Hyppää pääsisältöön

Pop Story oli väreissä svengaava avaus 1970-luvun nuorisomusiikkiin

Pop Story oli ensimmäinen suomalainen värivideotekniikalla toteutettu ohjelmasarja. Vuosina 1971–1972 tehdyn ohjelmasarjan kaikki musiikkiesitykset äänitettiin livenä ainutkertaisuuden saavuttamiseksi. Aikakauden nimekkäitä artisteja sekä musiikkivideoita esitellyt sarja käsitteli musiikin lisäksi myös ajankohtaisaiheita. Kaikkiaan kymmenosaisesta sarjasta on säilynyt kolme jaksoa.

Järjestyksessään ensimmäinen Pop Storyn säästyneistä osista on sarjan kolmas jakso (katsottavissa yllä). Jaksossa esiintyi Kristiina Hautala, yhtyeet Noidannuoli sekä Elonkorjuu ja laulajalegenda Kirka Babitzin, jota myös haastateltiin. Räikeäraitaiseen paitaan sonnustautunut nuorisoidoli sai vastailla muun muassa kysymyksiin siitä, lähtisikö hän koskaan itse mukaan politiikkaan.

Ulkomaisista artisteista jaksossa esiteltiin Shocking Blue, Free ja Christie-yhtyeet, joilta kaikilta nähtiin musiikkivideot. Studiobändinä ohjelmassa toimi Made in Finland.

Ohjelmasarjaa kuvattiin Pasilan PAL-väritekniikkaan muutetussa studio 4:ssä kahdella videokameralla, mutta ohjelman tekijät hyödynsivät kuvanauhoituksen playback-tekniikkaa niin, että käytännössä musiikkinumeroita kuvattiin neljällä kameralla.

Danny toi ruutuun show'n — Eero & Jussi sekä pojat rokin

Toinen jälkipolville säilynyt Pop Story on sarjan neljäs osa (katsottavissa alla). Kirkkaimmassa valokeilassa jaksossa oli nuorisoidoliksi noussut Danny (Ilkka Lipsanen), joka esiintyi lavalla mm. Evel Knievel -tyylisessä tähtihaalarissa tanssityttöineen. Ulkomaalaisartisteista jaksossa katsastettiin maineikkaan englantilaisen rock-yhtye Deep Purplen esitys.

Suomalaista rock-kermaa jaksossa edusti livenäkin esiintynyt Eero ja Jussi Raittisen maineikas The Boys -yhtye. Pop Story 4:ssa nähtiin myös folk-duo Carita ja Marianne, kultakurkku Keijo Minerva, amerikkalainen Buck Owens ja englantilaisbändi McGuinness Flint.

Frederik oli Juudas — Kirka Jeesus

Viimeinen säilynyt Pop Story (katsottavissa alla) on myös teemaltaan yhtenäisin jaksoista. Musiikkitrendien lisäksi sarjan kahdeksannessa jaksossa käsiteltiin Suomessakin 1970-luvun alussa jalansijaa hakenutta ja etenkin nuorten suosiossa ollutta Jeesus-liikettä.

Suomessa on täsmälleen noin 1386 tv- ja radio- ja levytähteä, tänään esittelemme heistä viisi― Pop Storyn lehdistöteksti 1972

Suomen ”junttidiskon" kuningas, Frederik, esitti ohjelmassa Jeesus Kristus Supertähti -musikaalista Juudaksen laulun. Frederikin läpimurtokauden alkuvuosien esitys on Yleisradion vanhin säilynyt Frederik-kuvataltiointi. Lavalla nähtiin myös muita musikaalin hahmoja. Kirka oli itseoikeutetusti Jeesus, Kalle Fält lauloi Simon Kiivailijan osuuden ja Raya (Raija Alenius) Maria Magdalenan laulun.

Ohjelmajakson jälkimmäisessä, kansainvälisessä osuudessa amerikkalainen The Forerunners esitteli suomalaiskatsojille sanomaansa.


Vaikka ohjelmasarjan jaksoista peräti seitsemän lienee hävitetty lopullisesti, on Ylen lähetystietokannassa säilynyt tieto myös näissä jaksoissa esiintyneistä artisteista.

Puuttuvien Pop Story -jaksojen artistivieraat
Pop Story 1: Muska, Seidat ja Woodoo.
Pop Story 2: Markku Aro, Made in Finland, Oliver, Redwing, Satu Markuksela, Elonkorjuu,The Flock, Irina Milan sekä Petri & Pettersson Brass.
Pop Story 5: Lea Laven, Kisu, Maria Maren, Gugi, Arto Vilkko, Wigwam ja Made in Finland sekä The New Seekers.
Pop Story 6: Tapani Kansa, Mendoza, Iiris Keinänen, Jim Post, Simon Scott sekä Billy Preston.
Pop Story 7: Jukka Kuoppamäki, Harri Saksala, Kalevala, Pauliina, Smoking, Calle Fält, Made in Finland, Markku Suominen sekä Veikko Samuli.
Pop Story 9: Arto Sortavalta, Paula Koivuniemi, The Zoo, Frank Robson, Harri Saksala, Kalevala sekä ruotsalaisyhtye Mendoza.
Pop Story 10: Markku Aro, Pirkko Saanakorpi, Pekka Pajula, Raija Alenius, Defiers, "Pastori" Pohjalainen, yhdysvaltalainen The Forerunners sekä Muska.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.