Hyppää pääsisältöön

Ruotsidemokraateilla on katkeamattomat juuret natsismissa

Ruotsissa ei voida puhua uusnatsismista, vaan natsismin perinnön jatkumisesta. Kansankodin puhdistaminen vieraista on ideologisesti verrannollinen 1900-luvun alun rotuoppeihin. Näin väittää Tapio Tamminen kirjassaan Kansankodin pimeämpi puoli. Siinä missä ennen puhuttiin rodullisesta puhtaudesta, puhutaan nykyään kulttuurisesta puhtaudesta.

Ruotsi oli Natsi-Saksan rinnalla rotuhygienian eli niin kutsutun eugeniikan kärkimaita. Ruotsiin perustettiin ennen Saksaa rotubiologinen instituutti, jossa tieteellisesti todistettiin, että juuri ruotsalaiset olivat arjalaisen rodun puhtain aines.

Pohjoisen, itäbalttilaisen ja saamelaisen rodun edustajia. Kuvitusta Kansankodin pimeä puoli -kirjasta.
Mihin rotuun sinä kuulut? Herman Lundborgin kuva-arkistosta/ kuvitustaTapio Tammisen kirjasta. Pohjoisen, itäbalttilaisen ja saamelaisen rodun edustajia. Kuvitusta Kansankodin pimeä puoli -kirjasta. Kuva: Kuva: Herman Lundborg/ Atena rotubiologia

Rotubiologisen instituutin johtaja Herman Lundborg oli Euroopan merkittävimpiä rotubiologeja. Hän oli myös kansallissosialismin vahva kannattaja sekä antisemitisti, joka kehitti niin sanottua rotuhygieniaa eli eugeniikkaa. Lundborgin mukaan rotujen sekoittumista seurasi arjalaisen rodun degeneraatio ja perikato. Antisemitismi oli vain yksi osa rotuoppeja. Esimerkiksi saamelaiset ja suomalaiset olivat niinikään alempiarvoisia, lyhytkalloisia ja yksinkertaisia mongoleja. Saamelaisilta etsittiin jopa merkkejä hännästä, niin lähellä eläintä he tuon ajan eugenikkojen mielestä olivat.

Kuvitus Tapio Tammisen kirjasta, alkup. kuvalähde Herman Lundborg
20-luvun käsitys "tattarirodusta" Kuvitus Tapio Tammisen kirjasta, alkup. kuvalähde Herman Lundborg Kuva: Atena tattarit

Rotuopin ylin teoreetikko oli kuitenkin ristiriitainen hahmo. SVT:n dokumentissa Herman Lundborgista selviää, miten rotujen sekoittumista vastustanut tiedemies meni myöhemmällä iällä naimisiin suomalais-saamelaisen naisen kanssa.

Ruotsin natsistisia juuria tutkinut kulttuuriantropologi Tapio Tamminen väittää, että Ruotsissa natsismin perinne ei katkennut edes sodan jälkeen. Kun edellinen natsipuolue (Svensk socialistisk samling, SSS ) lakkautettiin vuonna 1950, perustettiin seuraava (Nordiska Rikspartiet, NRP) jo vuonna 1956. Ruotsissa antisemitismi oli vahvaa, mutta ristiriitaista kyllä Ruotsi otti toisaalta vastaan Saksan miehittämästä Tanskasta tuhansia juutalaisia.

Rotuhygienian laitoksen arkistoista löytynyttä salaista kuva-aineistoa
Rotuhygienian laitoksen arkistoista löytynyttä salaista kuva-aineistoa Rotuhygienian laitoksen arkistoista löytynyttä salaista kuva-aineistoa Kuva: Yle / Thomas Hagström rotubiologia

Rotusyrjinnän kohteeksi joutuivat Ruotsissa ennen kaikkea sosiaalisesti sopeutumattomat ja epämääräiset. Tälle ”rupusakille” keksittiin jopa oma rotuluokitus: ”tattarit”.
”Tyttö on tumma, tyypillisen tattarin näköinen. Hänen henkinen rakenteensakin on tyypillistä tattaria: tytön katse on välttelevä, hän on epäluotettava ja pelkurimainen.” (Viranomaisraportti 17-vuotiaasta tytöstä, joka piti steriloida.)

Kiertolaisia ja romaneita oli kutsuttu kansan suussa ”tattareiksi”, mutta vähitellen puhuttiin ”tattarirodusta”, johon kuuluivat kaikki vähänkin tummat ja ”sekarotuiset”. Tattarit olivat siis täysin keinotekoinen ”rotu”. Vasta 70-luvulla käsitys tattari-rodusta vähitellen hiipui.

Tyttö on tumma, tyypillisen tattarin näköinen. Hänen henkinen rakenteensakin on tyypillistä tattaria: tytön katse on välttelevä, hän on epäluotettava ja pelkurimainen.

”Valitettavasti ei ole harvinaista, että he proletaareina ja hyvin kompleksisen perimän omaavina ovat taipuvaisia rikollisuuteen. Tästä syystä ”tattarien” sterilointia suositeltiin ”ilman epäröintiä,” Ruotsin rotuhygienistit suosittelivat.

Suomalaisen rotutyypin edustajia. Herman Lundborgin kuva-arkistoista/ kuvitusta Tapio Tammisen kirjasta
Suomalaisen rotutyypin edustajia. Herman Lundborgin kuva-arkistosta/ kuvitusta Tapio Tammisen kirjasta Suomalaisen rotutyypin edustajia. Herman Lundborgin kuva-arkistoista/ kuvitusta Tapio Tammisen kirjasta Kuva: Herman Lundborg / Atena rotubiologia

Rotuhygienia oli edistyksellistä tiedettä, ja ideologia kulki läpi puoluerajojen. Sterilointi nähtiin jopa humaanina tapana ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Vain kommunistit vastustivat sitä. Sterilisaatio oli periaatteessa vapaaehtoinen, mutta käytännössä suostumukset pakotettiin. Viimeisimmät pakkosteriloinnin suoritettiin vuonna 1975.

Jos ennen kansankodin ongelma olivat tattarit, nykyään pelko ja viha kohdistuu ”mamuihin”. Maahanmuuttoa vastustavien Ruotsidemokraattien kannatus viime vuoden valtiopäivävaaleissa nousi 13%iin. Ja jos ennen puhuttiin rodullisesta puhtaudesta käytetään tänä päivänä sovinnaisempaa kieltä ja puhutaan kulttuurisesta puhtaudesta. Eniten karsastetaan etnisiä ryhmiä, joita Lundborgin aikana kutsuttiin yleisesti ei-arjalaiseksi väestöksi.

Ruotsidemokraattien juuret ovat ”Valkoisessa arjalaisessa vastarintaliikkeessä”, joka 80- ja 90-lukujen taiteessa päätti haarautua parlamentaariseen ”Ruotsidemokraatit”-puolueeseen sekä undergroundliikkeenä toimivaan vastarintaliikkeeseen.

Natsismi ja rotuopit elävät siis edelleen. Ja Ruotsissa erityisen väkivaltaisella tavalla. Svenska Motståndsrörelsenin johtaja Klas Lund, joka on ollut mukana 90-luvun alusta lähtien, on moneen otteeseen tuomittu väkivaltarikollinen. Tämän päivän Vastarintaliikkeet hakevat esikuviaan yhdysvaltalaisesta The Order –liikkeestä.

Pohjoisen vastarintaliikkeen Nordfront.se –sivusto muistelee lähes päivittäin Natsi-Saksan aikuisia tapahtumia, muistuttaa juutalaisesta salaliitosta ja julistaa ”valkoista” valtaa. Ruotsin toimintaan verrattuna Suomen Vastarintaliike on selvästi pienempää ja vähemmän organisoidumpaa. Mutta jos katsoo tarkemmin, sivuilta löytyy myös natsimarttyyri Horst Wesseliä hehkuttavia videoita, ihan niin kuin Pekka Siitoimella aikoinaan.

Kansallisen Vastarintaliikkeen Horst Wessel -videon taustalla soi muuten teknoversio nk. Horst Wessel -Liedistä, joka on muiden natsisymbolien tapaan kielletty Saksassa.

Ruotsi on ollut tässäkin Suomelle esikuvana. Suomen ruotsinkielinen äärioikeisto kulki 20- ja 30-luvuilla kehityksen kärjessä ja pystyi määrittelemään itsensä pohjoiseen, ylempään rotuun. Mutta myös suomalaiset yrittivät pyristellä rotuhierarkiassa epätoivoisesti ylöspäin ja todistelivat, että eivät suomalaiset niitä mongoleja ole, vaan saamelaiset.

Tapio Tamminen ja Joonatan Pitkänen
Rotuhygieenisen instituutin salaisista arkistoista löytynyt kuva Tapio Tamminen ja Joonatan Pitkänen Kuva: Yle / Jenni Stammeier tapio tamminen

Myös Suomessa rotuhygienia liittyi yhtenä osana siihen yhteiskunnalliseen kuri- ja sopeuttamiskampanjaan, jota heijastavat myös muut 1930-luvun huoltolait kuten alkoholisti- ja irtolaislaki. Suomessa pakkosterilisoinnit salliva laki tuli voimaan niinikään 1935 ja se oli eri muodoissaan voimassa vuoteen 1970. Ei ole kovin kaukaa haettua verrata rotubiologiaa geeniteknologiaan, joka etsii milloin mitäkin älykkyys- ja lahjakkuusgeeniä. Rotuhygienan perillisenä voi puolestaan nähdä sikiöseulonnan.

Myös poliittisella tasolla on ollut yhteistyötä. Sodan jälkeen Nordiska Rikspartiet antoi tukeaan Suomen sodanjälkeiselle äärioikeistolle. Tutkija Tommi Kotosen mukaan tuen antaminen kuitenkin katkesi Pekka Siitoimen okkultistiseen natsifanatismiin.

"Olen kivenkova rasisti, sadisti ja fasisisti. Siitä minä nautin. Sääli on sairautta." Näin Pekka Siitoin Nina Stenroosin dokumentissa Sieg Heil Suomi vuodelta 1994:

Ruotsi on myös tänä päivänä suomalaisen äärioikeiston tukijana. Suomen Kansallisen Vastarintaliike on osa pohjoismaista ”valkoista” vastarintaliikettä ja Tammisen mukaan suomalaista suhteellisen pientä toimintaa johdetaan todennäköisesti Ruotsista.

Asiasta on kuitenkin vaikea saada todellista kuvaa, sillä Kansallinen Vastarintaliike on kieltäytynyt kategorisesti antamasta haastatteluja.

YYA -ajan Suomessa äärioikeiston toiminta hiipui, ja sitä leimasi 80-luvulle asti se, että vihollinen oli Neuvostoliitto ja kommunismi. Ja vaikka Suomessa vaikutti vahvasti Lapuan liike, Isänmaallinen kansanliike ja Suojeluskunta, jotka kaikki lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, ei natsismilla ole historioitsijoiden mukaan ollut Suomessa jatkosodan jälkeen merkittävää roolia. Suomessa äärioikeisto kulminoitui pitkään Pekka Siitoimeen, joka tituleerasi itsensä valtakunnanjohtajaksi ja koulutti parin kymmenen hengen armeijaansa taistelemaan kommunismia vastaan. He tekivätkin tuhopolttoiskun 70-luvulla kommunistiseen kirjapainoon.

Tamminen huomauttaa, että Suomen äärioikeistoon voi lukea myös tietyllä tapaa Sarastus-lehden, joka omien sanojensa mukaan on "kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti". Sen toimittajiin kuuluu mm. esseisti Timo "Ilman" Hännikäinen, jonka mielestä "valkoiset nationalistit" voisivat perustaa Suomeen omia hallinnoimiaan alueita, kuten kyliä ja kaupunginosia. Näillä puhtailla alueilla "traditionaaliset yhteisöt voisivat ylläpitää omaa elämäntapaansa, huolehtia itse järjestyksenpidosta ja parhaimmillaan järjestää jopa jäsentensä koulutuksen ja sosiaaliturvan."

Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena 2015
Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena 2015 Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena 2015 Kuva: Atena kansankodin pimeämpi puoli

Hännikäisen radikaalioikeistolaiset mielipiteet ovat saanet jotkut vasemmistokannattajat vaatimaan Hännikäisen tulevan kirjan julkaisematta jättämistä:

Kansallisesta Vastarintaliikkeestä, joka on ollut viime päivinä esillä Helsingin Sanomien artikkelin myötä, on vaikea saada kokonaiskuvaa, sillä se kieltäytyy antamasta haastatteluja, sillä heidän mukaansa valtamedia vääristää heidän sanomaansa. Supo on liikkeen suhteen niinikään vaitelias, sillä ei halua antaa liikkeelle minkäänlaista näkyvyyttä. Se tiedetään, että Suomen Vastarintaliikkeen jäsentä syytetään Jyväskylän kirjastossa tehdystä puukotusiskusta. Koko liikettä leimaa salaseuramaisuus, ja todellisesta jäsenmäärästä ja toiminnasta ei haluta antaa todellista kuvaa.

Okkultismi ja muinaiset mytologiat olivat, ja ovat edelleen osa natsismia. Tamminen kuvaa kiinnostavalla tavalla sveitsinranskalaisen Maksimiani Portasin, ”Hitlerin papittaren” kehittelemiä natsimytologioita. Portas, joka tunnetaan myös nimellä Savitri Devi sepitti oman hindulaisuuteen pohjaavan natsimytologian, jossa Hitler oli Vishnun inkarnaatio. Suomessa Sarastus -lehti ylistää artikkeleissaan Savitri Deviä vuonna 2012.

Lue ja katso lisää

Tapio Tammisen radio-ohjelma "Hitlerin jumalattaresta" Savitri Devistä, joka oli arjalaisen natsimytologian keskeisiä teoreetikoita, ja joka vaikutti myös Ruotsissa.

Antisemitismi oli vahvoilla myös Rudolf Steinerin ideologiassa.

Onko Anders Breivik Norjassa yksin islamofobisine ideologioineen?

Radiosarja rotubiologiasta Yleradio1:lle vuodelta 2008.

SVT:n dokumentti Ruotsin kytköksistä natsismiin toisen maailmansodan aikana:

Yhdysvaltalainen "White Aryan Brotherhood" on rikollisliiga, jonka toiminnassa ideologia jää taustalle:

Kuningatar Silviaa on tentattu lukuisat kerrat hänen isänsä, Walther Sommerlathin natsimenneisyydestä:

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Onko kirja kertakäyttö- vai kestokulutustuote?

    Kirjan lyhyt elinkaari huolestuttaa

    Moni kaltaiseni lukutoukka huomaa tilan loppuvan kirjahyllyissään. Viimeistään muuttolaatikoita raahatessa sadattelee vuosikymmenten aikana kertynyttä pölyistä ja painavaa kirjakokoelmaa. Jos päättää luopua rakkaista kirjoistaan, törmää toiseen pulmaan: kukaan ei halua ottaa kirjoja vastaan, tai ei ainakaan maksaa niistä. Kuinka jokin niin tärkeä ja arvostettu voi muuttua niin turhaksi ja arvottomaksi?

  • Arvoituksellisia muunnelmia on sujuva mutta sisäsiisti

    Kaksi miestä, yksi nainen ja sata salaisuutta.

    Éric-Emmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia on kertomus kahdesta miehestä – ja juonen edetessä yhä enemmän eräästä erikoislaatuisesta naisesta. Viiden teatterin yhteistuotantona toteutettu tulkinta on sujuva ja viihdyttävä, mutta jää pintatasolle.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Hätä on tullut Karjalohjalle, mutta onneksi kyläläiset auttavat

    Maamme kirja 2017: Uusimaa

    Sakari Topelius perheineen vietti kesiä Karjalohjalla. Siellä hän myös viimeisteli Maamme kirjansa ja allekirjoitti kirjan esipuheen. Karjalohja oli Topeliukselle Uudenmaan helmi. Tänä päivänä karjalohjalaiset kiistävät Topeliuksen väitteen, jonka mukaan Karjalohjalla ei ole koskaan hallaa eikä hätää.

  • Siri Kolu: Niskavuoren Hetan Suomi

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori?

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori? Nykymaailmassa Heta ei olisi kylmä ja ylpeä Muumäen emäntä, vaan ehkä konsultti tai poliitikko. Näin pohtii kirjailija Siri Kolu, Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä

    Maamme-kirja 2017: Varsinais-Suomi

    Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.

  • Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja. Avaruusromua 24.9.2017

    Amiga-musiikkia, ite-oopperaa ja minimalismia

    Vuonna 1954 Teknillisessä korkeakoulussa alettiin rakentaa ensimmäistä suomalaista tietokonetta, elektronista sarjakomputaattoria. Vielä ei puhuttu tietokoneista, vaan matematiikkakoneista tai sähköaivoista. Sitten koitti 1980-luku ja alkoi tapahtua: MikroMikko, IBM PC, Atari, Commodore, Amiga, Apple, Tandy… Etenkin Commodore 64 ja saman valmistajan Amiga 500 olivat meillä valtavia menestyksiä. Niillä tehtiin musiikkia - ja tehdään edelleen. Avaruusromussa Amiga-musiikkia, ite-oopperaa, konstruktivismia, minimalismia ja kummitekoneistoja. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko kirja kertakäyttö- vai kestokulutustuote?

    Kirjan lyhyt elinkaari huolestuttaa

    Moni kaltaiseni lukutoukka huomaa tilan loppuvan kirjahyllyissään. Viimeistään muuttolaatikoita raahatessa sadattelee vuosikymmenten aikana kertynyttä pölyistä ja painavaa kirjakokoelmaa. Jos päättää luopua rakkaista kirjoistaan, törmää toiseen pulmaan: kukaan ei halua ottaa kirjoja vastaan, tai ei ainakaan maksaa niistä. Kuinka jokin niin tärkeä ja arvostettu voi muuttua niin turhaksi ja arvottomaksi?