Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Liikaa vaatteita? - Tunnista millainen vaatteiden omistaja olet

Vaatteita riippuu henkareista vaaterekissä.
Vaatteita riippuu henkareista vaaterekissä. Kuva: Yle / Kaisu Nevasalmi vaatteita

Valmistujaismekko, hääpuku, leiripaita, kilpailupusakka, nuoruusfarkut… Kaikilla on kaapissa vaatteita, jotka nostavat pintaan muistoja. Vaatekaapissa muistot näkyvät ahtautena. Käyttämättömät nostalgiavaatteet vievät tilaa, sillä niitä ei raaski heittää poiskaan. Vaatteet menevät tunteisiin.

Ammattijärjestäjä Maria Laitinen sanoo, että joskus kotona voi lojua jopa 20 jätesäkillistä ylimääräisiä vaatteita. Ihmiset näkevät omat vaatteensa eri tavalla kuin ulkopuolinen, sillä he muistavat, miltä vaatteet näyttivät tai tuntuivat silloin ennen.

- Esimerkiksi vanha kenkäpari voi omistajan silmissä olla vielä tärkeä säilytettävä, vaikka pohjat olisivat halki ja varpaan kohdalla reikä. Omistaja saattaa muistaa, millaiset ne olivat ensimmäistä kertaa jalassa, eikä vain raaski luopua. Silloin minä voin ulkopuolisena rohkaista, että jos nyt kuitenkin heitettäisiin nämä pois, Laitinen sanoo.

Kotona voi lojua jopa 20 jätesäkillistä ylimääräisiä vaatteita. - Maria Laitinen

Luopumisen tuskan lisäksi turhista vaatteista eroon pääseminen on Laitisen mielestä hankalaa siksi, että lumppuja ei ole helppo kierrättää.

- Ei ole oikein paikkaa, jonne rikkinäiset vaatteet voisi viedä kiertoon. Kaipaisin enemmän kierrätysmahdollisuuksia vaatteille.

Tungosta vaatekaapin henkaririvissä aiheuttaa myös vaatteiden ostamisen helppous. Isoäidin aikoina vaatteet tehtiin itse, nyt uusia vaatteita on helppo ostella vaatekaupoista, internetin kauppapaikoista puhumattakaan.

Montako vaatetta pitäisi olla?

Viisikymmentä vuotta sitten pukeutumisoppaissa kirjoitettiin ohjeistuksia naiselle sopivaksi perusvaatevarastoksi. Noin 70 vaatteella pärjättiin tuolloin hyvin.

Modernimpiakin laskelmia on tehty. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on tehty laskelma välttämättömästä vaatemäärästä, jolla suomalainen tulee eri vuodenaikoina toimeen. Alle 45-vuotias nainen pärjää laskelmien mukaan 88 vaatteella, mies 68:lla. Teineille riittää vähempi: teinitytöllä 80 vaatetta ja teinipojalla 62.

Rinna Saramäki ripustaa vaatteita rekkiin.
Rinna Saramäki vähensi vaatteitaan projekti 333:n avulla. Rinna Saramäki ripustaa vaatteita rekkiin. Kuva: Yle / Kaisu Nevasalmi vaaterekki

Tasapainoisesta vaatekaapista kirjoittanut tietokirjailija Rinna Saramäki sanoo, että vaatteita pitäisi olla sopivasti kaikkiin tilanteisiin, mutta ei juuri sen enempää.

- En haluaisi sanoa mitään tiettyä lukua, sillä sopiva vaatteiden määrä riippuu ihmisten elämäntilanteista, harrastuksista ja siitä, kuinka usein pesee pyykkiä. Jos on iso pyykinpesukone, vaatteita tulee pestyä harvemmin. Silloin niitä saattaa tarvitakin enemmän.

Saramäen mielestä pitää miettiä, ehtiikö käyttämään kaikkia omistamiaan vaatteita yhtäläisesti. Kuukaudessa on vain 30 päivää, eikä joka päivä tarvitse olla uusia vaatteita.

Vaatteita kannattaa Saramäen mukaan vähentää silloin, kun ne eivät enää mahdu niille tarkoitettuihin kaappeihin.

- Jos vaatteet pursuilevat ympäri asuntoa, niin silloin ei kannata ajatella, että “olisipa minulla isompi vaatehuone”. Silloin kannattaa ennemminkin miettiä, että onkohan näitä vaatteita liikaa.

Saramäki itse onnistui vähentämään vaatemäärää Project 333:n avulla. Käytössä on 33 vaatetta, joita saa päivittää varastossa elävillä kausivaatteilla kolmen kuukauden välein.

Vaatteen omistamisen neljä arkkityyppiä

Ihmiset voidaan jakaa neljään erilaiseen tyyppiin, sen perusteella miten he suhtautuvat vaatteisiinsa.

Keräilijät
Keräilijän on hankala heittää vaatteita pois. Keräilijä yleensä säilyttää kaikki elämänsä aikana ostamansa ja saamansa vaatteet. Lisäksi kaapeista saattaa löytyä monen eri koon vaatteita, hoikempiin ja tuhdimpiin elämänvaiheisiin. Lause “tätä voi vielä tarvita joskus” kuuluu keräilijän ajatuksiin. Nostalgiavaatteista luopuminen on vaikeaa.

Shoppaajat
Shoppaaja tykkää ostoksilla käymisestä. Hän saa iloa uusista vaatteista tai tahtoo pysyä trendeissä mukana. Usein uusi vaate saattaa ensimmäisen käytön jälkeen unohtua kaappiin tai jäädä pitämättä kokonaan. Verkon vaatekaupat ovat tuttu paikka, mutta usein vääränlaiset vaatteet jäävät palauttamatta. Vasta kevätsiivouksen yhteydessä huomaa, että vaatekaapin pohjilta löytyy vaatteita, joissa hintalappu on yhä kiinni.

Askartelijat
Askartelija innostuu kirpputoreilla. Jokaisessa vaatteessa on mahdollisuutensa, sillä tuunaus on askartelijan tunnussana. Housut istuvat, kun niitä vähän kaventaa, kaapissa roikkuva villatakki tarvitsee uudet napit ja t-paita kaipaa värjäystä. Myös matonkuteisiin ja räteiksi vaatteita säilövät kuuluvat askartelijoiden ryhmään. Askarteluprojektit usein kuitenkin jäävät vaatekaappiin odottamaan parempia aikoja.

Vähentäjät
Vähentäjä yrittää pitää vaatekaappinsa väljänä. Hän pitää vain niukkaa määrää vaatteita vaatekaapissa, loput ovat ullakolla odottamassa seuraavaa vuodenaikaa tai ne on myyty pois. Vähentäjä huoltaa vaatteita ja panostaa laatuun, jottei joutuisi luopumaan niistä. Jos uusi vaate pitää ostaa, yleensä jokin vanhoista joutaa silloin pois.

Tunnistitko itsesi? Mihin näistä neljästä ryhmästä sinä kuulut?

Keräilijä
37% (459 ääntä)
Vähentäjä
35% (442 ääntä)
Shoppaaja
16% (201 ääntä)
Askartelija
12% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1254

Tutustu myös
Kuningaskuluttajan toimittajat avaavat vaatekaappinsa - täältä tulee #vaatehaaste!

Tavarapaljous rassaa päätä

Lisätty linkki 18.3.2015

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.