Hyppää pääsisältöön

Puttšista Putiniin – Venäjän tie kommunismista kuriin

Elokuun 19. päivän aamuna vuonna 1991 maailma heräsi hämmentävään uutiseen: Neuvostoliiton uudistusmielinen presidentti Mihail Gorbatšov oli syrjäytetty ja maassa oli tehty vallankaappaus.

Kaappaushankkeen takana olivat Neuvostoliiton uudistuspolitiikkaa eli perestroikaa vastustaneet vanhoilliset kommunistit. Venäjällä puttšina (suom. vallankaappaus) tunnettu elokuun vallankaappaus epäonnistui lopulta, mutta se johti Neuvostoliiton hajoamiseen ja uudenlaisen yhteiskuntapolitiikan syntymiseen.

Vallankaappaus ei ollut täysin veretön. Moskovassa sotilaat ampuivat kaduille tullutta kaappausta vastustanutta väkijoukkoa. Siitäkin huolimatta valtavat ihmisjoukot kerääntyivät Venäjän federaation parlamenttitalon eli Valkoisen talon ympärille ikään kuin suojamuuriksi. Federaation presidentti Boris Jeltsin vastusti vallankaappausta ja kehotti kansalaisia ryhtymään suurlakkoon. Vallankaappaushanke tyrehtyikin nopeasti. Se kesti ainoastaan kolme vuorokautta.

Vallankaappaushankkeella oli laajoja seurauksia, jotka lopulta johtivat Neuvostoliiton hajoamisen. Neuvostotasavallat itsenäistyivät ja joulukuussa 1991 presidentti Gorbatšov erosi Neuvostoliiton johdosta. Heti tämän jälkeen Kremlin valta siirtyi Venäjän federaatiolle ja sen presidentille Boris Jeltsinille. Neuvostoliitto oli lakannut olemasta.

Toimittaja Reijo Nikkilä oli vallankaappauksen aitiopaikalla elokuussa 1991 ja haastatteli moskovalaisia. Tuosta matkasta syntyi ohjelma Elokuun vallankumous. Kymmenen vuotta myöhemmin Nikkilä palasi Moskovaan. Nyt hän haastatteli myös niitä, jotka osallistuivat vallankaappaukseen. Haastateltavat arvioivat vallankaappausta ja sen jälkeisen Venäjän kehitystä Jeltsinin valtakaudella, jolloin lähes anarkistisia muotoja saanut vapaus vaihtui 2000-luvun alussa Vladimir Putinin luomaan kuriin ja järjestykseen.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto