Hyppää pääsisältöön

Soundcheck oli aikuisemman musadiggarin rajaton riemu

Soundchek-musiikkia ilman rajoja 1993-94
Maria Guzenina ja Seppo Pietikäinen juonsivat koko ohjelmasarjan. Soundchek-musiikkia ilman rajoja 1993-94 Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Yle Elävä arkisto,Maria Guzenina-Richardson

Helsingin Asematunnelin Jumo Jazzclubilla vuosina 1993–94 kuvattu kahdeksanosainen ohjelmasarja tarjoili musiikkia moneen makuun. Juontajapari Maria Lindell (myöhemmin Guzenina) ja Seppo Pietikäinen esittelivät kerran kuussa yleisölle musiikkimaailman ihmeellisyyksiä rokin, jazzin, etnon ja teknon vaikutuspiiristä, kotimaasta ja kaukomailta. Vain iskelmä oli julistettu ohjelmassa pannaan.

Skip Twitter post

Soundcheck teki edellisen vuosikymmenen Hittimittariin ja Rockstopiin pesäeroa ja luovi Ylen musiikkitarjontaa valtavirrasta poikkeaville urille. Ohjelmasarja asettui lyhyen elinkaarensa aikana myös hetkellisesti päällekkäin Suomen virallista levymyyntilistaa noudattaneen Lista Top 40:n kanssa.

Musiikkitarjonnaltaan sarja oli vahvassa etukenossa underground- ja vastakulttuuripiirien suuntaan. Maanantain myöhäisiltaan sijoitetun tv-sarjan aikuismaisuutta pyrittiin jopa korostamaan: ohjelma kuvattiin baarissa, ohjelman vieraat tupakoivat sekä joivat haastatteluiden aikana avoimesti olutta.

Sarjan ulkomaanraporteista kunnia kuuluu veteraanitoimittaja Seppo Pietikäiselle. Samanaikaisesti Radio Cityssä työskennellyt Maria Lindell taas suoritti suuremman osan ohjelmassa vierailleiden artistien haastatteluista.

Sarjan avausjaksossa nähtiin uutukainen musiikkivideo islantilaislaulaja Björkiltä. Samalla luotiin katsaus tuon hetken kotimaisiin musiikkividoihin, joiden anatomiasta oli kertomassa Ismo Alangon Pornografiaa-videosta vastannut Hannu Puttonen.

Pietikäinen oli lisäksi vieraillut Ranskassa Mouvement des Musiques Innovatrices festivaaleilla, josta ohjelmaan saatiin väliesirippuna avantgardea esittelevä raportti. Jumo Jazzclubilla jaksossa esiintyivät Moon Cakes -yhtye ja Balls, jolta oli juuri ilmestynyt uusi albumi.


Toisessa jaksossa tarkasteltiin suomalaista, 1990-luvun alkupuoliskon underground-musiikkia. Esittelyn vetovastuussa toimi Underground Rock Orchestran nokkamies M. A. Numminen. Australialainen Tim Finn toi jaksoon tarvittavan ulkomaalaisaspektin ja suuren maailman tyyliin Pietikäinen suoritti laulajan haastattelun limusiinin takapenkillä. Jumolla esiintyi helsinkiläinen Shadowplay ja yleisöstä bongattiin mm. Laika & Cosmonautsin jäseniä.

Äärimmäisen kiintoisa oli myös jaksossa nähty suomalaista teknokulttuuria läpivalaiseva Chaotic Finnish Danceloop 1993 -raportti. Nopeasti leviävän alakulttuurin pukeutumis- sekä hiustyylit katsastettiin aikakauden videotehosteilla maustettuina. Videomontaasissa esiteltiin Project Chain Gun Operate, Advanced Art, Cosmic Zone, Local Maniacs, Pentium Project ja Dance Nation -kokoonpanot.


