Hyppää pääsisältöön

Patakakkosen paastoajan ruokia

Patakakkosen keittiömestarit Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo vierailivat Nurmeksessa Bomban karjalaistalolla 1979. He tutustuivat ortodoksikarjalaisten pääsiäistä edeltävään paastonaikaan, paastonajan ruokiin ja karjalaiseen kulttuuriin.

Ortodokseille pääsiäistä edeltävä paastonaika on vain yksi kirkkovuoden paastoista. Ennen pääsiäistä vietettävää paastonaikaa kutsutaan suureksi paastoksi. Ortodoksien ruokavalio vaihtuu eläinkunnan tuotteista kasvispainotteiseen ruokavalioon. Erilaiset ja eri tavoin säilötyt kasvikset, juurekset, marjat ja viljatuotteet ovat pääasiallisia ruoka-aineita. Lihaa, maitotuotteita ja kananmunia ei käytetä. Toisinaan niille etsitään korvaavia tuotteita, jos vain on mahdollista. Esimerkiksi voin korvaa ruuanlaitossa kasviperäinen öljy.

Bomban talolla karjalaisemännät näyttävät, miten tehdään voin korvaavaa öljyä liinansiemenistä eli hampun siemenistä. Kasvisöljyä käytetään myös paastopiirakoiden kuoren pehmittäjänä. Viljalla on suuri merkitys ruokapäydässä. Ei siis ihme, että paastonajan ruokapöydässä on monenlaisia piirakoita niin avo- kuin umpipiirakoita. Mutta piirakat poikkeavat paastoaikana siten, että täytettä laitetaan vähemmän kuin tavallisesti.

Liha on korvattu sienillä. Metsäsienistä – kuivatuista tai suolatuista saa monenlaista syötävää. Suolasienistä voi valmistaa muun muassa sienisalaattia. Kala on sienten ohella lihan korvaaja. Paastonajan kalakeitto valmistetaan kuivatuista pikkukaloista kuten särjistä ja perunoista sekä liemestä, joka saa vesi-jauhosuuruksen.

Kuivatuista marjoista kuten mustikoista voi valmistaa esimerkiksi kiisseleitä tai niitä voi syödä sellaisenaan makean nälkään.

Lopuksi istutaan runsailla antimilla katettuun ruokapöytään, jossa keittiömestarit toteavat, ettei karjalaisessa paastopöydässä nähdä nälkää.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto