Sirpa Jegorow
Yle
Elokuussa 1991 Neuvostoliiton uudistusmielinen presidentti Mihail Gorbatšov oli syrjäytetty ja maassa oli tehty vallankaappaus. Toimittaja Reijo Nikkilän raportissa Elokuun vallankumous (1991) nähdään ja kuullaan moskovalaisten tunnelmia pelon ja vastarinnan aikoina. Kymmenen vuotta myöhemmin Nikkilä palasi Moskovaan ja tapasi vallankaappauksen päiviä todistaneita henkilöitä.
Kaappaushankkeen takana olivat Neuvostoliiton uudistuspolitiikkaa eli perestroikaa vastustaneet vanhoilliset kommunistit. Venäjällä puttšina (suom. vallankaappaus) tunnettu elokuun vallankaappaus epäonnistui lopulta, mutta se johti Neuvostoliiton hajoamiseen ja uudenlaisen yhteiskuntapolitiikan syntymiseen.
Vallankaappaus ei ollut täysin veretön. Moskovassa sotilaat ampuivat kaduille tullutta kaappausta vastustanutta väkijoukkoa. Siitäkin huolimatta valtavat ihmisjoukot kerääntyivät Venäjän federaation parlamenttitalon eli Valkoisen talon ympärille ikään kuin suojamuuriksi. Federaation presidentti Boris Jeltsin vastusti vallankaappausta ja kehotti kansalaisia ryhtymään suurlakkoon. Vallankaappaushanke tyrehtyikin nopeasti. Se kesti ainoastaan kolme vuorokautta.
Vallankaappaushankkeella oli laajoja seurauksia, jotka lopulta johtivat Neuvostoliiton hajoamisen. Neuvostotasavallat itsenäistyivät ja joulukuussa 1991 presidentti Gorbatšov erosi Neuvostoliiton johdosta. Heti tämän jälkeen Kremlin valta siirtyi Venäjän federaatiolle ja sen presidentille Boris Jeltsinille. Neuvostoliitto oli lakannut olemasta.
Toimittaja Reijo Nikkilä palasi Moskovaan kymmenen vuotta kaappauksen jälkeen. Nyt hän haastatteli myös niitä, jotka osallistuivat vallankaappaukseen. Haastateltavat arvioivat vallankaappausta ja sen jälkeisen Venäjän kehitystä Jeltsinin valtakaudella, jolloin lähes anarkistisia muotoja saanut vapaus vaihtui 2000-luvun alussa Vladimir Putinin luomaan kuriin ja järjestykseen.
