Hyppää pääsisältöön

Hernehulluutta ja kuninkaallisia ilmavaivoja

Mateusz Tokarski Still life with pea; National Museum in Warsaw
Mateusz Tokarski Still life with pea; National Museum in Warsaw Mateusz Tokarski Still life with pea; National Museum in Warsaw Kuva: Wikimedia asetelma

Hernekeitto kuuluu laskiaiseen – yhtä itsestään selvästi kuin lanttulaatikko jouluun. Paastonaikaan valmistautuvat suomalaiset mättivät hernekeittoa mahoihinsa oikein urakalla, mutta herneen historia kertoo muistakin hernehulluista, antiikin roomalaisista Ranskan Aurinkokuninkaaseen.

Meillä Suomessa herneitä on kasvatettu jo esihistoriallisella ajalla. Mikael Agricolan kuvaus muinaissuomalaisten epäjumalista mainitsee Ägräksen tai Äkräksen. Äkräs oli kolmijalkaisen miehen hahmossa liikkunut kasvun jumala herneet, joka ”nauriit, pavut loi, kaalit, pellavat ja hamput esiin toi”.

Herneitä kasvimaalla
Herneitä kasvimaalla Kuva: Yle / Eila Haikarainen img_2012_00392885

Sattumina siansorkkia

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu syödä hernekeittoa torstaisin ja laskiaisena. Perinne tulee keskiajalta, jolloin suomi oli katolinen maa. Perjantait olivat lihattomia päiviä, joihin varustauduttiin syömällä torstaisin mahdollisimman tuhtia ruokaa – hernerokkaa. Samasta syystä hernekeitto kuuluu myös laskiaiseen.

Laskiainen sana tarkoittaa laskeutumista paaston aikaan, kun taas pääsiäinen tarkoittaa paastosta pääsemistä. Laskiaisen perinteisiin kuului ylensyöminen. Hernerokan tuli olla mahdollisimman sakeaa ja siihen lisättiin siansorkkia rasvaa tuomaan. Mitä enemmän rasva kiilteli laskiaisruuan jälkeen sormissa ja suupielissä, sitä parempi karjaonni seuraavaksi vuodeksi tulisi.

Painting of chariotracing in a Roman circus. Made by Albert Kuhn in 1913
Roomalaisia sirkushuveja Painting of chariotracing in a Roman circus. Made by Albert Kuhn in 1913 Kuva: Wikimedia / www.muzeummalarstwa.pl / Janusz Miliszkiewicz, Mieczysław Morka, Andrzej Borkowski (1993) roomalainen sirkus

Aikana ennen popcorneja

Antiikin Rooman viihdeherkku numero yksi oli paistetut herneet, joita myytiin yleisölle sirkusareenoilla, aivan niin kuin popcorneja tänä päivänä.

Kuuntele tarina Circus Maximuksen kilpa-ajoista:

Sugar peas. Flickr: Strange Things Are Happening These Days!
Sugar peas. Flickr: Strange Things Are Happening These Days! Sugar peas. Flickr: Strange Things Are Happening These Days! Kuva: Wikimedia / Koshy Koshy herneenpalko

Eräs tietty hernelajike oli Roomassa jopa niin suosittua, että poliitikot käyttivät sitä äänten kalasteluun. Tai ei se mitään kalastelua ollut vaan rehellistä äänten ostamista. Anna äänesi minulle, annan herneitä sinulle.

Ensimmäiset hernelajikkeet olivat paljon kitkerämmän makuisia kuin ne nykyiset makeat pallerot, joita ostetaan kesätorilta mökkimatkalle pitämään lapset hiljaisina. Alun perin herneitä ei lainkaan syöty raakoina ja vihreinä. Herneiden annettiin kypsyä ja ruoka laitettiin vasta kellertävistä ja kuivatuista herneistä.

Kasvishullu kuningas

Jean Nocret: Mythological portrait of the Family of Louis XIV
Jean Nocret: Mythological portrait of the Family of Louis XIV Jean Nocret: Mythological portrait of the Family of Louis XIV Kuva: Wikimedia Commons jean nocret

Innostus vihreiden herneiden syömiseen sai alkunsa Aurinkokuninkaan hovissa 1600-luvun Ranskassa. Aurinkokuningas oli suuri herkuttelija. Hänen kuolemansa jälkeen ruumiinavauksen tehneet lääkärit totesivat, että kuninkaan vatsalaukku oli kolme kertaa normaalin aikuisen vatsan kokoinen.

Le Château de Versailles en 1668; huile sur toile, château de Versailles
Le Château de Versailles en 1668 Le Château de Versailles en 1668; huile sur toile, château de Versailles Kuva: Wikimedia Commons versaillesin linna

1600-luvulla vihannekset ja muut kasvikset eivät olleet ruokapöydässä kovinkaan suuressa huudossa, mutta Ludvig XIV oli tässäkin asiassa poikkeuksellinen mies. Hän rakasti vihanneksia ja hedelmiä ja tämän takia Versaillesin puutarhat ovat edelleen myyttisessä maineessa.

Vihreät herneet saapuvat hoviin

Eräs kuninkaan hovin jäsen oli määrätty italiaan suorittamaan salaista tehtävää - opettelemaan liköörien valmistamista. Palatessaan hän toi mukanaan kulhollisen tuoreita vihreitä sokeriherneitä. Mies esitteli herneet aurinkokuninkaalle tämän ylhäisten hoviherrojen ja hännystelijöiden edessä.

Pian koko hoviväki puhkesi ylistämään uutta makuelämystä. Ei mikään voisi olla parempaa eikä niin täynnä uutuudenviehätystä. Mitään noin ihmeellistä ei oltu Ranskassa ennen maistettu, ei ainakaan tällä satokaudella.

Ludvig XIV antoi kuninkaalliselle keittiölle käskyn valmistaa italiasta tuodut ihmeherkut ranskalaiseen tapaan. Illallisella kuningattarelle ja kardinaalille oli varattu omat pienet annoksensa, mutta loput herneet menivät kuninkaan ja tämän veljen ahnaisiin suihin.

Wild Sweet Pea, Lathyrus graminifolius; Margaret Neilson Armstrong
Wild Sweet Pea, Lathyrus graminifolius Wild Sweet Pea, Lathyrus graminifolius; Margaret Neilson Armstrong Kuva: The Metropolitan Museum of Art: The Collection Online makea herne

Hernehulluus leviää

Pian uutinen ihmeellisestä herkusta levisi koko hoviin, sen ulkopuolisiin kyliin, talousmiesten pariin ja jopa kirkonmiesten keskuuteen. Aurinkokuninkaan rakastajatar Madame de Mainteon kirjoitti kirjeessä vuonna 1696: ”Herneistä puhutaan täällä niin paljon, että ne tyrehdyttävät kaikki muut keskustelunaiheet. Ne ovat sekä muoti, että hulluus”.

Hernehulluus levisi myös muualle Eurooppaan, vaikka ranskalaiseen keittiöön epäluuloisesti suhtautuvat britit yrittivätkin syyttää vihreitä herneitä myrkyllisiksi ja syömäkelvottomiksi. Aurinkokuningas itse söi herneitä lopulta niin paljon, että sai niistä kuninkaalliset mittasuhteet saaneita ruuansulatusongelmia.

Kesäkeiton syvin olemus: Santeri Vuosaran resepti Herne 2.0


LÄHTEET:
Toussaint-Samat Maguelonne: The History of Food. Wiley-Blackwell 2008.
Standage Tom: Ihmiskunnan syötävä historia. Suom. Leena Teirioja. Into 2013
Nieminen Jere: Herne rokkaa. Moreeni 2008.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1130
http://www.bestcookingpulses.com/history.php
http://www.lookandlearn.com/blog/24227/in-france-green-peas-became-a-national-obsession/

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.