Hyppää pääsisältöön

Pont-Neufin rakastavaiset

Juliette Binoche ja Denis Lavant elokuvassa Pont-Neufin rakastavaiset
Juliette Binoche ja Denis Lavant Juliette Binoche ja Denis Lavant elokuvassa Pont-Neufin rakastavaiset pont-neufin rakastavaiset

Kumpi voittaa: painovoima vai rakkaus?

Pont-Neufin rakastavaiset on Leos Caraxin runollis-mahtipontinen elokuva hullusta rakkaudesta. Pariisin maisemiin ja kaupungin vanhimmalle sillalle sijoittuva kahden kulkurin – juopon tulennielijän ja sokeutuvan taiteilijan – rakkaustarina oli valmistuessaan vuonna 1991 Ranskan kaikkien aikojen kalleimpia elokuvia. Se oli tavallaan avantgardea jättibudjetilla, spektaakkeliruno.

Pääosia esittävät Juliette Binoche ja Denis Lavant, edellinen ohjaajan silloinen rakastettu ja muusa, jälkimmäinen ohjaajan alter ego. Lavant näytteli pääosaa jo Caraxin elokuvissa Boy Meets Girl (1984) ja Levoton veri (1986), kaikissa samalla roolinimellä Alex – joka on Leos Caraxin oikea ristimänimi. Kaikki kolme elokuvaa ovat tarinoita siitä mitä tapahtuu, kun poika kohtaa tytön. Caraxin sanoin ne kertovat "yrityksestä voittaa painovoima rakkauden avulla".

Pont-Neufin rakastavaiset, ohjaus Leos Carax. Kuvassa Juliette Binoche.
Pont-Neufin rakastavaiset, ohjaus Leos Carax. Kuvassa Juliette Binoche. juliette binoche
Ranskan vallankumouksen 200-vuotisjuhlan suureen ilotulitukseen huipentuva Pont-Neufin rakastavaiset on myös elokuvakerronnaltaan ilotulitusta, kuvan ja äänen juhlaa. Ollakseen spektaakkeli se on kuitenkin hyvin intiimi ja henkilökohtainen elokuva. Carax onkin todennut: "En ole vain yhtä kuin elokuvani, mutta olen hyvin paljolti yhtä kuin elokuvani."

Elokuvasta löytyy viitteitä niin Vigon L'Atalanteen kuin Chaplinin Kaupungin valoihin. Se on paitsi elokuva rakkaudesta myös rakkaudentunnustus elokuvalle, ja Pariisille.

Pont-Neufin rakastavaiset, ohjaus Leos Carax. Kuvassa Juliette Binoche.
Pont-Neufin rakastavaiset, ohjaus Leos Carax. Kuvassa Juliette Binoche. juliette binoche
Pont-Neufin rakastavaiset kertoo Pariisista, mutta suurin osa siitä on kuvattu Pariisin ulkopuolella, valtavissa lavasterakennelmissa, jonne Pont-Neufin sillan kopiokin pystytettiin. Kolme vuotta teossa olleen, budjettinsa roimasti ylittäneen elokuvan tarina päättyi kuten kaikennielevillä rakkauksilla on tapana: eroihin, riitoihin ja tuhoon. Caraxin se ajoi vuosiksi marginaaliin.

Carax onkin kulkenut elokuvantekijänä omia teitään, kauas valtavirrasta. Pont-Neuf oli hänen kolmas elokuvansa. Sen jälkeen hän on ohjannut vain kaksi pitkää elokuvaa: Herman Melvillen romaaniin perustuvan sisarrakkausdraaman Pola X (1999), johon musiikin teki toinen outsider-artisti Scott Walker, ja kokeellisen elegian Holy Motors (2012). Caraxin henkilökohtaiselta ja elokuvataiteelliselta tilinteolta tuntuvassa Holy Motorsissa pääosaa näytteli jälleen Denis Lavant.

  • Pont-Neufin rakastavaiset (Les Amants du Pont-Neuf), Ranska 1991. Ohjaus Leos Carax. Pääosissa Juliette Binoche, Denis Lavant, Klaus-Michael Grüber.
Pont-Neufin rakastavaiset, ohjaus Leos Carax.
Pont-Neufin rakastavaiset, ohjaus Leos Carax. Kuva: Yle Kuvapalvelu denis lavant

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa