Hyppää pääsisältöön

Miten paljon ihmisen missäkin iässä pitäisi nukkua? Katso taulukosta

Hämmästy maailmasta -palstan tunnus
Hämmästy maailmasta -palstan tunnus Kuva: Katariina Hirvonen hämmästy maailmasta parempi resoluutio

Kaikki tietävät, että hyvä ja riittävä uni on tärkeää. Mutta miten paljon on tarpeeksi?

Yhdysvaltalainen unitutkimukseen keskittynyt säätiö The National Sleep Foudation (NSF) on tehnyt kovan työn ja kartoittanut valtavan joukon tutkimuksia ja raportteja selvittäen oikeaa ihmisen unen määrää.

Nukkuja
Nukkuja Kuva: Wikimedia commons nukkuja
Työn pohjalta on syntynyt korjattu, mahdollisimman laajaan asiantuntemukseen perustuva ohjeistus siitä, miten paljon missäkin iässä on hyvä nukkua.

Ohjeistuksia on toki annettu aikaisemminkin, mutta nyt ne on päivitetty uusimman tutkimustiedon mukaisiksi. Mukana on entistä tarkempia erotteluja eri ikäisten ryhmien kohdalla.

Määrät ovat tässä:

:

0 - 3 kk, 14 - 17 tuntia
4 - 11 kk, 12 -15 tuntia
1 - 2 vuotta, 11 - 14 tuntia
3 - 5 vuotta, 10 - 13 tuntia
6 - 13 vuotta, 9 - 11 tuntia
14 - 17 vuotta, 8 - 10 tuntia
18 - 25 vuotta, 7 - 9 tuntia
26 - 64 vuotta, 7 - 9 tuntia
65 - vuotta, 7 - 8 tuntia

Tutkijat muistuttavat, että unen tarve on yksilöllistä. Mutta nämä suositukset koskevat valtaosaa ihmisistä. Mukana on silti myös tietoa siitä, millaisia yksilöllisiä vaihteluja voi olla ja mitä unen määrää vuorokaudessa ei saisi alittaa tai ylittää. Tämä tieto tekee eron esimerkiksi ryhmien 18-25 v ja 26-64 v välille, joilla muuten näyttäisi olevan sama suositus.

Esimerkkejä ylä- ja alarajoista ovat, että 18 - 25 -vuotias ei saisi nukkua vähempää kuin 6 tuntia eikä enempää kuin 11 tuntia vuorokaudessa. Laajimmalla ryhmällä eli 26 - 64 -vuotiailla rajat ovat 6 ja 10 tuntia.

Tarkemmat taulukot löytyvät tästä linkistä.

Tutkimusartikkeli löytyy täältä.

Hämmästy maailmasta -palstalla kuratoidaan linkkejä kiinnostaviin tiedeartikkeleihin ja tutkimustuloksiin ympäri maailmaa.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Tämä on ylivoimaisesti paras keino pitää aivot nuorena – unohda sudokut ja ristisanat

    Liikunta on ylivoimaisesti paras keino pitää aivot nuorena

    Liikunta on ehdottomasti paras keino pitää aivot nuorina ja jopa nuorentaa niitä, sanoo Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen. Maksimaalisen hyödyn aivoille saa käymällä lenkillä kolme kertaa viikossa. - Minua itseäni inspiroi eniten tutkimus, jossa kartoitettiin magneettikuvauksen avulla aivojen vanhenemista.

  • Vauvan aivoissa kehittyvät taidot, tunteet ja muisti

    4-osainen sarja aivojen kehityksestä sikiö- ja vauva-aikana.

    Mitä kaikkea sikiön aivoissa tapahtuu? Kuinka aistit kehittyvät? Entä kuinka ja milloin lapsi oppii äidinkielen? Mikä merkitys vauvan muistilla ja tunteiden kehittymisellä on muuhun kehitykseen? Tiedeykkösen neliosainen podcast-sarja on sukellus vauvan aivoihin, oppaina aivotutkija Minna Huotilainen sekä kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.

  • Elämän synty on tieteen suurimpia arvoituksia - miten ja missä elämä syntyi?

    Missä liemessä elämä syntyi?

    Elämä sai alkunsa maapallolla noin neljä miljardia vuotta sitten. Todennäköisesti se tapahtui tuliperäisen lämpimän maaston koloissa. Mutta minkälainen liemi sai biomolekyylit rikastumaan tällaiseksi elämäksi, jonka nyt tunnemme? Oliko alkuliemessä vettä vai tarjosiko joku muu hapettomissa oloissa syntynyt liuos otollisemmat olot RNA-pohjaisen elämän syntymiselle?