Hyppää pääsisältöön

Puttšista Putiniin – Venäjän tie kommunismista kuriin

Elokuun 19. päivän aamuna vuonna 1991 maailma heräsi hämmentävään uutiseen: Neuvostoliiton uudistusmielinen presidentti Mihail Gorbatšov oli syrjäytetty ja maassa oli tehty vallankaappaus.

Kaappaushankkeen takana olivat Neuvostoliiton uudistuspolitiikkaa eli perestroikaa vastustaneet vanhoilliset kommunistit. Venäjällä puttšina (suom. vallankaappaus) tunnettu elokuun vallankaappaus epäonnistui lopulta, mutta se johti Neuvostoliiton hajoamiseen ja uudenlaisen yhteiskuntapolitiikan syntymiseen.

Vallankaappaus ei ollut täysin veretön. Moskovassa sotilaat ampuivat kaduille tullutta kaappausta vastustanutta väkijoukkoa. Siitäkin huolimatta valtavat ihmisjoukot kerääntyivät Venäjän federaation parlamenttitalon eli Valkoisen talon ympärille ikään kuin suojamuuriksi. Federaation presidentti Boris Jeltsin vastusti vallankaappausta ja kehotti kansalaisia ryhtymään suurlakkoon. Vallankaappaushanke tyrehtyikin nopeasti. Se kesti ainoastaan kolme vuorokautta.

Vallankaappaushankkeella oli laajoja seurauksia, jotka lopulta johtivat Neuvostoliiton hajoamisen. Neuvostotasavallat itsenäistyivät ja joulukuussa 1991 presidentti Gorbatšov erosi Neuvostoliiton johdosta. Heti tämän jälkeen Kremlin valta siirtyi Venäjän federaatiolle ja sen presidentille Boris Jeltsinille. Neuvostoliitto oli lakannut olemasta.

Toimittaja Reijo Nikkilä oli vallankaappauksen aitiopaikalla elokuussa 1991 ja haastatteli moskovalaisia. Tuosta matkasta syntyi ohjelma Elokuun vallankumous. Kymmenen vuotta myöhemmin Nikkilä palasi Moskovaan. Nyt hän haastatteli myös niitä, jotka osallistuivat vallankaappaukseen. Haastateltavat arvioivat vallankaappausta ja sen jälkeisen Venäjän kehitystä Jeltsinin valtakaudella, jolloin lähes anarkistisia muotoja saanut vapaus vaihtui 2000-luvun alussa Vladimir Putinin luomaan kuriin ja järjestykseen.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto