Hyppää pääsisältöön

D-vitamiini – paljonko on tarpeeksi?

D-vitamiini kapseleita purkista pöydälle.
D-vitamiini kapseleita purkista pöydälle. Kuva: Yle, Tero Kyllönen d-vitamiini

Riittääkö 10 mikrogramman päiväsaanti d-vitamiinista saataviin terveyshyötyihin Suomen leveysasteilla ja miksi suositusta ei nosteta?

Moni pyrkii etenkin vuoden pimeinä aikoina saamaan d-vitamiinia yli suosituksen. Suomessa d-vitamiinin saantisuositus on 10 mikrogrammaa päivässä terveillä alle 75-vuotiailla. Kymmenkertainen eli 100 mikrogrammaa vuorokaudessa on suosituksen mukaan kuitenkin vielä turvallinen määrä.

Tutkimuksissa on osoitettu runsaasti d-vitamiinin kytköksiä terveyteen.

Meillä on aika hyvin tietoa siitä, että mitä matalampi d-vitamiinitaso elimistössä on, sitä suurempi on monien kroonisten sairauksien riski, sanoo ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Mihin d-vitamiinin mahti perustuu?

Ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen haastattelukuvassa
Ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen. Ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen haastattelukuvassa Kuva: Yle, Akuutti jyrki virtanen

– D-vitamiini ei nimestään huolimatta ole varsinaisesti vitamiini, vaan se on hormonin esiaste. Se saa elimistössä aikaan fysiologisia vaikutuksia sitoutumalla d-vitamiinireseptoriin, joka saa sitten aikaan vaikutuksia geeneissä.

– D-vitamiini vaikuttaa 200, jopa 600 geenin toimintaan, ja monet näistä geeneistä ovat mukana esimerkiksi tulehdusreaktioissa tai immuunipuolustuksessa ja sitä kautta tietenkin mahdollisesti monien eri sairauksien takana, Virtanen havainnollistaa.

Kalapaliikkia suositusrajasta

Moni pähkäilee arjessaan d-vitamiinimääriensä kanssa. Kalapaliikkia suosituksen rajasta käydään asiantuntijoidenkin kesken.

Riittääkö kymppi näillä leveysasteilla? Suosituksen mukaan 50 nanomoolia kalsidiolia veressä per litra on sopiva taso ja suurin osa väestöstä pääsee tähän 10 mikrogramman d-vitamiinin päiväsaannilla. Raja nojaa siihen, ettei tutkimusnäyttöä ole tarpeeksi isojen pitoisuuksien hyödyistä.

Tutkimuksista löytyy kuitenkin sellaisiakin tuloksia, jotka puhuvat kymppiä isomman saannin puolesta.

– Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että jos tasot olisivat 75–100 nanomoolia, sairauksien riski olisi pienempi. Siihen ei tällä 10 mikrogamman annoksella ylletä, siihen tarvitaan sitten isompia annoksia, Virtanen sanoo.

On siis erilaisia tutkimuksia ja tuloksia, mutta suosituksen taustalle halutaan enemmän näyttöä suurista annoksista laajoille joukoille. Parhaillaan odotetaan tuloksia laajasta kokeellisesta väestötutkimuksesta d-vitamiinilisän vaikutuksista terveyteen.

– Meillä on tietoa lyhytaikaisista, noin vuoden kestäneistä tutkimuksista isoillakin annoksilla, esimerkiksi juuri 100 mikrogrammalla, eikä niissä ole mitään hyötyjä havaittu, ei tosin mitään haittaakaan. Meillä on myös tietoa monivuotisista kokeellisista tutkimuksista pienillä annoksilla, esimerkiksi 10 mikrogrammalla, eikä niissäkään ole juuri mitään havaittu. Meiltä puuttuu se paras tilanne, että olisi tutkittu isoja annoksia monen vuoden aikana ja isoilla tutkimusjoukoilla, ennen kuin voidaan sanoa mitään varmaa näistä tietyistä raja-arvoista, joita pitäisi tavoitella, Virtanen selventää.

Mittaukset suuntaa-antavia

Moni on mittauttanut kalsidiolitasonsa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että mittausmenetelmät laboratorioissa vaihtelevat, joten tulokset ovat vain suuntaa-antavia.

D-vitamiinikapseleita lähikuvassa.
D-vitamiinia saa purkista, mutta myös esimerkiksi auringosta ja rasvaisista kaloista. D-vitamiinikapseleita lähikuvassa. Kuva: Yle, Akuutti d-vitamiini

– Jos tulokset ovat paljon alle 50 nanomoolia litrassa, se kyllä kertoo, että on d-vitamiinin puutosta. Jos on puolestaan 100 tai yli, se kertoo, että silloin d-vitamiinitaso on riittävä. Silloin ei ainakaan tarvitse d-vitamiinia purkista enää ottaa, Virtanen linjaa.

Auringon lisäksi esimerkiksi kala on hyvä d-vitamiinin lähde, mutta ei ole aivan sama, mitä kalaa popsii.

– D-vitamiinin määrä eri kalalajeissa vaihtelee aika huomattavastikin. Esimerkiksi tonnikalassa tai seitissä d-vitamiinia ei juuri ole, kun taas rasvaisissa kaloissa sitä on enemmän.

Kuinka suosituksenmukaiseen kymppiin pääsee ruokavaliolla?

– Yksi hyvä nyrkkisääntö on, että jos syö pari kolme kertaa viikossa kalaa, käyttää nestemäisiä maitotuotteita noin puoli litraa päivässä ja kasvismargariinia noin 5 teelusikallista päivässä, silloin saa aika hyvin suositellun, noin 10 mikrogrammaa d-vitamiinia päivässä.

Asiantuntija: JYRKI VIRTANEN, ravitsemusepidemiologian dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Toimittaja: SUSANNA EKFORS

Lisää ohjelmasta

Asiakas terapiassa.
Asiakas terapiassa. Kuva: Yle, Akuutti mielenterveyspalvelut
Marianne Holmström.
Marianne Holmström. Kuva: Yle, Akuutti marianne holmström
Toisessa kädessä porkkana, toisessa suklaata ja pähkinöitä
Toisessa kädessä porkkana, toisessa suklaata ja pähkinöitä Kuva: Yle, Tero Kyllönen suklaa ja pähkinät
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista.
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,sokeus,Azra Tayyebi
Kommentit