Hyppää pääsisältöön

Kun lähteen suoja murtuu: käsikirjoitus

Harri Nykänen, ex-rikostoimittaja, kirjailija:
"Että mä kerran tällasen presi… kirjotin sellasen presidentti Koivistoon liittyvän jutun, niin hänen vävynsä bisneksiin, vähän niinkun hämäräbisneksiin, liittyvän jutun. Ja seuraavana päivänä mulle soitti Supon, Supon, Supon tarkastaja, tuttu, ja pyys kaljoille. Ja, ja sit sano, että hän oli saanu, saanu ylhäältä määräyksen, et pitäis selvittää, et ku… mistä sä oot saanu tän tiedon tästä. Et koskien tätä, tätä Koivi… Koivistoa. Et sen piti olla salassa pidettävää tietoo."

MOT-tunnus

Tämä ohjelma kertoo lähdesuojasta. Kansalaiset voivat niin sovittaessa paljastaa tiedotusvälineille tärkeitä yhteiskunnallisia epäkohtia ilman pelkoa siitä, että he joutuvat hankaluuksiin. Tutkimme sitä, milloin lähdesuoja pettää. Seuraukset saattavat olla järkyttäviä.

Päivi Korpisaari, viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto:
"Kyllä lähdesuoja on aivan olennaisen tärkeä demokraattisen yhteiskunnan elementti."

MOT:
"Oletko törmännyt tilanteeseen, että joltain taholta yritettiin painostaa paljastamaan tietolähdettä?"

Tuomo Pietiläinen, toimittaja, Helsingin Sanomat:
"No, kyllähän tietolähteitä on painostettu paljastamaan useitakin kertoja mun urani aikana. Ja ehkä kaikkein tällänen mieleenpainuvin tapaus oli se, kun toimittaja Anssi Miettisen kanssa kerroimme siitä, että Sonera Teleyhtiö oli rikkonut teletoiminnan tietosuojalakia ja urkkinut lähes 100 suomalaisen puhelutietoja. Ja sen jälkeen, kun Soneran viestintäosasto sai tietää, että aiomme tämän uutisen julkistaa, niin he ilmoittavat päätoimittajalle, että he vaativat kymmeniä miljoonia euroja vahingonkorvauksia, jos tällainen tieto julkistetaan."
"Me saatiin ihan täys tuki tän uutisen julkistamishankkeelle. Ja täys tuki sille, että me säilytetään lähdesuojamme."

Lähdesuoja oli tärkeässä roolissa, kun Ylen Silminnäkijä-ohjelmassa vuonna 2009 kerrottiin silloisen pääministerin Matti Vanhasen rakennushankkeesta.

Ari Korvola, toimituspäällikkö, Seura-lehti:
"Siinä, tässä Matintalo Silminnäkijä tapauksessa käytettiin lähdesuojaa, käytin sitä paragrafit ja käytännöt ja YLEn omat määräykset antoivat myöten ja miten sitä sai käyttää. Se oli ihan tavanomainen ja varmistukset tehtiin."
"Sitten meillä oli takataskussa se että jos tätä asiaa ryhdytään niin paljon penkomaan että se menee sitten käräjille, niin siellä sitten meillä on todistaja, ja todistaja tulee todistamaan meidän puolesta ja tätä varten tehtiin oikein paperi, jossa on allekirjoitukset ja sitoumukset siitä että asianomainen lähde suostuu sitten tulemaan käräjille ja olemaan siellä todistajana."

Grafiikka:
Mikäli Yle tai sen toimihenkilöt jostain syystä haastettaisiin oikeuteen tässä asiassa väittämällä, että antamani tiedot ovat vääriä, olen tarvittaessa valmis todistamaan oikeudesa saamani tiedot oikeiksi.

Lautakasatapauksen jälkeen Yleisradio täsmensi omia käytäntöjään niin, että yhtiössä ”vältetään käyttämästä nimettömiä lähteitä ainoina tietolähteinä.

Lähdesuoja tarkoittaa sitä, että tiedotusväline lupaa olla paljastamatta tietojensa lähdettä. Suojaa pidetään olennaisena osana länsimaista journalismia, ja se on yksi demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista.

Epäkohtia, väärinkäytöksiä ja rikoksia jäisi paljastamatta, jos journalistit eivät voisi taata lähteilleen nimettömyyttä.

Päivi Korpisaari:
"Ja täytyy muistaa, että sehän ei ole vain tiedotusvälineitä varten vaan viime kädessä kansalaisia varten. Lähdesuojalla turvataan kansalaisten oikeus saada tietoa."

Mikko Paatero, poliisiylijohtaja, Poliisihallitus:
"Jos meillä on jotain epäkohtia hallinnossa, niin se on sit eri, ihan toinen juttu. Ja niiden vuotaminen ja lähdesuojan taakse, taakse meneminen, niin minusta ne… siihen minulla ei ole oikeastaan mitään sanottavaa."

Harri Nykänen:
"Ja mä kerroin sen. Ja sit se sa… se kyl sano ihan naureskeli, et hän tietää, et sä et kuitenkaan sitä kerro, mut otetaan kuitenkin muutama kalja Supon piikkiin. Ja sIt me istuttiin siel iltaa ja juotiin kaljaa Supon piikkiin. Ja siihen se sit jäi. Sit seuraavana päivänä se kerto pomolleen, et ei Nykänen mitään kertonu."

Aina lähdesuoja ei pidä.

Viime syksynä MTV:n Uutisten tutkivalle ryhmälle yritettiin kaupata salaista poliisitietoa. Peitenimellä esiintynyt henkilö tarjosi tietoa Keskusrikospoliisin vireillä olleesta terrorismioperaatiosta.
MTV kiinnostui tiedoista ja lupasi vuotajalle lähdesuojan.

MTV:n vastaus lähteelle:
”Suhtaudun lähdesuojaan erittäin vakavasti, joten sen suhteen voit olla huoleti.”
(Lähde: MTV:n verkkouutiset, 27.10.2014)

Nimimerkki KP viesti vielä alkuperästä uutista seuraavana päivänä MTV:lle, että hänellä olisi tarjolla muitakin varmoja uutisia ”ensimmäisen ja ilmaisen maistiaisen” jälkeen. Hän hinnoitteli illan pääuutislähetykseen päätyvän vinkin 500 euron arvoiseksi. Jos uutinen jäisi verkkojutuksi, hinta olisi 250 euroa.
Kolme viikkoa KP:n vinkistä tehdyn uutisen jälkeen MTV palasi asiaan ja kertoi virkamiehen pyytäneen toimitukselta rahaa uutisvuodoista.

MTV:n uutiset 27.10.2014
Merja Ylä-Anttila, päätoimittaja, MTV Uutiset:
"No tämä oli minun urallani poikkeuksellinen ja törkeä yritys rahastaa tiedolla ja nimenomaan virkamiestaustalla rahastaa tiedolla.
[…]
Rahastus on ihan surkea motiivi siitä että haluaa tuoda jotain epäkohtia ja saada kehitystä aikaiseksi yhteiskunnassa ja senkin takia tää oli musta tärkeää kertoa."

MTV julkisti osia sähköpostiviesteistä, joita KP oli toimitukselle lähettänyt. Viesteissä KP luonnehti itseään “syvällä vakavan rikollisuuden pelikentässä työskenteleväksi virkamieheksi”.
MTV kertoi myös, että sen tietojen mukaan KP:n paljastama operaatio ”oli yhteensä muutaman kymmenen henkilön tiedossa keskusrikospoliisissa, suojelupoliisissa sekä mahdollisesti poliisin ylimmässä johdossa”.

Mikko Paatero, poliisiylijohtaja, Poliisihallitus:
" Eräässä uutislähetyksessä rajattiin se piiri aika pieneksi, josta, josta ajateltiin, et se ihminen on olemassa. Ja se antoi vähän vinkkejä siihen, että olisko se henkilö kuitenkin tiedetty. Mutta se oli MTV:n puolesta kiistetty."
"Mun henkilökohtanen kanta on se, että, että olisi parempi, että tällaisissa tapauksissa oltais poliisiin suoraan yhteydessä. Jos ei sitten poliisiselvityksessä tule mitään, niin sitten musta olisi paikka julkistaa. Mutta tällainen suora julkistaminen, minusta se on vähän kyseenalaista."
"Tämä julkistaminen tässä vaiheessa tuntui poliisin näkökulmasta liian aikaiselta. Ja, ja varmasti myös jonkunlaisena niinkun lähdesuojakysymyksenä aika mielenkiintonen ratkaisu."

