Hyppää pääsisältöön

Miten paljon ihmisen missäkin iässä pitäisi nukkua? Katso taulukosta

Hämmästy maailmasta -palstan tunnus
Hämmästy maailmasta -palstan tunnus Kuva: Katariina Hirvonen hämmästy maailmasta parempi resoluutio

Kaikki tietävät, että hyvä ja riittävä uni on tärkeää. Mutta miten paljon on tarpeeksi?

Yhdysvaltalainen unitutkimukseen keskittynyt säätiö The National Sleep Foudation (NSF) on tehnyt kovan työn ja kartoittanut valtavan joukon tutkimuksia ja raportteja selvittäen oikeaa ihmisen unen määrää.

Nukkuja
Nukkuja Kuva: Wikimedia commons nukkuja
Työn pohjalta on syntynyt korjattu, mahdollisimman laajaan asiantuntemukseen perustuva ohjeistus siitä, miten paljon missäkin iässä on hyvä nukkua.

Ohjeistuksia on toki annettu aikaisemminkin, mutta nyt ne on päivitetty uusimman tutkimustiedon mukaisiksi. Mukana on entistä tarkempia erotteluja eri ikäisten ryhmien kohdalla.

Määrät ovat tässä:

:

0 - 3 kk, 14 - 17 tuntia
4 - 11 kk, 12 -15 tuntia
1 - 2 vuotta, 11 - 14 tuntia
3 - 5 vuotta, 10 - 13 tuntia
6 - 13 vuotta, 9 - 11 tuntia
14 - 17 vuotta, 8 - 10 tuntia
18 - 25 vuotta, 7 - 9 tuntia
26 - 64 vuotta, 7 - 9 tuntia
65 - vuotta, 7 - 8 tuntia

Tutkijat muistuttavat, että unen tarve on yksilöllistä. Mutta nämä suositukset koskevat valtaosaa ihmisistä. Mukana on silti myös tietoa siitä, millaisia yksilöllisiä vaihteluja voi olla ja mitä unen määrää vuorokaudessa ei saisi alittaa tai ylittää. Tämä tieto tekee eron esimerkiksi ryhmien 18-25 v ja 26-64 v välille, joilla muuten näyttäisi olevan sama suositus.

Esimerkkejä ylä- ja alarajoista ovat, että 18 - 25 -vuotias ei saisi nukkua vähempää kuin 6 tuntia eikä enempää kuin 11 tuntia vuorokaudessa. Laajimmalla ryhmällä eli 26 - 64 -vuotiailla rajat ovat 6 ja 10 tuntia.

Tarkemmat taulukot löytyvät tästä linkistä.

Tutkimusartikkeli löytyy täältä.

Hämmästy maailmasta -palstalla kuratoidaan linkkejä kiinnostaviin tiedeartikkeleihin ja tutkimustuloksiin ympäri maailmaa.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen

    Kanojen avulla koulutustekniikka hioutuu tarkaksi.

    Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen Tässä on Kerttu, ihan tavallinen kotkottaja Nurmijärveltä. Sillä on kenties kananaivot – mutta niillä pystyy upeisiin suorituksiin. Katso vaikka! Rohkean luonteensa ansiosta Kerttu on saanut töitä läheisen Koirakoulu Vision kanakursseilta, kuten muutamat muut reippaat lajitoverinsa.

  • Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka

    Perimän epigenomi muuttuu ympäristön vaikutuksesta.

    Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Mutta miltä kuulostaa ajatus, että isoisäsi tai isoäitisi huonot elämäntavat ja kokemukset tulisivatkin näkyviin elämässäsi? Kenties suurempana riskinä vaikka 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille tai psyykkisille häiriöille.

Uusimmat sisällöt - Tiede