Hyppää pääsisältöön

Puttšista Putiniin – Venäjän tie kommunismista kuriin

Elokuun 19. päivän aamuna vuonna 1991 maailma heräsi hämmentävään uutiseen: Neuvostoliiton uudistusmielinen presidentti Mihail Gorbatšov oli syrjäytetty ja maassa oli tehty vallankaappaus.

Kaappaushankkeen takana olivat Neuvostoliiton uudistuspolitiikkaa eli perestroikaa vastustaneet vanhoilliset kommunistit. Venäjällä puttšina (suom. vallankaappaus) tunnettu elokuun vallankaappaus epäonnistui lopulta, mutta se johti Neuvostoliiton hajoamiseen ja uudenlaisen yhteiskuntapolitiikan syntymiseen.

Vallankaappaus ei ollut täysin veretön. Moskovassa sotilaat ampuivat kaduille tullutta kaappausta vastustanutta väkijoukkoa. Siitäkin huolimatta valtavat ihmisjoukot kerääntyivät Venäjän federaation parlamenttitalon eli Valkoisen talon ympärille ikään kuin suojamuuriksi. Federaation presidentti Boris Jeltsin vastusti vallankaappausta ja kehotti kansalaisia ryhtymään suurlakkoon. Vallankaappaushanke tyrehtyikin nopeasti. Se kesti ainoastaan kolme vuorokautta.

Vallankaappaushankkeella oli laajoja seurauksia, jotka lopulta johtivat Neuvostoliiton hajoamisen. Neuvostotasavallat itsenäistyivät ja joulukuussa 1991 presidentti Gorbatšov erosi Neuvostoliiton johdosta. Heti tämän jälkeen Kremlin valta siirtyi Venäjän federaatiolle ja sen presidentille Boris Jeltsinille. Neuvostoliitto oli lakannut olemasta.

Toimittaja Reijo Nikkilä oli vallankaappauksen aitiopaikalla elokuussa 1991 ja haastatteli moskovalaisia. Tuosta matkasta syntyi ohjelma Elokuun vallankumous. Kymmenen vuotta myöhemmin Nikkilä palasi Moskovaan. Nyt hän haastatteli myös niitä, jotka osallistuivat vallankaappaukseen. Haastateltavat arvioivat vallankaappausta ja sen jälkeisen Venäjän kehitystä Jeltsinin valtakaudella, jolloin lähes anarkistisia muotoja saanut vapaus vaihtui 2000-luvun alussa Vladimir Putinin luomaan kuriin ja järjestykseen.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto