Hyppää pääsisältöön

Kumpi ratkaisee uutisarvon – vinkki vai vinkkaaja

Toimittaja Boris Salomon
Toimittaja Boris Salomon Kuva: MOT, Yle blogikuva

Toimittajat ovat välillä tietolähteiden antamien vinkkien varassa. Koska toimittajilla on käytössään mahdollisuus antaa lähdesuoja, he kykenevät suojaamaan tietolähteitään.

Näin pitää ollakin; arvokkaiden vinkkien perusteella voi käynnistyä jatkotutkimuksia, jotka tuovat esiin sellaisia yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita, jotka eivät muuten koskaan tulisi suuren yleisön tietoisuuteen.

Vinkkaajat eivät välttämättä ole hyviä tai rohkeita ihmisiä, jotka ovat huolissaan yleisestä hyvästä. Tiedonvälityksen arkipäivässä tällaiset puhtaan jalomieliset motiivit ovat ennemmin poikkeus kuin sääntö.

Vinkkaajien motiivit voivat olla hyvin pikkumaisia, kuten virkamiehellä, joka paljastaa virkasalaisuuksia koska ei tullut ylennetyksi tai poliisilla, joka on ollut paljastamassa rikostapausta ja on pettynyt, koska hänen tutkimansa rikos johtaa hänestä liian lievään rangaistukseen.

On myös aina ihmisiä, jotka ajavat omaa asiaansa ja joiden motiivit eivät kumpua maailmanparannuksen lähtökohdista. Tekeekö se lähteen paljastamasta epäkohdasta automaattisesti arvottoman? Mielestäni ei.

On itsestään selvä, että toimittajan on hyvä tietää lähteiden taustoja ja motiiveja. Lähdekritiikki kuuluu toimittajan peruskalustoon.

Jos toimittajan julkaisupäätös perustuu siihen, miten moraalisista lähtökohdista tietolähde on asian paljastanut, ollaan hakoteillä. Tiedon paikkansapitävyys ja sen yhteiskunnallinen merkitys ovat mielestäni tärkeämmät uutiskriteerit.

Mikä ajoi Manningin
paljastuksiin?

Tämä pätee myös yhdysvaltalaiseen sotilaaseen ja vinkkaajaan Chelsea (ent. Bradley) Manningiin. Oleellista ei ole kysyä, miksi hän monen muun tiedon ohella antoi vuotosivusto Wikileaksille videon, jossa esitetään helikopterimiehistön hyökkäys viattomia siviilejä vastaan Irakissa.

On vaikea tietää, mitkä olivat loppujen lopuksi Manningin motiivit vuotoon. Oliko alkusysäyksenä hänen vaikea lapsuutensa, hänen pieneen kokoonsa ja lievästi feministisiin piirteisiinsä kohdistunut simputus?

Kysymys ei ole oleellinen. Journalismille oleellista on, että hän tarttui tilaisuuteen ja paljasti valtavia epäoikeudenmukaisuuksia. Tällainen toiminta on välttämätön osa demokratiaa ja tarvitsee suojelua.

Kokonaan toisen jutun aihe ovat ne syyt, mitkä mahdollisesti ovat olleet Chelsea Manningin toiminnan taustalla. Ne eivät vähennä hänen paljastustensa yhteiskunnallista merkittävyyttä ja uutisarvoa.

Boris Salomon
2014 lukien eläkkeellä Ylestä, nyt vapaa toimittaja

MTV Uutisten vastine ohjelmaan 16.2.2015