MTV:n uutinen nimimerkki KP:n uutisten kaupittelusta alkoi herättää keskustelua muiden muassa toimittajissa.

Ari Korvola, toimituspäällikkö, Seura-lehti:
"Vaikka tässä perusteltiin sitä että tämä asianomainen pyysi rahaa, minusta sillä ei voi olla mitään merkitystä koska kyllä tää lähdesuoja on absoluuttinen, se on rikkumaton."
"Ei se tarkota että hetkinen että nyt oot vapaata riistaa ja luottamus on käytetty."

Harri Nykänen, kirjailija:
"Mä oisin ilmottanu tälle poliisille, joka mulle kauppaa tietoa, että mä otan kaikki tiedot, mitkä sä mulle, mulle haluut antaa. Ja mä… Ja voit antaa sen luottamuksen, sun ei tarvii pelätä mitään. Mutta, tota, mä en maksa sulle mitään, siitä. Niin silloon se ois ollu niinkun tavanomaista toimintaa."

MTV kieltäytyi kommentoimasta tapausta tässä ohjelmassa.

Lukija:
”MTV ei anna haastattelua tai kuvamateriaalia. Kuten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila totesi, MTV:n perustelut poikkeuksellisen korruptiotarjouksen uutisointiin ovat olleet jo laajasti esillä.”

Tuomo Pietiläinen, toimittaja, Helsingin Sanomat:
"En antaisi julkisuuteen minkäänlaisia vinkkejäkään siitä, että joku on vuotanut rahaa vastaan jostain organisaatiosta. Pelkästään se, että, että rajataan vuotolähde vaikkapa poliisiin, niin sehän voi johtaa sitten siihen, että näiden tutkijoiden on helpompi jäljittää näitä lähteitä."

Mika Lahtonen, päätoimittaja, Alibi-lehti:
"No lähdesuoja on ihan ehdoton. Ehdottoman tärkeä ja ehdottoman tärkeä myös pitää siitä kiinni jokaisessa tilanteessa."
"Se on, se on hyvin surullinen tapaus. Se on sellanen jota ei, ei saisi tapahtua missään tilanteessa. Minusta siinä on, on peiliin katsomisen paikka."

Päivä MTV:n uutisoinnin jälkeen nimimerkki KP:n suojassa toiminut KRP:n rikostutkija katosi työtovereiltaan ja perheeltään. Seuraavana yönä hän lähetti läheisilleen tekstiviestin ”Hyvästi kaikki” ja teki itsemurhan.
Itsemurhan syy ei ole tiedossa.

Rikostutkijan läheinen ei halua esiintyä ohjelmassa omilla kasvoillaan tai äänellään.

KRP:n poliisin omainen (kuvituksessa lavastettu tilanne):
"No tiedän mikä sen ajoi siihen, että tämmöinen iso julkisuus olisi tullut siitä hommasta, mutta oliko se sitten sen väärti.. Mutta onko se sitten sen väärti, että tekee itsemurhan, niin sitä en ymmärrä. Onko syy sitten kasvojen menettämisessä tai tämmöisessä.
"No sen ainakin tiedän, että työyhteisö oli hyvin ymmällään, koska mikään ei viitannut siihen, että tällaista olisi tulossa. Tavallaan kaikki oli hyvin."

MOT:
"Millainen poliisi hän oli mielestäsi?"

KRP:n poliisin omainen:
"Tosi tunnollinen ja käsittääkseni työyhteisössä tosi pidetty. Kyllä kai se teki työnsä tunnollisesti hyvin."

MOT:
"Miten lähdesuojaan vaikuttaa se, jos lähde pyytää rahaa tiedoistaa?"

Päivi Korpisaari, viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto:
"Lähteen ja toimittajan välisessä suhteessa keskeisin arviointikriteeri on se, mitä asianomaisten välillä on sovittu. Eli lähtökohtaisesti jos lähdesuoja on luvattu, niin siitä tulee pitää kiinni. Ja sen jälkikäteinen rikkominen on äärimmäisen poikkeuksellista."
"Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, rahan pyytäminen ei vaikuta lähdesuojaan jos lähdesuoja on luvattu."

Jos toimittaja maksaa virkamiehelle palkkion vinkeistä, toimittaja voi saada syytteen avunannosta rikokseen eli lahjonnasta. Miten media suhtautuu palkkion maksamiseen tietolähteelle, jos kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia?

Mika Lahtonen, päätoimittaja, Alibi-lehti:
"Ei, ei virkamiehelle ei palkkiota makseta. Se on – pitäisi olla niin megaluokan juttu, että sellainen riski pitäisi sitten vaan ottaa."

Riitta Pihlajamäki, journalististen standardien ja etiikan päällikkö, Yle:
"Ei missään tapauksessa. Koska jos lähde on liikkeellä ansainta mielessä niin sillon asettuu kyseenalaiseks se lähteen luotettavuus, se, se syy minkä takia häntä voidaan tai heitä voidaan mahdollisesti käyttää lähteinä, lähdekritiikki on aivan ensisijainen asia ja se, että lähdettäisiin maksamaan tai joku haluaisi rahastaa tiedoilla niin on aivan kestämätön ajatus."

Hanne Aho, puheenjohtaja, Journalistiliitto:
"Se ei ole mun mielestä eettisesti oikein johtuen siitä, että silloin voidaan miettiä, että mikä on ollut sen, sen lähteen syy, että miksi hän on halunnut kertoa nää asiat. Raha ei pitäisi olla syy, vaan syy pitäisi olla yhteiskunnallisten ongelmakohtien korjaaminen."

Harri Nykänen:
"Jos se juttu ois niin yhteiskunnallisesti merkittävä. Okei, mä sanoin siitä: mun lehti ei maksa tästä mitään, mä maksan omasta kukkarosta, koska mua kiinnostaa niin paljon tää juttu. Mä otan sen riskin yksin henkilökohtasesti. Mun henkeä… eikä mun työnantaja, se ei tiedä tästä mitään. Mä maksan itse tän. Jos sit tarpeeks iso ja yhteiskunnallisesti tärkee juttu, niin ainahan toimittaja siin ottaa tietyn riskin."

Päivi Korpisaari:
"Jos virkamiehelle annetaan rahaa niin se on todellakin lahjusrikos ja sen takiakin tällaseen maksukulttuuriin täytyy suhtautua pidättyvästi. Lisäksi tulee huomata, että jos päätös vuotaa tietoja syntyy nimenomaan toimittajan aloitteesta, kyseessä voi olla myös yllytys salassapitorikokseen."
"Ja hyvän lehtimiestavan mukasta voi olla joskus maksaa vaikka se ei olisi lain mukasta. Ja jos sitten on maksettu virkamiehelle siitä, että on saatu salassa pidettäviä yleisesti merkittäviä tietoja ja asia menisi lahjusrikosoikeudenkäyntiin, niin tiedon merkittävyys saattaisi olla anteeksiantoperuste tai rangaistusta lieventävä peruste."

MOT:
"Tiedätkö miksi hän otti yhteyttä maikkariin?"

KRP:n poliisin omainen (kuvituksessa lavastettu tilanne):
"Uskon että motiivi ei voi olla raha, koska todennäköisesti toisista medioista se oli saanut rahaa helpommin. Ja sitten se mikä ajoi sen tähän yhteydenottoon, niin mun henkilökohtainen mielipide on, että se oli jotain siinä työyhteisössä tai työorganisaatiossa jotakin sellaista mikä ajo sen siihen."

MOT:
"Mitä arvelet, onko ajateltavissa että Kotterin seuraavat tarjotut paljastukset olisivat yhteiskunnan näkökulmasta merkittäviä?"

KRP:n poliisin omainen:
"Uskon näin, että siellä olisi ollut kyllä jotakin muuta sanottavaa. Tässä keississä oli kyse terrorismijutusta, siinä Maikkarilla oli kahden tunnin etumatkasta ja luulen että siellä olisi ollut jotakin muutakin. Sellaisia epäkohtia, mistä se olisi halunnut kertoa ja tiedottaa mitä tuolla tapahtuu."

Jos toimitukset oma-aloitteisesti murtavat lähdesuoja, kansalaisten luottamus toimittajiin saattaa horjua. Toimituksissa on pohdittu KP-tapauksen vaikutuksia alaan.

Tuomo Pietiläinen, toimittaja, Helsingin Sanomat:
"Ja sillä tavalla tietysti vois sanoa, että erällä tavalla oli niinkun hyvä juttu, että maikkari osoitti, että niitä maksuja ei todellakaan tietolähteelle suoriteta. Kävi selväksi, että, et tiedoista ei makseta. Mutta kokonaisuutena katsoen, niin tietenkin se, että tietolähteiden halukkuus sitten vuotaa tietoja saattaa ainakin väliaikasesti kärsiä tässä kolauksen."

Harri Nykänen:
"Sen jälkeen ne miettii kaks kertaa, et uskaltaako tai tuollahan paljastettiin sellanen, et uskaltaako he kertoo tän, koska siin saattaa olla joku, joku sellanen toimittaja tai sellanen media, joka, joka sit jostain syystä vihjaseekin jonnekin suuntaan, et kuka se lähde on. Kyl se varmaan heijastuu tän tyyppiseen työskentelyyn."

Lähdesuojan antaminen ei aina ole itsestäänselvyys.

Riitta Pihlajamäki, journalististen standardien ja etiikan päällikkö, Yle:
"Se, että joku ottaa meihin yhteyttä ei vielä tietysti takaa sitä, että lähdesuoja annetaan. Vaan lähdesuoja, kuten sanoin, lähdesuoja ei ole mikään automaatti, et se ei perustu siihen, että meitä lähestyy joku taho. Me arvioimme sen tiedon merkittävyyden, lähteen luotettavuuden, lähteen motiivin ja uskottavuuden, koko sen ison kuvion. Ja jos lähdesuojaan päädytään, silloin siitä tietenkin pidetään kiinni."

Hanne Aho, puheenjohtaja, Journalistiliitto:
"Lähdesuojahan on semmoinen asia, että joka kerran pitää keskustella erikseen ja sopia, että nyt lähdesuoja on. Tietenkin siinä pitää journalistin miettiä sitä, että mikä on sen lähteen ikään kuin motivaatio. Sehän saattaa olla myös vaikka katkeruus tai joku oman asian ajaminen ja tämmöinen. Eihän siinä tapauksessa missään, tietenkään kannata antaa lähdesuojaa tai lähteä edes julkaisemaan niitä asioita. Kyllä se on ihan tapauskohtaisesti aina lähdettävä miettimään erikseen, että kuka saa lähdesuojan ja kuka ei."

Tuomo Pietiläinen:
"Mun mielestä lähdesuojasta keskusteleminen on tärkeetä sen takia, että, et se mahdollistaa sellasten juttujen tekemisen, jotka oikeesti osottaa sen, että tiedotusvälineille annetut, tämmöset erioikeudet kuten lähdesuoja, on sellasia arvoja, että tiedotusvälineet ikään kuin ansaitsee ne. Ja jos lähdesuojaa lähdetään murtamaan, niin kyllä, kyllä siinä tapauksessa niin demokratiasta poistuu semmonen öljy, joka itse asiassa palvelee tätä koko kansalaisyhteiskuntaa."

Lähdesuoja voidaan murtaa tuomioistuimessa vain, kun tutkitaan rikoksia, joista ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Suomen lainsäädöntä ei velvoita toimittajaa olemaan paljastamatta lähteitään. Ruotsissa sen sijaan lähdesuojan rikkominen on rangaistavaa.

Päivi Korpisaari, viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto:
"Lähdesuojan osalta on hyvä muistaa, että laki takaa toimittajalle oikeuden olla paljastamatta lähteitään, mutta laki ei aseta toimittajalle velvollisuutta olla paljastamatta lähteitään. Ja lain mukainen lähdesuoja ei myöskään ole lähteen oikeus vaan se on toimittajan oikeus."
"Sen sijaan journalistin ohjeissa asetetaan toimittajalle sekä oikeus että velvollisuus pitää lähdesuojasta kiinni. Journalistin ohjeet siis takaavat tietyt oikeuden myös tietolähteelle, ei vaan toimittajalle. Ruotsissa on erilainen lainsäädäntö siellä se on kiellettyä ilmaista se lähde, Suomessahan se on vaan toimittajan oikeus, mutta ei velvollisuus."

KP:n tapauksesta on tehty kantelu tiedotusvälineiden omalle itsesääntelyelimelle Julkisen sanan neuvostolle. JSN on ilmoittanut ratkaisevansa asian ensi kuun lopulla pidettävässä kokouksessaan.

Ari Korvola, toimituspäällikö, Seura-lehti:
"Musta esim. Julkisen Sanan neuvoston olis pitänyt ottaa heti käsittelyyn tämä asia ilman että sitä erikseen sieltä kysytään ja sinne tehdään kantelua."
"Tämä nyt paljastunut tapaus, sehän on koko medialle ja toimittajakunnalle se on äärimmäisen kiusallinen ja inhottava tapaus, ja ilmeisesti tästä syystä sitä asiaa ei ole käsitelty, sitä asiaa ei ole edes alettu käsitellä että päästäis oppimaan siitä jotakin. Se on kiusallinen ja se yritetään nähtävästi vaieta. Koko ammattikunnan uskottavuuden kannalta se olis erittäin tärkeää, ja vielä kun tässä näin nämä tapahtumat oli näin dramaattisia. Toimittajakunta ja media vaatii avoimuutta kohteeltaan ja yleisöltään ja kaikilta ja tässä ikään kun ei olla avoimia, tässä yritetään piilotella jotain."

Harri Nykänen, ex-rikostoimittaja, kirjailija:
"Se on herättäny yllättävän vähän keskustelua, mitä mä oon yrittäny seurata Journalisti-lehteä, niin eihän siel oo syntyny sellasta oikeen kunnon keskusteluu."
"Tietenkin media on aina ollu perinteisesti vähän niinkun, tota… ei kauheen niinkun kovalla käsittele toista mediaa, koska se on jonkunlainen sellanen herrasmiessopimus."

Hanne Aho:
"Jos semmoinen sopimus on, niin sen täytyy olla tämmöinen, tämmöinen hyvin niin kuin hiljainen, koska mä en ainakaan semmoista keskustelua hirveästi ole kuullut, että ihan ehdoin tahdoin sanottaisi, että ei voida kritisoida. Onhan sitä kritisoitu mediataloja, että ei se ihan tavatonta ole, mutta vähemmän toki."

Harri Nykänen:
"Journalistiliiton pitäis järjestää täs jonkulainen keskustelutilaisuus ammattikunnan keskuudessa et voitais niinkun kes… vähän niinkun puhdistaa ilmaa. Ja puhuu puolesta ja toiseen. Koska tosiasias pitää muistaa, että aika harva toimittajakunnas joutuu tällasten tilan… tällasten niinkun, sanotaan, tällasten asioiden kanssa …Yleensä, just niin kuin mä sanoin, et rikostoimittajat. Mä jouduin työssä 20 vuoden aikana niin ja niin monta kertaa niitä. Mut sit mä saatoin tuntee sellasii pitkänlinjan toimittajia, niin ne ei koko elämänsä aikana koskaan niille ei tullu edes mieleen sellanen kysymys eteen. Et ne ois joutunu ees pohtimaan sitä. Mulle se oli ihan arkee. Mä jouduin sitä niinkun kymmenii kertoja niinkun miettii sitä juttuu. Ja sit tavallisille toimittajille, jotka tekee perusuutisia, niin se ei koskaan joudu. Siis, siis jos on jotenkin niin kaukana ja vieras asia."

KRP:n poliisin omainen (kuvituksessa lavastettu tilanne):
"Se halus kaikille hyvää ja se oli niin kuin hirveen avulias joka puolelle."
"Perhe oli tosi tärkee.. kaikki lapset. Perhe oli tosi tärkee, kaikki läheiset oli tosi tärkeitä ja lapsi oli tosi tärkeä hänelle."
"Uskon että se olisi elänyt onnellista elämää."

Toimittaja Boris Salomon

MTV Uutisten vastine ohjelmaan

Täsmennys 5.3.2015:
Esitutkinnassa lähdesuoja voidaan murtaa vain, kun kyseessä on törkeä rikos eli rikos, josta säädetty maksimirangaistus* on vankeutta vähintään kuusi vuotta. Sen sijaan oikeudenkäynnissä lähdesuojan murtamisedellytykset ovat laajemmat kuin esitutkinnassa: lähdesuoja voidaan mukaan murtaa myös silloin, kun kysymyksessä on tieto, joka on annettu vastoin sellaista salassapitovelvollisuutta, jonka rikkomisesta on erikseen säädetty rangaistus ("salassapitorikos").

*) Sana rangaistus vaihdettu sanaksi maksimirangaistus 21.8.2015

Kommentit