Hyppää pääsisältöön

Soundcheck oli aikuisemman musadiggarin rajaton riemu

Soundchek-musiikkia ilman rajoja 1993-94
Maria Guzenina ja Seppo Pietikäinen juonsivat koko ohjelmasarjan. Soundchek-musiikkia ilman rajoja 1993-94 Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Yle Elävä arkisto,Maria Guzenina-Richardson

Helsingin Asematunnelin Jumo Jazzclubilla vuosina 1993–94 kuvattu kahdeksanosainen ohjelmasarja tarjoili musiikkia moneen makuun. Juontajapari Maria Lindell (myöhemmin Guzenina) ja Seppo Pietikäinen esittelivät kerran kuussa yleisölle musiikkimaailman ihmeellisyyksiä rokin, jazzin, etnon ja teknon vaikutuspiiristä, kotimaasta ja kaukomailta. Vain iskelmä oli julistettu ohjelmassa pannaan.

Skip Twitter post

Soundcheck teki edellisen vuosikymmenen Hittimittariin ja Rockstopiin pesäeroa ja luovi Ylen musiikkitarjontaa valtavirrasta poikkeaville urille. Ohjelmasarja asettui lyhyen elinkaarensa aikana myös hetkellisesti päällekkäin Suomen virallista levymyyntilistaa noudattaneen Lista Top 40:n kanssa.

Musiikkitarjonnaltaan sarja oli vahvassa etukenossa underground- ja vastakulttuuripiirien suuntaan. Maanantain myöhäisiltaan sijoitetun tv-sarjan aikuismaisuutta pyrittiin jopa korostamaan: ohjelma kuvattiin baarissa, ohjelman vieraat tupakoivat sekä joivat haastatteluiden aikana avoimesti olutta.

Sarjan ulkomaanraporteista kunnia kuuluu veteraanitoimittaja Seppo Pietikäiselle. Samanaikaisesti Radio Cityssä työskennellyt Maria Lindell taas suoritti suuremman osan ohjelmassa vierailleiden artistien haastatteluista.

Sarjan avausjaksossa nähtiin uutukainen musiikkivideo islantilaislaulaja Björkiltä. Samalla luotiin katsaus tuon hetken kotimaisiin musiikkividoihin, joiden anatomiasta oli kertomassa Ismo Alangon Pornografiaa-videosta vastannut Hannu Puttonen.

Pietikäinen oli lisäksi vieraillut Ranskassa Mouvement des Musiques Innovatrices festivaaleilla, josta ohjelmaan saatiin väliesirippuna avantgardea esittelevä raportti. Jumo Jazzclubilla jaksossa esiintyivät Moon Cakes -yhtye ja Balls, jolta oli juuri ilmestynyt uusi albumi.


Toisessa jaksossa tarkasteltiin suomalaista, 1990-luvun alkupuoliskon underground-musiikkia. Esittelyn vetovastuussa toimi Underground Rock Orchestran nokkamies M. A. Numminen. Australialainen Tim Finn toi jaksoon tarvittavan ulkomaalaisaspektin ja suuren maailman tyyliin Pietikäinen suoritti laulajan haastattelun limusiinin takapenkillä. Jumolla esiintyi helsinkiläinen Shadowplay ja yleisöstä bongattiin mm. Laika & Cosmonautsin jäseniä.

Äärimmäisen kiintoisa oli myös jaksossa nähty suomalaista teknokulttuuria läpivalaiseva Chaotic Finnish Danceloop 1993 -raportti. Nopeasti leviävän alakulttuurin pukeutumis- sekä hiustyylit katsastettiin aikakauden videotehosteilla maustettuina. Videomontaasissa esiteltiin Project Chain Gun Operate, Advanced Art, Cosmic Zone, Local Maniacs, Pentium Project ja Dance Nation -kokoonpanot.


Teknosta etnoon ja kolmas Soundchek leijaili eetteriin marraskuun lopussa. Kitarasankari Dave Lindholm tunnelmoi illan ensimmäisenä live-vieraana. Lindholmia oli saapunut seuraamaan mm. Neljä Ruusua -yhtye. Ruusukvartetin Ilkka Alanko juhli kuvauspäivänä syntymäpäiviään, joten juontajakaksikko tarjosi artistille tämän kunniaksi oluen. Neljältä Ruusulta katsastettiin myös tuore Poplaulajan vapaapäivä -musiikkivideo.

Aiemmin samassa kuussa Vanhalla Ylioppilastalolla esiintynyt algerialainen Khaled pääsi osaksi tämänkertaista ohjelmajärjestystä. Pietikäisen haastattelussa rai-musiikin kuninkaaksi tituleerattu mies kertoi esittämänsä perinnemusiikin juurista ja omasta metodistaan yhdistellä sitä länsimaisiin soittimiin ja tekniikoihin.

Jakson pääti oululaisen Electric Blue Peggy Sue And The Revolutionions From Marsin esiintyminen. Jopa maailman kaikkien aikojen vaikeimmiten nimetyksi kutsutun yhtyeen kitaristi-laulaja Esa "Ray Katz" Nissi antoi jaksossa myös Marialle haastattelun.


Neljäs Soundcheck keskittyi jopa aiempaa enemmän musiikkivideoihin. Ohjelmassa nähtiin Sir Elwoodin hiljaiset värit -yhtyeen tuore video hittikappaleeseen Viimeisellä rannalla. Yhtyeen lauluntekijä-laulaja Juha Lehteä haastateltiin videon ja kappaleen alkuperäisen idean yhteneväisyyksistä ja eroista. Ääneen päästettiin myös musiikkivideon tekijät Leo Pee ja Jaakko Nuotio.

Olin vain äänittäjänä Dark Side of the Moonilla. En ole sanonut tuottaneeni Floydia, vaikka niin väitetäänkin― Alan Parsons

Ulkomaailman äänenä toimi tällä kertaa hittituottajana tunnettu Alan Parsons, joka tuskaili Pietikäisen haastattelussa tällä kertaa itse levyttäneenä artistina. Muun muassa The Beatlesin tuottajana aikanaan kannuksensa ansainnut Parsons johti omaa projektiaan ja oikaisi väärinkäsityksen omasta roolistaan Pink Floydin Dark Side of the Moon -albumin osalta.

Livenä ohjelmassa päästiin nauttimaan kansanmusiikista ammentavan Jambolin sävelistä. Räiskyvää rokkia jaksoon taas toi Aija Puurtisen ja toimittajanakin tunnetun Esa Kuloniemen johtama Honey B and the T-Bones.


Skip Twitter post

Viides Soundcheck oli samalla vuoden 1994 ensimmäinen Soundcheck. Livenä ohjelmassa esiintyivät Trio Töykeät ja RinneRadio.

Maria Guzenina muisteli myöhemmin Twitterissä jaksossa suorittamaansa haastattelua, jossa mikrofonin toiselle puolelle asettui Trio Töykeiden maineikas jazz-pianisti Iiro Rantala.

Musiikkivideoita jaksossa katsastettiin yhdysvaltalaisilta Jackson Brownelta ja Meat Loafilta. Pietikäinen oli myös toteuttanut ulkomaalaisartistien haastatteluista insertit ohjelmaan. Kotimaista videomusiikkia tarjoili rap-muusikko Kaivo.

Jakson päättänyt RinneRadion uhkaavissa valotunnelmissa toteutettu esitys on koko Soundcheckin visuaalisesti tyylikkäintä antia.


Soundcheckin kuudennen osan aloitti punkin grand old man, Iggy Pop, jota Seppo Pietikäinen haastatteli.

Suutun ainakin kaksi kertaa päivässä. Vietän tunteja päivittäin valmistautuneena jonkinasteiseen vitutukseen― Iggy Pop

Tuolloin 46-vuotias punkkari avasi tuntojaan modernista musiikkiteollisuudesta, jonka hän koki keskittyvän suuressa määrin yli 30-vuotiaisiin ja näiden älylliseen reaktioon. Alle kolmekymppisille taas Iggyn mukaan tuotettiin musiikkia, jota kuunnellakseen pitäisi omata jonkinlainen robottikeho, jotta pysyisi sen tahdissa. Haastattelun päätteeksi mieheltä nähtiin vielä tuore Wild America -musiikkivideo.

Kotimaista musiikkivideomateriaalia nähtiin Sue Van Doe -yhtyeeltä ja jakson live-esitykset aloitti "hillbillya" soittava The Barnhill Boys. Yhtyeen nokkahahmona toimi Judge Barnhill, joka tunnetaan paremmin nimellä Tuomari Nurmio. Nurmion kokoonpanon lisäksi ohjelmassa esiintyi Maarit.


Soundcheckin seitsemäs jakso omistettiin suurieleisesti vierailemaan saapuneelle hollantilaisyhtye Nitsille. Jo vuonna 1974 perustettu Nits oli ohjelmavuonna julkaisut Da Da Da -levyn ja levyn nimi herätti haastattelun suorittaneessa Pietikäisessä kysymyksiä. Nitsien musiikkivideossa taas oli mukana kuvamateriaalia talvisesta Helsingistä. Muutenkin Suomi-sympatioistaan tunnettu taiderock-yhtye antoi myöhemmin vuonna 1998 ilmestyneelle albumilleen kotimaansa suomenkielisen nimen Alankomaat.

Illan toisena live-vieraana Jumon lavalla nähtiin pitkän linjan muusikko Kari Peitsamo. Musiikkivideoihin jaksossa otettiin voimakkaan tekijävetoinen lähestymiskulma. Video-ohjaaja Mika Taanila oli saapunut Maria Lindellin haastateltavaksi. Klubikeskustelua ryydittivät näytteet Taanilan ohjaustöistä. Otteita jaksossa nähtiin mm. Maritta Kuulan, Kauko Röyhkän, 22-Pisteirkon ja Circlen musiikkivideoista.


Soundcheckin viimeiseksi jääneessä jaksossa esiintyi suomalainen Veeti ja Elastic Family, johtotähtinään laulaja Veeti Kallio ja Anna Kuoppamäki. Yhtyeeltä kuultiin jaksossa kappaleet: Walk Gently, This is it, Kiss My Soul ja Baby Joe. Maria Lindell suoritti ohjelman edetessä niin Kallion kuin Kuoppamäkenkin haastattelut.

Kallio äityi myöhemmin vielä jälkiviisaasti muistelemaan Twitterissä tuolloin käyttämäänsä harlekiinimaista esiintymisasua.

Jazzclubin lavalla nähtiin myös 1980-luvun konemusiikkiyhtye Belaboriksessa vaikuttanut laulaja Saara Soisalo, joka oli tuolloin jo siirtynyt ilmaisussaan kohti jatsahtavampaa tyyliä. Soisalo esitti temaattisesti kappaleet Tyhjä huone ja Lonely House.

Sovinnainen, epäsovinnainen, vaihtoehtoinen ja valtavirta ovat nimikkeitä, joilla musiikki lokeroidaan. Ne eivät päde minun tuotantooni. Teen mielestäni omaperäistä ja itseni kuuloista musiikkia― Nick Cave

Jakson kuitenkin aloitti australialaismuusikko Nick Cave, jota Pietikäinen oli käynyt haastattelemassa ja jolta myös nähtiin tuore Do You Love Me -musiikkivideo.

Cave oli haastatteluvuonna levyttänyt Bad Seeds -yhtyeensä kanssa rakkausaiheisen levyn nimeltä Let Love In. Artisti ei tosin myöntänyt haastattelussa "pehmenneensä", vaikka uuden levyn teema oli aiemmista poikkeava.

Kotimaisen aspektin musiikkivideoihin toi jaksossa esitetty J. Karjalaisen tuore Villejä lupiineja.

Jakson päätteeksi oli juontajaparin aika maistaa kuplajuomaa ja todeta vuosien 1993–1994 soundien ollen tätä myöten tsekattu.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.