Teknosta etnoon ja kolmas Soundchek leijaili eetteriin marraskuun lopussa. Kitarasankari Dave Lindholm tunnelmoi illan ensimmäisenä live-vieraana. Lindholmia oli saapunut seuraamaan mm. Neljä Ruusua -yhtye. Ruusukvartetin Ilkka Alanko juhli kuvauspäivänä syntymäpäiviään, joten juontajakaksikko tarjosi artistille tämän kunniaksi oluen. Neljältä Ruusulta katsastettiin myös tuore Poplaulajan vapaapäivä -musiikkivideo.

Aiemmin samassa kuussa Vanhalla Ylioppilastalolla esiintynyt algerialainen Khaled pääsi osaksi tämänkertaista ohjelmajärjestystä. Pietikäisen haastattelussa rai-musiikin kuninkaaksi tituleerattu mies kertoi esittämänsä perinnemusiikin juurista ja omasta metodistaan yhdistellä sitä länsimaisiin soittimiin ja tekniikoihin.

Jakson pääti oululaisen Electric Blue Peggy Sue And The Revolutionions From Marsin esiintyminen. Jopa maailman kaikkien aikojen vaikeimmiten nimetyksi kutsutun yhtyeen kitaristi-laulaja Esa "Ray Katz" Nissi antoi jaksossa myös Marialle haastattelun.


Neljäs Soundcheck keskittyi jopa aiempaa enemmän musiikkivideoihin. Ohjelmassa nähtiin Sir Elwoodin hiljaiset värit -yhtyeen tuore video hittikappaleeseen Viimeisellä rannalla. Yhtyeen lauluntekijä-laulaja Juha Lehteä haastateltiin videon ja kappaleen alkuperäisen idean yhteneväisyyksistä ja eroista. Ääneen päästettiin myös musiikkivideon tekijät Leo Pee ja Jaakko Nuotio.

Olin vain äänittäjänä Dark Side of the Moonilla. En ole sanonut tuottaneeni Floydia, vaikka niin väitetäänkin― Alan Parsons

Ulkomaailman äänenä toimi tällä kertaa hittituottajana tunnettu Alan Parsons, joka tuskaili Pietikäisen haastattelussa tällä kertaa itse levyttäneenä artistina. Muun muassa The Beatlesin tuottajana aikanaan kannuksensa ansainnut Parsons johti omaa projektiaan ja oikaisi väärinkäsityksen omasta roolistaan Pink Floydin Dark Side of the Moon -albumin osalta.

Livenä ohjelmassa päästiin nauttimaan kansanmusiikista ammentavan Jambolin sävelistä. Räiskyvää rokkia jaksoon taas toi Aija Puurtisen ja toimittajanakin tunnetun Esa Kuloniemen johtama Honey B and the T-Bones.


Skip Twitter post

Viides Soundcheck oli samalla vuoden 1994 ensimmäinen Soundcheck. Livenä ohjelmassa esiintyivät Trio Töykeät ja RinneRadio.

Maria Guzenina muisteli myöhemmin Twitterissä jaksossa suorittamaansa haastattelua, jossa mikrofonin toiselle puolelle asettui Trio Töykeiden maineikas jazz-pianisti Iiro Rantala.

Musiikkivideoita jaksossa katsastettiin yhdysvaltalaisilta Jackson Brownelta ja Meat Loafilta. Pietikäinen oli myös toteuttanut ulkomaalaisartistien haastatteluista insertit ohjelmaan. Kotimaista videomusiikkia tarjoili rap-muusikko Kaivo.

Jakson päättänyt RinneRadion uhkaavissa valotunnelmissa toteutettu esitys on koko Soundcheckin visuaalisesti tyylikkäintä antia.


Soundcheckin kuudennen osan aloitti punkin grand old man, Iggy Pop, jota Seppo Pietikäinen haastatteli.

Suutun ainakin kaksi kertaa päivässä. Vietän tunteja päivittäin valmistautuneena jonkinasteiseen vitutukseen― Iggy Pop

Tuolloin 46-vuotias punkkari avasi tuntojaan modernista musiikkiteollisuudesta, jonka hän koki keskittyvän suuressa määrin yli 30-vuotiaisiin ja näiden älylliseen reaktioon. Alle kolmekymppisille taas Iggyn mukaan tuotettiin musiikkia, jota kuunnellakseen pitäisi omata jonkinlainen robottikeho, jotta pysyisi sen tahdissa. Haastattelun päätteeksi mieheltä nähtiin vielä tuore Wild America -musiikkivideo.

Kotimaista musiikkivideomateriaalia nähtiin Sue Van Doe -yhtyeeltä ja jakson live-esitykset aloitti "hillbillya" soittava The Barnhill Boys. Yhtyeen nokkahahmona toimi Judge Barnhill, joka tunnetaan paremmin nimellä Tuomari Nurmio. Nurmion kokoonpanon lisäksi ohjelmassa esiintyi Maarit.


Soundcheckin seitsemäs jakso omistettiin suurieleisesti vierailemaan saapuneelle hollantilaisyhtye Nitsille. Jo vuonna 1974 perustettu Nits oli ohjelmavuonna julkaisut Da Da Da -levyn ja levyn nimi herätti haastattelun suorittaneessa Pietikäisessä kysymyksiä. Nitsien musiikkivideossa taas oli mukana kuvamateriaalia talvisesta Helsingistä. Muutenkin Suomi-sympatioistaan tunnettu taiderock-yhtye antoi myöhemmin vuonna 1998 ilmestyneelle albumilleen kotimaansa suomenkielisen nimen Alankomaat.

Illan toisena live-vieraana Jumon lavalla nähtiin pitkän linjan muusikko Kari Peitsamo. Musiikkivideoihin jaksossa otettiin voimakkaan tekijävetoinen lähestymiskulma. Video-ohjaaja Mika Taanila oli saapunut Maria Lindellin haastateltavaksi. Klubikeskustelua ryydittivät näytteet Taanilan ohjaustöistä. Otteita jaksossa nähtiin mm. Maritta Kuulan, Kauko Röyhkän, 22-Pisteirkon ja Circlen musiikkivideoista.


Soundcheckin viimeiseksi jääneessä jaksossa esiintyi suomalainen Veeti ja Elastic Family, johtotähtinään laulaja Veeti Kallio ja Anna Kuoppamäki. Yhtyeeltä kuultiin jaksossa kappaleet: Walk Gently, This is it, Kiss My Soul ja Baby Joe. Maria Lindell suoritti ohjelman edetessä niin Kallion kuin Kuoppamäkenkin haastattelut.

Kallio äityi myöhemmin vielä jälkiviisaasti muistelemaan Twitterissä tuolloin käyttämäänsä harlekiinimaista esiintymisasua.

Jazzclubin lavalla nähtiin myös 1980-luvun konemusiikkiyhtye Belaboriksessa vaikuttanut laulaja Saara Soisalo, joka oli tuolloin jo siirtynyt ilmaisussaan kohti jatsahtavampaa tyyliä. Soisalo esitti temaattisesti kappaleet Tyhjä huone ja Lonely House.

Sovinnainen, epäsovinnainen, vaihtoehtoinen ja valtavirta ovat nimikkeitä, joilla musiikki lokeroidaan. Ne eivät päde minun tuotantooni. Teen mielestäni omaperäistä ja itseni kuuloista musiikkia― Nick Cave

Jakson kuitenkin aloitti australialaismuusikko Nick Cave, jota Pietikäinen oli käynyt haastattelemassa ja jolta myös nähtiin tuore Do You Love Me -musiikkivideo.

Cave oli haastatteluvuonna levyttänyt Bad Seeds -yhtyeensä kanssa rakkausaiheisen levyn nimeltä Let Love In. Artisti ei tosin myöntänyt haastattelussa "pehmenneensä", vaikka uuden levyn teema oli aiemmista poikkeava.

Kotimaisen aspektin musiikkivideoihin toi jaksossa esitetty J. Karjalaisen tuore Villejä lupiineja.

Jakson päätteeksi oli juontajaparin aika maistaa kuplajuomaa ja todeta vuosien 1993–1994 soundien ollen tätä myöten tsekattu.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.