Hyppää pääsisältöön

Merkittävä tähtiharrastajien havainto: Räjähtäneen komeetan pölyvana näkyy suomalaiskuvissa

Komeetan pölyvana
Esko Lyytisen koostama kuvasarja komeetta 17P/Holmesin pölyvanasta. Kuvat otti Arto Oksasen Hankasalmen observatorion teleskoopilla 14.-15.2.2015 välisenä yönä Komeetan pölyvana Kuva: Arto Oksanen (kuvaus) ja Esko Lyytinen (mosaiikin koostaminen) komeetan pölyvana

Suomalaiset tähtiharrastajat Esko Lyytinen, Markku Nissinen ja Arto Oksanen ovat löytäneet taivaalta varsin heikon, mutta selvän pölyvanan, jonka on jättänyt jälkeensä komeetta 17P/Holmes.

Kyseessä on merkittävä havainto, sillä komeettojen vanoja ei ole juurikaan havaittu.

Kaikki komeetat jättävät jälkeensä pieniä kivi- ja jäähituksia, pölyä sekä kaasua, jotka muodostavat myös pyrstötähtille niiden pyrstön silloin, kun ne ovat ratansa Aurinkoa lähimmissä osissa. Yleensä vanaa ei voi juurikaan havaita taivaalla, koska se koostuu hyvin harvasta aineesta ja levittäytyy laajalle, mutta esimerkiksi tähdenlentoparvien aikaan – jolloin Maa kulkee radallaan komeetan radan läpi – hituja törmää ilmakehään ja saa aikaan tähdenlentoja.

Pölyvanasta tehtyjen havaintojen avulla on mahdollista tutkia aurinkotuulen ja säteilypaineen vaikutusta komeetoista irronneeseen pölyyn. Tämä puolestaan auttaa tarkentamaan meteorimyrskyjen esiintymisestä tehtäviä ennusteita sekä ymmärtämään paremmin sitä, miten Aurinko vaikuttaa planeettakunnassa olevaan aineeseen.

Komeetta, joka räjähti

Nyt havaittu vana on tavanomaista tiheämpi, koska se kuuluu komeetta 17P/Holmesille, joka purskautti avaruuteen yllättäen suuren määrän pölyä lokakuussa 2007. Sen ytimessä tapahtui silloin voimakas purkaus.

Sitä ennen Holmes ei ollut mitenkään erityinen tapaus. Se löytyi vuonna 1892 ja sen kiertoajaksi Auringon ympäri laskettiin 6,9 vuotta. Siitä tehtiinkin havaintoja vuosina 1899 ja 1906, mutta sitten Holmes katosi vuosikymmeniksi. Himmeä komeetta löydettiin uudelleen vasta vuonna 1964, minkä jälkeen sitä on havaittu joka kerran sen tullessa lähelle periheliään eli lähimpänä Aurinkoa olevaan ratansa pisteeseen.

Himmeä komeetta löydettiin uudelleen vasta vuonna 1964

Se saapui uudelleen näkyviin syksyllä 2007, ja kun siitä saatiin ensimmäiset kunnolliset havainnot, oli sen kirkkaus vaatimattomat 17 magnitudia eli sen näkemiseen tarvittiin iso kaukoputki.

Sitten, 23. lokakuuta 2007, komeetta alkoi kirkastua nopeasti ja vajaan kahden vuorokauden kuluttua kirkkaus oli 2,8 eli se oli voimistunut kirkkaudeltaan noin 500 000-kertaiseksi. Holmes erottui helposti paljain silmin Perseuksen tähdistössä.

Samalla Holmesin koma, eli ydintä ympäröivä kaasukehä, laajeni purkauksen seurauksena niin, että lokakuun lopussa sen näennäinen läpimitta oli noin puolet Kuun näennäisestä halkaisijasta.

komeetassa oli tapahtunut suuri purkaus, kenties jopa räjähdys

Todellisuudessa koman läpimitta oli yli miljoona kilometriä eli se oli hyvin suuri – lähes yhtä suuri kuin Aurinko. Oli selvää, että komeetassa oli tapahtunut suuri purkaus, kenties jopa räjähdys.

Talven mittaan komeetta himmeni hitaasti ja vielä seuraavan vuoden helmikuussa se erottui vaivoin paljain silmin. Samalla sen ytimestä singonneet pölyhiukkaset levisivät pitkin komeetan kiertorataa ja siirtyivät aurinkotuulen sekä säteilypaineen puhaltamana samalla hiljalleen kauemmas Auringosta.

Tiivistymät näkyvät toisinaan

Pian todettiin, että omilla, lähes samanlaisilla radoillaan Aurinkoa kiertävät pölyhiukkaset kasautuvat lähelle ratojensa yhteisiä solmupisteitä kahdesti kierroksensa aikana. Silloin teoreettisesti pölyvanan tiheyden pitäisi kasvaa niin suureksi, että se on mahdollista havaita harrastajatason kaukoputkilla.

Ja niin kävikin: Esko Lyytinen, Markku Nissinen ja Harry Lehto löysivät laskelmiensa pohjalta tämän konvergenssi-ilmiön ja onnistuivat helmikuussa 2013 kuvaamaan pölyvanan taivaalla. Komeetta oli kulkenut saman kohdan ohi joulukuussa 2012, mikä lisäsi pölyn määrää sen radan lähettyvillä.

Maan kiertoliike Auringon ympäri vaikuttaa siihen, missä kohtaa taivasta äärimmäisen himmeä pölyvana näyttää olevan. Juuri näihin aikoihin vana on näkyvissä suotuisissa olosuhteissa, kun Aurinko paistaa siihen sopivasti, taustalla Maasta katsottuna oleva osa tähtitaivaasta on sopivan tummaa ja itse vana on tiheimmillään.

Niinpä se saatiin nyt näkyviin ilman kuvankäsittelyä. Edellisellä kerralla taustataivasta ja tähtiä poistettiin kuvista.

Komeetan pölyvana
Komeetan pölyvana Kuva: Arto Oksanen (kuvaus) ja Esko Lyytinen (mosaiikin koostaminen) komeetan pölyvana

Arto Oksanen ja Markku Nissinen kuvasivat vanaa 12. ja 13. helmikuuta. Oksanen otti kuvia Hankasalmen observatorion 40-senttisellä kaukoputkella ja Nissinen Kaliforniassa, Yhdysvalloissa sijaitsevalla etäkäytettävällä 61-senttisellä teleskoopilla. Kuvien pinoamisen ja yhdistämisen teki Esko Lyytinen.

Lyytinen koosti myös otsikkokuvana olevan tuoreimman kuvan Oksasen Hankasalmella lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ottamista kuvista.

Kuvissa vanan pituus on noin 1,1 astetta (Kuun näennäinen läpimitta on noin puoli astetta) ja leveys noin 15 kaarisekuntia (1 kaarisekunti = 1/3600 astetta).


Löydöstä kerrottiin sunnuntaina Tiedetuubi-nettisivulla.

Kirjoittaja: Jari Mäkinen

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede