Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Onko omakotitalon pakko olla suuri?

Voisiko pieniä omakotitaloja nousta kerrostalojen pihaan?
Voisiko pieniä omakotitaloja nousta kerrostalojen pihaan? Kuva: Yle/ Kalle Kultala / Airi Saastamoinen / kuvamanipulaatio pientalo

Uusien omakotitalojen keskimääräinen koko kasvoi jatkuvasti aina vuoteen 2007 saakka, jolloin tapahtui käänne kohti pienempää ja kompaktimpaa asumista. Yhdysvalloissa asuntokriisi on synnyttänyt pientaloliikkeen, joka on levinnyt ympäri maailmaa. Myös Suomessa etsitään uusia, kokeilevia tapoja rakentaa.

Rintamamiestalo edusti aikansa modernia omakotiasumista. Toisin kuin maalaistalojen tuvissa, rintamamiestalon keittiössä ei nukuttu. Moni rintamamiestalo rakennettiin kaupunkien tai asutuskeskusten ulkopuolelle, mutta vuosien kuluessa välimatka kuroutui umpeen ja rintamamiestaloista tuli osa esikaupunkeja. Kaupunkien omakoti-onnela oli syntynyt.

Omakotitalojen keskikoko oli kasvanut vuoteen 2007 mennessä 147,2 neliöön. Neliömäärän kasvu oli varsin nopea, sillä vielä vuonna 1971 rakennettujen omakotitalojen keskikoko oli 104,1 neliötä. Sen jälkeen omakotitalojen keskikoko on pudonnut hitaasti, mutta varmasti.

- Asiakkaat kysyvät nykyisin selvästi pienempiä ja valmiimpia taloja, kertoo toimitusjohtaja Mika Uusimäki Kannustalosta.

Mika Uusimäki rakennustyömaalla
Mika Uusimäki, Kannustalo Mika Uusimäki rakennustyömaalla Kuva: YLE kannustalo

Myös Omatalossa on tehty samansuuntaisia havaintoja. Lähes kaikilta suurimmilta talopakettivalmistajilta löytyykin nykyisin reilusti alle sadan neliön valmistalopaketti, pienimpien talojen asuinpinta-alan jäädessä jopa alle 70 neliön. Uusimäki löytää monta syytä pienikokoisten omakotitalojen kasvaneelle kysynnälle:

- Asumiskustannusten nousu, tonttien hinnat erityisesti kaupungeissa sekä asuntolainan ehtojen kiristyminen pistävät miettimään, mitkä neliöt ovat tarpeellisia.

Lisäksi asumiskustannuksia nostaa mm. kaikkia vuoden 2000 jälkeen rakennettuja uudisrakennuksia koskeva esteettömyysvaatimus.

Tutustu myös:
Yhdeksän pientaloa arviossa - isompi ei aina ole parempi

Kotini on varasto?

Raha ei ole ainoa tiiviimpää asumista selittävä syy. Yhdysvallat ajautui talouskriisiin vuonna 2007, ja sen seurauksena puhkesi maata vaivannut asuntokupla. Moni amerikkalainen joutui myymään kotinsa ja etsimään itselleen uuden, pienemmän asunnon. Tavarapaljouden ja taantuvan talouden keskellä ihmiset joutuivat miettimään asumistaan kokonaan uudella tavalla. Voisiko elämä olla yksinkertaisempaa? Onko kotini säilytystila turhille tavaroille?

Onko kotini säilytystila turhille tavaroille?

Yhdysvaltojen asuntokriisi synnytti pientaloliikkeen, (The smallhouse movement), joka lähti leviämään ympäri maailmaa synnyttäen uusia ja kokeilevia tapoja ratkaista asumisongelma, kun tilaa on niukasti. Keskeinen pientaloaktivisti on ollut arkkitehti Sarah Susanka, jonka kirja ’The not so big house’ nousi liikkeen kirjalliseksi manifestiksi.

Ruotsissa pientaloliike on kasvattanut suosiotaan, sillä maan rakennusmääräysten mukaan alle 25 neliön talon saa rakentaa ilman rakennuslupaa. Suomessa rakentamista säädellään Ruotsia voimakkaammin. Siten Ruotsissa on voitu vapaasti kokeilla mm. asumista pyörillä liikkuvassa hirsirunkoisessa yksiössä.

Pieni koti Korsossa

Olli Enne
Olli Enne Olli Enne Kuva: Yle/ Liisa Vihmanen olli enne

Suomessa arkkitehtiopiskelija Olli Enne rakentaa parhaillaan Vantaan Korsoon prototyyppiä pikkutalosta, joka täyttää suomalaiset rakennusmääräykset. Enne on opiskellut sekä Ruotsissa että Suomessa ja kehuu ruotsalaisen arkkitehtikoulutuksen innovatiivisuutta.

- Siinä missä Suomessa opiskelijoille kerrotaan, minkälaisia taloja kannattaa suunnitella, Ruotsissa annetaan aidosti tilaa luovuudelle, sanoo Enne.

Enteen minikoti on kerrosalaltaan 49 neliön kokoinen, kaksikerroksinen ja harjakattoinen omakotitalo, joka mahtuu hyvinkin kapealle tontille. Siten talon pitäisi sopia erityisesti kaupunkien tiivistämisrakentamiseen. Enne on harkiten alittanut 50 neliön rajan, jonka ylittäviä rakennuksia koskevat tarkat energiamääräykset. Enne kokee asumisen energialuokat holhoavina, eivätkä ne hänen mielestään ole ekologisesti perusteltuja.

Olli Enne talonsa ulkopuolella
Olli Enne talonsa ulkopuolella. Olli Enne talonsa ulkopuolella Kuva: Yle/ Liisa Vihmanen olli enne

- Olen valinnut suorasähköllä toimivan lattialämmityksen ja väitän, että se on taloudellisesti ja ekologisesti hyvinkin järkevä ratkaisu, hän sanoo.

Pikkutalosta löytyy jopa saunalle tila kylpyhuoneessa. Talo on rakennuttu sisältä pääosin puusta ja vanerista. Keittiöstä löytyy kaikki tarvittava ja säilytystilat on piilotettu portaiden alle.

- Vaneri on fantastinen tuote. Se on mittatarkkaa, sitä on helppo työstää, se on ekologista ja puhdasta sekä valmiiksi siistin näköistä.

Tontti sijaitsee keskellä Vantaan Korson vanhaa omakotitaloaluetta, jota on vuosien saatossa lohkottu ja tiivistetty niin, että vaikutelma keskiaikaisesta asemakaavasta ei ole kaukaa haettu. Tontilla oli ennestään vanha ulkosauna, jonka Enne aikoo säilyttää paikallaan. Valmiista pikkukodista voi kulkea katettua terassia pitkin vanhaan puusaunaan.

Toisin kuin useat rakentajat, Enne on panostanut kuutioihin, ei neliöihin. Talon yläkerta onkin valoisa ja korkea.

Enteen pikkutalolle on tullut hintaa noin 120 000 euroa. Itse hän suosittelee asumisratkaisua kolmekymppisille yksinasujille tai pariskunnille. Toinen ryhmä, jota Enne on ajatellut, ovat yli viisikymppiset naiset, jotka tykkäävät puutarhanhoidosta.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.