Hyppää pääsisältöön

Karsinasta kauppaan -elokuvassa tehdyistä valinnoista

Lihasika free range tilalla.
Lihasika free range tilalla. Kuva: napafilms oy lihasika

SEY:n eli Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton projektivastaavan Essi Walleniuksen blogikirjoitus elokuvasta Karsinasta kauppaan antaa aiheellista kritiikkiä tietyistä valinnoista, joita elokuvassa on tehty. Koen tärkeäksi vastata näihin, koska tiesin, että kysymykset tulevat jossain vaiheessa vastaan.

1) Miksi emme näyttäneet ulkokanaloita ja lattiakanaloita?

Suomessa on käytössä neljä eri kanalatyyppiä: virikehäkkikanala, lattiakanala, luomukanala ja ulkokanala. Kuvasimme elokuvaa virikehäkkikanalassa ja luomu(lattia)kanalassa. Suurimmat erot luomukanalan ja lattiakanalan välillä ovat siinä, että luomussa on enemmän tilaa kanaa kohden, kanat pääsevät ulos toukokuusta lokakuuhun ja kanalaan täytyy tulla luonnonvaloa. Toki eroja on myös ruokinnassa, koska luomukanat syövät vain luomurehua. Molemmissa kanalatyypeissä kanat kulkevat vapaana, käytössä on orret, munintapesä ja hiekkakylpyalueet. Jotkut lattiakanaloista ovat ns. kerroslattiakanaloita, missä lattiapinta-alaa tavallaan kasvatetaan kerroshyllyköllä.

Ulkokananmunat olivat vasta tulossa kauppoihin, kun aloitimme elokuvan valmistelun, joten se jäi siksi pois. Ulkokanaloita on Eviran rekisterissä tällä hetkellä 3 kpl. Ulkokanaloissa kanoille pitää taata ulkoilu myös talvella ja kanoja saa pitää sisätiloissa korkeintaan 12 viikkoa koko tuotantokauden aikana. Ulkokanaloita koskevat lisäksi samat säädökset kuin lattiakanaloita.

Kun kuvauspäiviä oli rajallisesti käytössä päädyimme ottamaan elokuvaan vain kaksi kanalatyyppiä.

2) Laiduntaminen luomusikaloissa on harvinaista.

Kuvasimme lihasian kasvatusta perinteisessä sikalassa ja ns. free range-sikalassa. Emakkoja kuvasimme perinteisessä sikalassa ja luomusikalassa.

Luomusikaloita on Suomessa 13 kappaletta ja perinteisiä sikaloita noin 1200 kappaletta. Luomusianlihan osuus kokonaistuotannosta on reilusti alle prosentti, mikä on todella vähän. Puhutaan siis jollain mittapuulla poikkeuksellisesta tuotannosta ja joku saattaisi jopa esittää kysymyksen kannattaako sitä näyttää lainkaan? Itse päätin, että kannattaa.

Suomessa on kuitenkin muutamia sikatiloja, jotka ovat hoitaneet asian toisin. Nämä tilat eivät ole luomutiloja, vaan enemmänkin tätä ns. free range-tuotantoa. Yleensä tilat haluavat välttyä luomun byrokratialta. Syitä on monia. On totta, että luomussa siat eivät yleensä laidunna, mutta ulkoilualueet sioilla täytyy olla. Luomutiloilla sikojen ulkoilukausi kestää toukokuusta lokakuulle.

Haastaisin mielellään lihatalot täällä pohtimaan syitä siihen, miksi tällaista free range / vapaan possun lihaa ei tuoteta enemmän Suomessa?

SEY:n Essi Walleniuksen kirjoitus löytyy täältä http://www.sey.fi/ajankohtaista/blogi/578-enempi-parempi

Kommentit
  • Sukupuolivalistus voitti dox@netin klikkaussodan

    Klikkaussodan voitti sukupuolivalistus.

    Kuukauden kestänyt dox@net-lyhytdokumenttien KLIKkaussota on päättynyt. Voittajadokumentti Pillua aloittelijoille sai yli 189 000 katsojaa, ja se herätti kiinnostusta myös ulkomailla. Elokuvassa kerrotaan kiertelemättä sukupuolielinten toiminnasta seksin aikana.

  • Mannerheim 2/5

    Tämäkään ei ole fiktiota. Ratsastajapatsaan suunnitteluun osallistui koko Suomi. Kansallissankarin kuvaaminen on nostanut tunteet pintaan jo 65 vuotta.

  • Ohjaaja: uusia näkökulmia kansallissankariin

    Ohjaaja Katja Lautamatti kertoo: "Mannerheimit-sarjan valmistuttua päällimmäinen kokemukseni on ihmetys siitä, miten laajaa ja kirjavaa aineistoa kansallissankarista löytyy. Jouduin jättämään monta hyvää tarinaa viiden dokumenttielokuvan kokonaisuudesta pois, ja Suomesta löytyisi aineksia vielä vaikka kuinka moneen Mannerheim-lyhytelokuvaan."

Lue myös - yle.fi:stä poimittua