiirin pöyristyttävänä tai loukkaavana. Se onkin usein tarkoituksellista, vaikka se ei olisikaan itsetarkoitus. ”Satiiriin ensisijainen tehtävä on kärjistäen kääntää esiin uusi näkökulma; pakottaa ajattelemaan asioita uudella tavalla”,

Satiiriin tehtävä on kääntää esiin uusi näkökulma ja pakottaa ajattelemaan uudella tavalla
sanoo Helsingin Sanomien entinen pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield. Hänkin myöntää, että monesti satiiria lukiessa ensimmäinen tunne on arvosteleva: ”onpa mautonta!” Mutta myöhemmin, tarkemmin sisältöä ja tyyliä pohdiskeltuaan hän ymmärtää tekijän varsinaisen sanoman. Silloin satiiri puree kuten pitääkin.

Satiirin suomalaiset pioneerit

Veikko Huovinen
Veikko Huovinen Veikko Huovinen Kuva: Antero Tenhunen veikko huovinen
Suomessa satiirin veteraaneja ovat jo edesmenneet Kari Suomalainen ja Veikko Huovinen. Karin piirrokset naurattivat ja hämmästyttivät Hesarin lukijoita viidellä eri vuosikymmenellä. Veikko Huovinen puolestaan tarttui rohkeasti vaikeaan aiheeseen kirjoittamalla romaanimuotoisen satiirin Veitikka. Kirjassa sen päähenkilö, Adolf Hitler, oli selvinnyt toisesta maailmansodasta ja seikkaili edelleen keskuudessamme. Sekä Suomalainen että Huovinen saavuttivat satiirillaan kansainvälistä huomiota: Karin poliittisesti rohkea mukaelma
Pilapiirtäjä Kari Suomalainen kotonaan.
Kari Suomalainen Pilapiirtäjä Kari Suomalainen kotonaan. Kuva: Kalle Kultala pilapiirtäjä
Ilja Repinin Volgan lauttureista hämmästytti maailmalla vuonna 1958: kuinka suomalainen sarjakuvapiirtäjä uskalsi piirtää mitään tällaista?
Ketähän kumman pilapiirtäjää presidentti puheessaan mahtoi tarkoittaa?

Karin nostattaman kohun myötä itse presidentti Urho Kekkonen pyysi epäsuorasti anteeksi itänaapuriltamme puhumalla epämääräisesti ”maamme piirtäjistä ja pakinoitsijoista". Kari vastasi tähänkin seuraavan päivän pilapiirroksessaan, jossa hänen oma henkilöhahmonsa pohdiskeli "Ketähän kumman pilapiirtäjää presidentti puheessaan mahtoi tarkoittaa?" Myös Veikko Huovisen dokumentaarisena julkaistua kirjaa hämmästeltiin maailmalla laajasti. Huovinen kertoi saaneensa jopa tappouhkauksia lukijoilta, jotka kokivat kirjan rienaavana.

Tohtori Raimo – valtakunnan terapeutti

Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti -sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Miira Karhula
Miira Karhula Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti -sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Miira Karhula Kuva: Thomas Hagström, Olli Laine / Yle tohtori raimo - valtakunnan terapeutti

Ylen Radio Suomi -kanavalla kuultavassa Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti -radiosatiirissa Raimon terapoitavana käy viikoittain poliitikkoja ja muita julkisuuden päättäjiä. Käsikirjoittaja-ohjaaja Miira Karhula etsii uutisista ylilyöntejä ja paisuttaa niitä edelleen, pyrkien tuomaan näkyviin ilmöiden koomisuuden. Komiikan avulla on tarkoitus laajentaa ja kyseenalaistaa kuulijan ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta.
ulkoiseen olemukseen puuttuminen ei ole satiiria vaan kiusaamista
Jukka Puotila, Martti Suosalo ja Nora Rinne Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti -radiosatiirin nauhoituksissa
Jukka Puotila, Martti Suosalo ja Nora Rinne satiirikuunnelman nauhoituksissa. Jukka Puotila, Martti Suosalo ja Nora Rinne Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti -radiosatiirin nauhoituksissa Kuva: Thomas Hagström, Olli Laine / Yle tohtori raimo - valtakunnan terapeutti

Karhula tuo uutisiin ja ilmiöihin oman vahvan näkemyksensä, jonka kautta maailmaa katsotaan. Hän korostaa älykkään poliittisen satiirin ja kiusaamisen eroa: "ulkoiseen olemukseen puuttuminen ei ole satiiria vaan kiusaamista".

Näyttelijät

Tohtori Raimossa Martti Suosalo näyttelee terapeuttia, Jukka Puotila hänen miesasiakkaitaan ja Erja Manto ja Nora Rinne jakavat naisasiakkaiden roolit. Lisäkisi Nora Rinne on Raimon uskollinen sihteeri Mirkku.

Tutustu lisää aiheeseen

Kuuntele Tohtori Raimo –jaksot Yle Areenassa
Veikko Huovinen Elävässä arkistossa
Kari Suomalainen Elävässä arkistossa

Kommentit
  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri