Hyppää pääsisältöön

Strada etsii satiirin syvintä olemusta

Pariisin järkyttävät tapahtumat herättivät alkuvuodesta valtavasti keskustelua sananvapauden rajoista. Mitä satiiri on? Miksi se tuntuu joskus loukkaavalta? Mihin sitä tarvitaan? Strada selvitti asiaa haastattelemalla Tohtori Raimo -radiosatiirin käsikirjoittaja-ohjaaja Miira Karhulaa ja Helsingin Sanomien entistä pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfieldiä.

Moni kokee satiirin pöyristyttävänä tai loukkaavana. Se onkin usein tarkoituksellista, vaikka se ei olisikaan itsetarkoitus. ”Satiiriin ensisijainen tehtävä on kärjistäen kääntää esiin uusi näkökulma; pakottaa ajattelemaan asioita uudella tavalla”,

Satiiriin tehtävä on kääntää esiin uusi näkökulma ja pakottaa ajattelemaan uudella tavalla
sanoo Helsingin Sanomien entinen pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield. Hänkin myöntää, että monesti satiiria lukiessa ensimmäinen tunne on arvosteleva: ”onpa mautonta!” Mutta myöhemmin, tarkemmin sisältöä ja tyyliä pohdiskeltuaan hän ymmärtää tekijän varsinaisen sanoman. Silloin satiiri puree kuten pitääkin.

Satiirin suomalaiset pioneerit

Veikko Huovinen
Veikko Huovinen Veikko Huovinen Kuva: Antero Tenhunen veikko huovinen
Suomessa satiirin veteraaneja ovat jo edesmenneet Kari Suomalainen ja Veikko Huovinen. Karin piirrokset naurattivat ja hämmästyttivät Hesarin lukijoita viidellä eri vuosikymmenellä. Veikko Huovinen puolestaan tarttui rohkeasti vaikeaan aiheeseen kirjoittamalla romaanimuotoisen satiirin Veitikka. Kirjassa sen päähenkilö, Adolf Hitler, oli selvinnyt toisesta maailmansodasta ja seikkaili edelleen keskuudessamme. Sekä Suomalainen että Huovinen saavuttivat satiirillaan kansainvälistä huomiota: Karin poliittisesti rohkea mukaelma
Pilapiirtäjä Kari Suomalainen kotonaan.
Kari Suomalainen Pilapiirtäjä Kari Suomalainen kotonaan. Kuva: Kalle Kultala pilapiirtäjä
Ilja Repinin Volgan lauttureista hämmästytti maailmalla vuonna 1958: kuinka suomalainen sarjakuvapiirtäjä uskalsi piirtää mitään tällaista?
Ketähän kumman pilapiirtäjää presidentti puheessaan mahtoi tarkoittaa?

Karin nostattaman kohun myötä itse presidentti Urho Kekkonen pyysi epäsuorasti anteeksi itänaapuriltamme puhumalla epämääräisesti ”maamme piirtäjistä ja pakinoitsijoista". Kari vastasi tähänkin seuraavan päivän pilapiirroksessaan, jossa hänen oma henkilöhahmonsa pohdiskeli "Ketähän kumman pilapiirtäjää presidentti puheessaan mahtoi tarkoittaa?" Myös Veikko Huovisen dokumentaarisena julkaistua kirjaa hämmästeltiin maailmalla laajasti. Huovinen kertoi saaneensa jopa tappouhkauksia lukijoilta, jotka kokivat kirjan rienaavana.

Tohtori Raimo – valtakunnan terapeutti

Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti -sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Miira Karhula
Miira Karhula Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti -sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Miira Karhula Kuva: Thomas Hagström, Olli Laine / Yle tohtori raimo - valtakunnan terapeutti

Ylen Radio Suomi -kanavalla kuultavassa Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti -radiosatiirissa Raimon terapoitavana käy viikoittain poliitikkoja ja muita julkisuuden päättäjiä. Käsikirjoittaja-ohjaaja Miira Karhula etsii uutisista ylilyöntejä ja paisuttaa niitä edelleen, pyrkien tuomaan näkyviin ilmöiden koomisuuden. Komiikan avulla on tarkoitus laajentaa ja kyseenalaistaa kuulijan ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta.
ulkoiseen olemukseen puuttuminen ei ole satiiria vaan kiusaamista
Jukka Puotila, Martti Suosalo ja Nora Rinne Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti -radiosatiirin nauhoituksissa
Jukka Puotila, Martti Suosalo ja Nora Rinne satiirikuunnelman nauhoituksissa. Jukka Puotila, Martti Suosalo ja Nora Rinne Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti -radiosatiirin nauhoituksissa Kuva: Thomas Hagström, Olli Laine / Yle tohtori raimo - valtakunnan terapeutti

Karhula tuo uutisiin ja ilmiöihin oman vahvan näkemyksensä, jonka kautta maailmaa katsotaan. Hän korostaa älykkään poliittisen satiirin ja kiusaamisen eroa: "ulkoiseen olemukseen puuttuminen ei ole satiiria vaan kiusaamista".

Näyttelijät

Tohtori Raimossa Martti Suosalo näyttelee terapeuttia, Jukka Puotila hänen miesasiakkaitaan ja Erja Manto ja Nora Rinne jakavat naisasiakkaiden roolit. Lisäkisi Nora Rinne on Raimon uskollinen sihteeri Mirkku.

Tutustu lisää aiheeseen

Kuuntele Tohtori Raimo –jaksot Yle Areenassa
Veikko Huovinen Elävässä arkistossa
Kari Suomalainen Elävässä arkistossa

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.